Blogi

8.6.2017

YEL ei ole kirosana – järjestelmä tosin kaipaa joustavuutta

Yrittäjien eläkevakuutusjärjestelmästä on viime aikoina puhuttu mediassa paljon. Työeläkeyhtiöt siirsivät 1.5.2017 laskutuspalveluiden käyttäjät yrittäjän eläkelain piiriin. Tämän jälkeen laskutuspalveluiden käyttäjät eivät ole voineet maksaa työntekijän eläkemaksua.

Jos laskutuspalvelun käyttäjän esimerkiksi UKKO.fi:n kautta vuoden aikana tienaama työtulo ylittää 7 645,25 euroa (2017) ja yrittäjätoiminta kestää yhtäjaksoisesti neljä kuukautta, kuuluu kevytyrittäjä YEL:in piiriin.

Mitä vaikutuksia muutoksella on ollut laskutuspalvelun toimintaan? Onko UKKO.fi liiketoiminnalta mennyt pohja, kuten jotkut ennustivat? Entä mitä hyvää eläkemuutos toi mukanaan?

YEL-muutos toi lisää asiakkaita

Aluksi mediassa keskusteltiin siitä, onko laskutuspalveluilla tämän uuden linjauksen myötä enää mitään tehtävää vai katoaako koko ala. Toukokuu kuitenkin näytti meillä UKKO.fi:ssä, että näin ei tapahdu. Palvelumme kautta laskutettiin enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Myös uusia käyttäjiä tuli ennätysmäärä.

Eläkeyhtiöiden tekemä linjaus ei varsinaisesti tullut yllätyksenä, mutta sen toteuttaminen nopealla aikataululla tuli. Pitkälle automatisoidun järjestelmän, kovan työn ja taitavan kehitystiimin ansiosta palvelumme pystyi kuitenkin reagoimaan muutokseen siihen vaadittavalla nopeudella. YEL-vakuutuksen saa nyt UKKO.fi-laskutuspalvelun kautta; tämä tarkoittaa, että eläkevakuuttamisen maksut hoituvat käyttäjän puolesta eläkeyhtiö Varmalle ja järjestelmä seuraa maksujen kertymistä.

Toimitusjohtaja Ukko Kumpulaisen Talouselämälle kertoman mukaan jo toukokuun aikana useat sadat palvelun käyttäjät ovat valinneet vaihtoehdon, että järjestelmä huolehtii asiakkaan YEL-vakuutuksen maksusta.

Kevytyrittäjien siirtäminen YEL-vakuutuksen piiriin on vaikuttanut positiivisesti sekä palvelun käyttäjiin että laskutuspalvelualaan. Ainakin alla luetellut asiat ovat sarakkeessa plussan puolella

Muutoksen vaikutukset

  • Vuosittaisen työtulon tason voi kukin päättää itse.
  • Yrittäjien työttömyyskassaan liittyvät voivat kerryttää työssäoloehtoa.
  • Jos YEL-ehdot eivät täyty, saa kevytyrittäjä enemmän palkkaa.
  • Laskutuspalvelun käyttö säilyy edelleen helppona tapana myydä omaa osaamista.
  • Kevytyrittäjyys ja työelämän moninaisuus on nostettu keskusteluun julkisilla foorumeilla.

Eläkevakuutuksen muutos ei siis käytännössä muuttanut UKKO.fi:n toimintaperiaatteita mitenkään, sillä palvelun tarkoitus on edelleen tehdä yrittäjämäisen toiminnan aloittamisesta mahdollisimman helppoa. Huolehdimme jatkossakin käyttäjiemme puolesta kaikista sivukuluista, veroista ja vakuutusmaksuista, jotta kevytyrittäjät voivat keskittyä tekemään sitä, missä ovat erityisen hyviä.

Yrittäjän eläkejärjestelmä kaipaa päivittämistä

Kun Elon eläkejohtaja Satu Huber moitti Ylen haastattelussa yrittäjiä liian alhaalle asetetuista työtuloista, kääntyi keskustelu yrittäjän eläkejärjestelmästä pian koskemaan järjestelmän nykyistä muotoa ja muutoksia, joita siihen eri tahojen mukaan tulisi tehdä. Sosiaali- ja terveysministeriössä on tällä hetkellä työryhmä, joka pohtii täytyykö YEL:iä muuttaa ja jos täytyy, mihin suuntaan.

Moni pitää tämänhetkistä yrittäjän eläkejärjestelmää jäykkänä ja auttamattomasti vanhanaikaisena, eikä se muun muassa yrittäjä ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Kaisa Hernbergin mukaan vastaa nykyisen työelämän tarpeisiin. Hernberg ehdottaa enemmän joustoa työtulojen arviointiin. Aihetta kommentoi myös Eläketurvakeskuksen lainopillinen johtaja Riitta Korpiluoma: ”YEL on kauhean jäykkä, eikä se vastaa yhtään todellisuutta, missä yrittäjä elää.”

Nykyisenkaltaista YEL-järjestelmää pidetään siis yksimielisesti kankeana. Se sopiikin ehkä parhaiten vakaan ja hyvin toimeentulevan yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvavakuutukseksi. Itsensä työllistäjien ja kevytyrittäjien työtulot vaihtelevat paljon ajankohdasta, tilanteesta ja projektista toiseen, joten omien ansioiden arviointi etukäteen saattaa olla hankalaa.  Järjestelmä kaipaa siis päivittämistä pystyäkseen vastaamaan joustavasti alati muuttuvan työelämän tarpeisiin.

Laskutuspalvelulla on paikkansa muuttuvassa työelämässä

Laskutuspalvelut ovat tulleet jäädäkseen. Ne ovat tärkeä alusta ja työväline kasvavalle joukolle itsensä työllistäjiä eli yksityishenkilöitä, jotka haluavat myydä omaa osaamistaan ja laskuttaa siitä.

Kuten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessakin tällä viikolla todettiin; aiemmin parjatuista niin kutsutuista epätyypillisistä työsuhteista on tullut hyvinkin tyypillisiä. Yhä useampi suomalainen on kevytyrittäjä, yksinyrittäjä, freelancer, mikroyrittäjä tai itsensä työllistäjä. Tilastokeskuksen vuoden 2013 tehdyn tutkimuksen perusteella voidaan arvioida, että nykyisin Suomessa on noin 200 000 itsensä työllistäjää.

Itsensä työllistäjien työtulo saattaa monella olla pieni, mutta työn mielekkyys korvaa monen mielestä taloudellista puolta. Nykyisillä työikäisillä elämänarvojen muutos näkyy siten, että tavalliset palkkatyöt eivät houkuta, vaikka ne voisivatkin tarjota vakaampaa elantoa, kertoo TEM:n tilaama selvitys. Työn sisällöstä ja tuloksista on tullut yhä vain tärkeämpiä tekijöitä omaa työuraa ja elantoa pohdittaessa.

Suomen talous on asiantuntijoiden mukaan osoittanut piristymisen merkkejä ja se on näkynyt myös investoinneissa sekä kuluttajien käyttäytymisessä. Talouskasvun ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että työmarkkinat toimivat. Nyt onkin huolehdittava siitä, että työn tekeminen ja vastaanottaminen on nyt ja myös jatkossa aina kannattavaa. Kun rakenteet ovat kunnossa ja vastaavat muuttuvaa työelämää, syntyy uutta työtä ja työmarkkinoita vaivannut kohtaanto-ongelma väistyy.

Erityisesti huomiota on kiinnitettävä nuoriin, opiskelijoihin ja vastavalmistuneisiin. Nuorten ennennäkemätöntä yrittäjämyönteisyyttä on hyödynnettävä tarjoamalla heille väyliä ja mahdollisuuksia kokeilla yritysideoitaan ja testata liiketoimintaa matalalla kynnyksellä, ilman pelkoa byrokratialoukusta. Onkin hienoa, että työ- ja elinkeinoministeriö on päättänyt edistää näitä itsensä työllistäjien työttömyysturvaa parantavia ja selkeyttäviä toimia, joita joulukuisessa raportissa ehdotettiin.

Piia Peiponen
Kirjoittaja

Piia Peiponen

Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Rekisteröidy nyt – Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta