Blogi

9.3.2017

Mitä jos valtio olisi keksinyt kevytyrittäjyyden?

Mitä jos valtio esittäisi uudenlaista mallia, jossa työntekijä voisi itse etsiä itselleen työtä ja saada tästä työstä palkan? Mitä jos työnhakijoilla olisi mahdollisuus myydä oma ammattitaitonsa  ja osaamisensa niille työnantajille, jotka oikeasti kaipaavat juuri kyseistä työpanosta?

Nyt kevytyrittäjyyden ovat keksineet yritykset ja viranomaiset ovat joutuneet jälkikäteen päättämään suhtautumisen tähän uuteen tapaan työllistyä.

UKKO.fi täyttää muutaman kuukauden päästä viisi vuotta. Viiden vuoden aikana valtionhallinnon, virastojen ja työllistymiseen liittyvien tahojen suhtautuminen kevytyrittäjyteen on muuttunut tasaisesti vuodesta toiseen.

Kevytyrittäjän aseman heikentyminen

Aluksi kevytyrittäjien katsottiin useimmiten olevan työntekijöitä, sillä he tekevät omaa työtään ja saavat siitä palkkaa. Laskutuksesta maksetaan työntekijän ja työnantajan sivukulut aivan kuin normaalissakin työsuhteessa.

Tämän jälkeen yleistyi näkemys, jonka mukaan kevytyrittäjät ovat omassa työssään työllistyviä. Eli koska kevytyrittäjät hankkivat itse omat työnsä, heitä ei voi katsoa tavallisiksi työntekijöiksi. En tiedä, miten tämä eroaa vaikka pitkälti komissiopohjaisesti palkkansa saavista myyjistä tai konsulteista. Näin kuitenkin asiaa tulkittiin virastoissa ja te-toimistoissa.

Viimeisen vuoden ajan kevytyrittäjiä on katsottu pääsääntöisesti sivutoimisiksi yrittäjiksi, koska omassa työssä työllistyminen ei sopinut virkamiesten maailmankatsomukseen ja maininnat siitä piti poistaa. Virkamiesten maailmaan mahtuu Suomessa vain kahdenlaisia ihmisiä, työntekijöitä ja yrittäjiä.

Kehitys menee huolestuttavasti siihen suuntaan, että kevytyrittäjien toiminnasta tehdään vaikeaa tai lähes mahdotonta.

Onko tämä tosiaan suunta johon Suomessa halutaan mennä? Halutaanko nykyisessä työttömyystilanteessa estää 60 000 itse itsensä työllistävän henkilön työn tekeminen?

Ruotsissa valtiovalta on hyväksynyt kevytyrittäjyyden ja ymmärtää sen hyödyt. Pitäisikö Suomessakin hyväksyä työelämän muutokset ja pyrkiä helpottamaan ihmisten työllistymistä?

Mitä jos valtio olisi keksinyt kevytyrittäjyyden?

Mitä jos valtio esittäisi uudenlaista mallia, jossa työntekijä voisi itse etsiä itselleen työtä ja saada tästä työstä palkan? Työn kesto voisi olla vapaasti sovittavissa, esimerkiksi vaikkapa vain yhdeksi päiväksi. Tämä voisi olla hyvä vaihtoehto paljon kritisoiduille työkokeiluille, jossa työtön työnhakija osoitetaan työhön, josta hän ei käytännössä saa järkevää korvausta. Työkokeiluissa työnkuva harvoin vastaa työnhakijan osaamista tai aiempaan kokemusta. Tällä hetkellä työttömiä työnhakijoita pakotetaan tekemään väärän alan töitä lähes ilman korvausta. Samaan aikaan omalla alallaan toimivia kevytyrittäjiä rangaistaan jokaisesta työkeikasta.

Mitä jos työnhakijoilla olisi mahdollisuus myydä itsensä työnantajille lyhyemmiksi ajanjaksoiksi?

Tässä on koko kevytyrittäjyyden pihvi. Kevytyrittäjät haluavat usein jossain vaiheessa työuraansa perustaa oman yrityksen, mutta he eivät ole vielä valmiita tekemään tätä loikkaa. Kevytyrittäjyys tarjoaa tähän helpon väylän.

Kevytyrittäjyyden paras puoli on se, että se aktivoi työttömät työnhakijat etsimään itse itselleen sopivaa työtä, jossa he voivat tuottaa aidosti arvoa työnantajalle.

Ja mikä tärkeintä, ketään ei pakoteta tekemään mitään. Kyseessä on vain yksi uudenlainen reitti työllistää itsensä.

Käyttäjämme ovat kertoneet meille lukemattomia tarinoita siitä, miten he ovat kevytyrittäjyyden kautta päässeet osoittamaan arvonsa yritykselle ja tämän jälkeen työllistyneet täyspäiväisesti. Blogissamme on kokonaan oma osio henkilöille, jotka ovat kevytyrittäjyyden kautta saaneet tarvittavat taidot yrityksen perustamiseen. Tämän toimintamallin tehosta kertoo myös tärkeä yhteistyömme Suomen Uusyrityskeskukset ry:n kanssa. Uusyrityskeskukset ohjaavat meille henkilöitä, jotka eivät ole vielä valmiita perustamaan yritystä, mutta joilla on halu testata liikeidaansa turvallisesti.

Moni varmasti ihmettelee, miten me voimme kannustaa käyttäjiämme pois palvelustamme yrittäjiksi tai palkkatyöhön. Me uskomme siihen, että hyviä kokemuksia saaneet käyttäjämme kertovat palvelusta eteenpäin. Tämä usko on osoittautunut oikeaksi, sillä yli kolmasosa käyttäjistämme on löytänyt palvelun ystävänsä suosittelun avulla.

Väitänkin, että tässä työttömyystilanteessa kevytyrittäjyyttä pitäisi nostaa yhä paremmin esille yhtenä ratkaisumallina.

Väitän myös, että päättäjät ja virkamiehet eivät vielä ymmärrä, mistä kevytyrittäjyydessä on oikeasti kyse.

Kevytyrittäjyys ei ole verojen kiertoa. Verottaja rakastaa kevytyrittäjyyttä, koska kevytyrittäjyyspalveluiden kautta verot maksetaan aina oikein.

Joka toiselle palvelumme käyttäjälle on tarjottu pimeää työtä. Palvelumme kautta on siis laskutettu kymmeniä miljoonia, jotka muuten olisi hoidettu kuutamokeikkoina. Ihmiset maksavat verot mielellään, kunhan tähän annetaan mahdollisuus.

Kevytyrittäjyyden kritiikki on täysin epäloogista

Kevytyrittäjyyteen nyt kohdistuva kritiikki on lähinnä sitä, että kevytyrittäjät eivät voi hyödyntää jokaista verovähennystä tai minimoida omia eläkemaksujaan.

Kevytyrittäjyyttä kritisoidaan siitä, että se tuottaa liian paljon rahaa yhteiseen pottiin! (Vuonna 2015 maksoimme 10,6 miljoonaa euroa ja viime vuonna 16 miljoonaa euroa).

Kevytyrittäjyys ei ole vaihtoehto yrityksen perustamiselle. Kevytyrittäjyys on toimintamalli, joka helpottaa työllistymistä ja tasoittaa tietä kohti oman yrityksen perustamista.

Olisikohan jo aika ottaa oikea suunta ja hyväksyä se, että työelämä on muuttunut?

Uusia vaihtoehtoja kaivataan ja me tarjoamme todistetusti tehokkaan mallin.

Mitä voimme tehdä?

Kunnallisvaalit ovat ovella ja poliitikkojen korvat ovat nyt auki. Ota yhteyttä omaan ehdokkaaseesi ja kysy, mitä mieltä hän on kevytyrittäjyydestä.

Jaa tämä kirjoitus eteenpäin ja osallistu keskusteluun. Kerro omia kokemuksiasi kevytyrittäjyydestä.

Järjestämme ensi viikon keskiviikkona 15.3. Twitterissä kaikille avoimen keskustelutilaisuuden eli  #UKKOjamit. Jameihin osallistuu lukuisia poliitikkoja. Hyödynnä siis tilaisuus ja haasta mukaan oma ehdokkaasi.

On aika nostaa kevytyrittäjyys tapetille. Tee sinäkin oma osasi!

Avatar
Kirjoittaja

Olli Kopakkala

Olli on toiminut tulospohjaisen markkinoinnin parissa lähes kymmenen vuotta. Hän rakastaa Rugbyä ja huonoa huumoria. Olli on ollut mukana perustamassa UKKO.fi:tä vuonna 2012.

Rekisteröidy nyt – Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kommentit

  1. Pekka Carlenius sanoo:

    Hienoa ja ehdottomasti

  2. hannu sanoo:

    Tyhmä joka työtä tekee jos muutenkin pärjää. Normaali duunarin motiivi työntekoon on toimeentulo. .Jos tuun toimeen valtionavustuksilla niin miksi töihin?
    Kevytyrittäjyys on naurettavin idea ,käytetään kokeilumielessä hyväksi valtion tukiaisia.
    Ainut tehokas keino työlistämiseen on yksinkertainen .POUOLET pois tukiaisista niin työnterko kannattais ja työpaikkojsa tulis kaiklle jotka OSAA jA HALUAA TEHDÄ TÖITÄ. suomalaisilla menee liiasn hyvin ,ei kannata töihin vaivautua,vanhempien eläkkeet ja sossu takaa hyvän toimeentulon..
    Päättäjäjiä kusetetaan,koska he kalastavat ääniä eivätkä todellisuudessa uskalla päättää

  3. Omari sanoo:

    Kommenttisi tosi tosi hyvää systeemi Suomessa. Parhas on toi UKKO.FI

  4. Mikko Nummelin sanoo:

    Kirjoituksella tavoiteltaneen tilannetta, jossa kevytyrittäjyys rinnastuisi yrittäjyyden sijasta työsuhteeseen, jolloin se kartuttaisi työssäkäyvän työssäoloehtoa ja ansiosidonnainen päiväraha tulisi työkeikkojen määrästä riippuen soviteltuna tai täysimääräisenä ilman eri selvitystä.

    Tähän toimintamalliin, niin toivottava kuin se pätkätyöläisen kannalta olisikin, liittyy valitettavasti monia julkistaloudellisia haittapuolia. Ensinnäkin ansiosidonnaiset päivärahat ovat keskimäärin niin iso etuus, että vastaavia summia olisi mahdotonta maksattaa kaikille kansalaisille perustulona. Maksatusjärjestelmään pitää siksi liittyä mekanismeja, joilla kuluja rajataan ajallisesti ja maksatuksella pitää olla ehtoja. Maksajan etuihin kuuluu myös se, että henkilöt saataisiin kokonaan pois soviteltavaltakin tuelta mieluiten ansiotyöhön tai harvinaisemmissa tapauksissa kannattavaan yrittäjyyteen. On ilmeistä, että laskutuspalveluiden kautta tehtävä kevytyrittäjyys on useimmiten niin silppumaista ja epäsäännöllistä, ettei sillä voi elättää itseään puhumattakaan perheestä ilman lisätukia.

    Kannattavaa yritystoimintaa harjoittavat suhtautuvat ymmärrettävästi myös ansiosidonnaisilla yrittäviin karsaasti, jos ne toimivat samalla alalla, koska mahdollisuus tukeen vääristää kilpailua. Ammattiyhdistysliikkeitä, joiden intresseissä on se, etteivät työttömyyskassakustannukset paisu järjettömiksi, hiertää myös se, ettei kevytyrittäjyydessä ole irtisanomissuojaa tai kevytyrittäjän edunvalvontaa asiakastaan vastaan, toisin kuin työsuhteessa on työntekijän ja työnantajan välillä. Nämä suojamekanismit nimittäin hillitsevät henkilöiden ajautumista tukien varaan.

  5. Hessu Lohjalta sanoo:

    Eläkevakuutusyhtiöiltä on jäänyt myymättä kymmeniätuhansia yel-vakuutuksia laskutuspalveluyritysten harjoittaman bisneksen takia. Laskutuspalvelut eläkevakuuttavat käyttäjänsä toteutuneen työtulon suuruisesti, eivät ylä- tai alakanttiin. Aika helppoa päätellä, kenen varpaille on astuttu raskaamman jälkeen. Ainakin Ilmarinen yrittää julkisesti häätää laskutuspalveluputiikit pois tontiltaan.

  6. peter pyykkönen sanoo:

    yrittäjyyttä oli ennen valtiota.
    valtiot vain estävät yrittäjyyttä, vaikeuttavat kysyntään vastaamista.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta