Blogi

11.9.2013

Onko ok olla keskinkertainen?

Työelämästä on tullut suorittamista. Käytännössä koko elämästä on tullut suorittamista. Ihmisillä on elämää suurempi kiire tai siltä se ainakin ulospäin näyttää. Ulkoapäin katsottuna asiat näyttävät kuitenkin erilaiselta kuin ne todellisuudessa ovat.

Yhteiskunta muodostaa meille ideaalin ihmismallin minkälainen jokaisen pitäisi olla. Jokaisella on vähintään kolme kännykkää, neljä tablettia ja kaksi läppäriä työntekoon. Puhelimet pirisee ja kaikilla on stressiä. Onko työelämä muuttunut jopa liikaa suorittamiseksi? Missä on se keskinkertaisuus? Ei me ihmiset täydellisiä olla.

Sosiaalinen media luo täydellisiä ihmisiä

Sosiaalisella medialla on myös tässä sormensa pelissä. Jokainenhan on sosiaalisessa mediassa oman alansa asiantuntija ja omaa itseään tuodaan esille verkossa. Facebookissa voi hyvin nähdä kun kaverit käyvät viisi kertaa päivässä salilla ja he kertovat tehneensä päivän päätteeksi vielä kolme pellillistä ihania korvapuusteja ja maukkaita sämpylöitä.

Tässä vaiheessa joku voi ajatella itsekseen, että miksi minä en ehdi/jaksa tehdä samoja asoita? Älkää ymmärtäkö kuitenkaan väärin, olen sosiaalisen median puolestapuhujia, mutta toki jokaisella asialla on myös kääntöpuolensa.

Sosiaalinen media voi vääristää jokaisen ihmisen todellista minäkuvaa. Ei kukaan ole oikeasti niin täydellinen kuin miltä verkossa näyttää. Jokaisella meillä on huonoja päiviä, jolloin esimerkiksi ruoan tekeminen tuntuu mahdottomalta. Älä turhaan vertaa itseäsi muiden ”huippusuorituksiin”. Me emme vain halua julistaa verkossa, että olemme luusereita ja olemme epäonnistuneet tänään pahemmin kuin koskaan.

Pärjääkö sitten keskinkertaisuudella?

Miettiikö kukaan onko työelämäkin täynnä täydellisiä työntekijöitä? Siltä se joskus näyttää. Työpaikalla näytetään miten hyviä ollaan. Todistetaan muille, että ollaan tärkeitä työntekijöitä. Valitetaan kiirettä ja sitä kun ei ehditä tehdä kaikkia työtehtäviä. Luodaan mielikuvaa, että ollaan tärkeitä. Jatkuvat yt-neuvottelut voivat myös helposti luoda työntekijöille mielikuvaa, että nyt pitää näyttää miksi oma pesti on organisaation kannalta elintärkeä.

Pärjääkö sitten työelämässä enää keskinkertaisuudella? Saako virheitä enää tehdä? Meillä kaikilla on kuitenkin päiviä, jolloin työpanos ei ole sellaista kuin toivoisi. Jokaisen työhön kuuluu varmasti myös rutiineja. Ei työnteko voi olla jatkuvaa luovuutta, vaan jokaisessa työssä on mielestäni omat rutiininsa, joita tehdään säännöllisesti.

Entäs jos muut näyttävät keksivän koko ajan uutta ja hienoa ja sinä väännät sitä samaa exceliä päivästä toiseen ja mitään ei tapahdu? Älä huoli, ei se tilanne ole oikeasti sellainen kuin ajattelet. Kaikilla meillä on huonoja päiviä. Ei jokaisen päivän tarvitse olla maailman paras päivä. Ei joka päivä tarvitse keksiä uutta maailmaa mullistavaa keksintöä. Keskinkertaisuus on täysin sallittua. Me emme ole täydellisiä. Emme siviilissä emmekä työelämässäkään.

Nykyään vietetään myös kansallista epäonnistumisen päivää. Ajankohta on 13.10 eli kuukauden päästä. Tavoitteena silloin on jakaa tietoisuutta siitä, että epäonnistumalla saadaan arvokasta tietoa toiminnasta. Epäonnistuminen on arvokas voimavara tulevaisuutta ajatellen.

Epäonnistuminen ja keskinkertaisuus ovat siis täysin ok. Leuka pystyyn vaan ja menoksi!

Taneli

Taneli Pasanen
Kirjoittaja

Taneli Pasanen

Muuttuva työelämä, viestintä, digitaalinen markkinointi ja itsensä brändääminen täyttävät teemoina työpäiväni. Vapaa-ajalla kovia juttuja ovat tennis, geokätköily ja seinäkiipeily unohtamatta tietenkään Netflixiä.

Rekisteröidy nyt – Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta