Blogi

11.1.2017

Kevytyrittäjyyttä viedään Ruotsiin myös arabian kielellä

Kuten syksyllä jo kerroimme, olemme laajentaneet toimintaamme ulkomaille. Ensimmäisenä liiketoiminta avattiin Ruotsissa, jossa laskutuspalveluamme markkinoidaan monikielisesti ­– myös arabiaksi ja suomeksi.

Kevytyrittäjyyden kysyntä on kasvanut valtavasti viime vuosina ja UKKO.fi:n käyttäjämääräkin ylitti vuoden 2016 lopulla maagisen 30 000 aktiivisen käyttäjän rajapyykin. Koska kevytyrittäjän paperitöistä ja kaikesta laskutukseen ja palkanmaksuun liittyvästä byrokratiasta huolehtii laskutuspalvelu, sopii kevytyrittäminen hyvin myös muualta maahan muuttaneille. Kevytyrittämisen mahdollisuuksista halutaankin nyt kertoa Ruotsissa usealla kielellä.

– Kevytyrittäjyys on loistava keino ulkomaalaistaustaisille kokeilla omaa liikeideaa yrittäjänä ilman riskiä. Alkuun pääsee helposti, vaikka kieltä ei vielä niin hyvin osaisikaan, sanoo Ruotsin maajohtajana toimiva Markus Lyyra.

Yrittäjyydellä on pitkät perinteet arabimaissa ja IFS:n mukaan Ruotsissa joka neljännen uuden yrityksen perustaakin ulkomaalaistaustainen. Aiemmin ulkomaalaisten yritysten perustamista hankaloitti sijoittajakontaktien puute sekä pääoman hankkimisen vaikeus. Nykyiset hankaluudet johtuvat erityisesti kieliongelmista; muuta kuin ruotsia äidinkielenään puhuvan voi olla vaikeaa esittää omaa liikeideaansa vakuuttavasti, jos kielitaito ei siihen riitä.

– Yrityksen perustamiseen liittyvä termistö ennakkoveroineen sekä siihen liittyvä byrokratia saattavat tuntua vaikeilta jopa natiivipuhujista. Kieltä heikosti taitavalle ulkomaalaistaustaiselle ne ovat usein ylitsepääsemättömän hankalia, vaikka henkilö olisi aiemmin omassa kotimaassaan toiminutkin yrittäjänä, jatkaa Markus.

Monikielinen Ruotsi on muutakin kuin bisnesenglantia

Vaikka Ruotsissa on aina puhuttu muitakin kieliä kuin ruotsia ja kielikysymyksistä on väitelty jo pitkään, herättiin Ruotsissa virallistamaan monikielisyys varsin myöhään. Virallista asemaa ruotsin kielellä ei ollut ennen vuotta 2009, jolloin säädettiin uusi kielilaki, joka määritteli ruotsin kielen maan viralliseksi pääkieleksi. Syy ruotsin kielen laillistamiseen johtui pitkälti siitä, että Ruotsin viidellä kansallisella vähemmistökielellä oli jo lain turvaama asema.

Nykyisin englantia käytetään monissa yrityksissä päivittäiseen viestintään. Ruotsin monikielisyys on kuitenkin paljon suurempi ilmiö kuin bisnesenglanti: arabian kieli on pian nousemassa maan toiseksi suurimmaksi kieleksi suomen kielen ohi. Tällä hetkellä Ruotsissa asuu noin 250 000–300 000 suomea puhuvaa ja miltei 200 000 arabiaa puhuvaa.

– Yritykset eivät ole reagoineet tähän mahdollisuuteen kovinkaan nopeasti ja se on jopa vähän yllättävää. Haluammekin olla edelläkävijöinä markkinoimalla palveluamme arabiaksi. Mahdollistamalla yrittäjämäisen työnteon aloittamisen mahdollisimman monelle voimme vaikuttaa myös ruotsalaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen, kertoo Markus Ruotsin tilanteesta.

ukko_se_mainos_metrossa

Piia Peiponen
Kirjoittaja

Piia Peiponen

Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Parhaiden juttujen kärkipäässä ovat hyvä kahvi, koukuttava kirja, lentokoneen nousun aiheuttama kipristys mahassa ja kaikki urheilulajit, joissa on mukana pallo.

Rekisteröidy nyt - Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta