Blogi

6.6.2018

Heikki Kotila & Varma: Muutosta kaivataan – työelämä ja -markkinat ovat muutoksessa

Vuorosana-blogisarjassa UKKO.fi saa kylään työelämän eri sidosryhmien edustajia. Blogeissa kuulemme vieraidemme ajatuksia muun muassa itsensä työllistämisestä, eri näkökulmista.

Tällä kertaa vieraanamme on Varman johtava lakimies Heikki Kotila. Hänen kanssaan keskustelemme muun muassa siitä, kuinka nykyinen eläkejärjestelmä ja sosiaaliturva vastaavat 2010-luvun työelämän tarpeisiin ja miten esimerkiksi nuoret suhtautuvat eläkeasioihin.

Meidän suomalaisten tueksi ja turvaksi on vuosikymmenien saatossa luotu upea hyvinvointivaltio. Työelämä ja -markkinat ovat kuitenkin muutoksessa. Kuinka hyvin suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä voi tänä päivänä?

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on kattava EU:n mittakaavassa, mutta se on rakennettu perinteisten työn suorittamisen muotojen varaan. Sama koskee koko EU-aluetta, jossa työssäkäyvistä peräti 40 prosenttia tekee työtä, mikä ei sovi nykyisen sosiaaliturvan raameihin.

Järjestelmä ei siis tältä osin toimi ideaalilla tavalla. Tämä on todella merkittävä asia, joka pitäisi ottaa päätöksenteossa huomioon.

Kuinka hyvin nykyinen eläkejärjestelmä ottaa huomioon uudet työnteon tavat?

Suomen eläkejärjestelmä tuntee työntekijän ja yrittäjän eläkelait. Tämä kahtiajako ei kuitenkaan tue nykypäivän uusia työnteon muotoja, kuten kevytyrittäjyyttä tai monityötä, eli henkilön toimintaa yhtä aikaa palkansaajana ja yrittäjänä.

Työntekijän eläkelaissa (TyEL) ansioiden alaraja on 58,27 euroa kuukaudessa. Yrittäjän eläkelain (YEL) alaraja puolestaan on 7656,26 euroa vuodessa, eli kuukausitasolla yli 600 euroa. Tätä pienemmillä ansioilla yrittäjäasemassa työtä tekevä jää vakuuttamatta. Työsuhteessa taas pääsee eläkelain piiriin hyvinkin pienellä summalla. Epäsuhta on huomattava.

Yrittäjänä toimivat voivat siis jäädä kokonaan eläketurvan ulkopuolelle, jos ansiotaso on alhainen. Monet kevytyrittäjät lukeutuvat tähän joukkoon. Kevytyrittäjyydessä voi usein olla kyse astinlaudasta työelämään, jolloin ansiot saattavat olla satunnaisia ja vähäisiä.

Mikä on nuoremman sukupolven asenne eläkesäästämistä kohtaan? Mitkä ovat neuvosi heille?

Nuorilla on kasvavaa kiinnostusta eläkeasioita ja eläkejärjestelmää kohtaan ja he ovatkin muuttuneet uudeksi, merkittävämmäksi kohderyhmäksi työeläketurvan järjestäjien näkökulmasta.

nuori kevytyrittäjä puhelimella

Aiemmin eläkkeeseen ja sen määrään herättiin tyypillisesti vasta eläkeiän kynnyksellä, mutta nykyään nuoret ymmärtävät pitkän aikavälin karttumisen. Nuoria kiinnostaa koko eläkejärjestelmän kestävyys sekä itse eläketurva. Heillä on selkeä käsitys eläkkeen kartuttamisen pitkäjänteisyydestä. Tarvitaan toki edelleen viestintää ja julkista keskustelua, jotta viesti menee perille vielä suuremmalle joukolle nuoria.

Kannustankin kaikkia nuoria seuraamaan niin eläketurva-asioiden kuin oman eläkkeen kehitystä.

Mihin suuntaan eläkejärjestelmää tulisi kehittää, jotta se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla itsensä työllistäjiä?

Eläkejärjestelmän muuttaminen ja kaikkia osapuolia miellyttävän ratkaisun löytäminen on haastavaa – mukana on useita osapuolia ja kaikilla hieman eri näkemys asiasta. Jotain pitäisi silti tehdä.

Ensi vuonna käyttöön tulevasta tulorekisteristä eli kansallisesta sähköisestä tietokannasta, joka sisältää yksilötason palkka-, eläke- ja etuustiedot, on mahdollisesti apua eläkejärjestelmän kehittämisessä. Muutos tarkoittaa, että vuoden 2019 alusta ansiotiedot ilmoitetaan verottajalle, työeläkeyhtiöille ja muille tulorekisterin tietoja hyödyntäville tahoille suoraan tulorekisterin kautta. Yrittäjien YEL-vakuutusta tulorekisteri ei toistaiseksi koske, koska YEL-työtulo ei ole ansiotuloa. Jos esimerkiksi kevytyrittäjien eläke perustuisi verotettaviin työansioihin, voisi tulorekisterin kautta ilmoittaa ansiotietoja eläkeyhtiölle.

Alustavia keskusteluja eläkejärjestelmän kehittämisestä on jo käyty sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä eri työmarkkinaosapuolten kanssa. Uskon, että uusi, joustava ja nykytyöelämän muotoja paremmin palveleva eläkejärjestelmämalli saadaan kyllä luotua, jos tahtoa on riittävästi.

Mihin suuntaan YEL:iä pitäisi kehittää?

Vuonna 1970 voimaan astunut ja jo 48 vuoden ikään ennättänyt YEL on ehdottomasti muodonmuutoksen tarpeessa. Järjestelmä on kankea ja vakuutetun kannalta hankala. Sitä pitäisi päivittää, erityisesti yksinkertaistaa.

Yrittäjän eläkelaissa eläke määräytyy YEL-työtulon perusteella. Jokainen yrittäjä arvioi itse oman vuotuisen työtulonsa määrän, jonka perusteella eläke- ja sosiaaliturva sekä YEL-maksu lasketaan. Tähän malliin tulisi saada lisää joustavuutta.

Itsensä työllistäjien kohdalla ongelma on siis siinä, että ansioiden ollessa pieniä yrittäjästatuksella toimiva ei yllä YEL:in piiriin. Itsensä työllistäjien ansio muodostuu useimmiten työansioista. Yksinkertaisinta olisi kytkeä eläkemaksu ja eläkkeen karttuminen yrittäjän verotettaviin työansioihin myös silloin, kun ne ovat nykyistä YEL-työtulon alarajaa pienempiä.

kevytyrittäjä aamukahvilla

Pääomatulo, joka tyypillisesti liittyy vakiintuneeseen yrittäjätoimintaan, ei puolestaan kerrytä eläkettä. Koska yrittäjä toimii riskillä ja voi ottaa osan tuloistaan pääomatulona eikä ansiotulona, on tärkeää säilyttää yrittäjän eläkelaissa joustava elementti, joka reagoi yritystoiminnan volyymien vaihteluihin. Pääomatuloa nostava yrittäjä voisi toki tässä mallissa myös valita, ottaisiko hieman suuremman osan tuloistaan ansioina pääomatulojen sijaan, jotta saisi kerrytettyä paremmin eläkettä.

Mitä ajattelet muista eläkesäästämisvaihtoehdoista, YEL:in ohella?

Monipuolinen tulevaisuuteen varautuminen on hyvästä.

Työeläkkeen määrä perustuu työuran aikana saatuihin ansioihin ja jos ne ovat vähäisiä, myös eläke jää pieneksi. Siksi yksilöllinen varautuminen muulla säästämisellä on joissain tilanteissa tärkeää. Eläkesuunnittelua voi toki tehdä myös muusta näkökulmasta. Yrittäjän kohdalla valitettavan usein käy niin, että hän havaitsee liian pienestä työtulosta kertyneen eläketurvan vähäisyyden vasta eläkeiän kynnyksellä. Silloin varautuminen on jo myöhäistä.

Mitä muutoksia EU-tasolla ollaan tekemässä itsensä työllistäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi?

Euroopan komissio nosti maaliskuussa esiin huomion siitä, että 40 prosenttia EU-alueen työssäkäyvistä on epätyypillisissä työsuhteissa eli vailla kokoaikaista vakinaista työsopimusta tai itsensä työllistäjän asemassa. Samalla komissio korosti, että kaikille työntekijäryhmille pitäisi taata oikeus sosiaaliturvaan.

Komission mainitseman henkilöryhmän sosiaaliturva on kuitenkin harvoin kattava, sillä heillä ei ole työttömyysvakuutusta eikä pääsyä eläkeoikeuksien piiriin. Juuri se, että eläkkeet ovat riittäviä, on keskeinen osa EU-maiden eläkepolitiikkaa. Jos syntyy luokka, jolle ei kerry eläkettä, ollaan jatkossa suurissa ongelmissa.

Euroopan komission esitys ei velvoita EU-jäsenmaita, mutta on kuitenkin vahva viesti. Kyseisellä ehdotuksella pyritään Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti antamaan jäsenvaltioille suuntaa, jotta sosiaalisen suojelun saatavuutta voitaisiin edistää kaikkien työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien hyväksi. Tämä koskee erityisesti niitä, jotka eivät työsuhteensa laadun vuoksi riittävästi kuulu sosiaaliturvajärjestelmien piiriin.

Komission esitys vaikuttaa myös Suomessa käytävään keskusteluun. Meillä aihe nousee keskusteluun niin työeläkejärjestöjen, ministeriön kuin työmarkkinaosapuolien toimesta – asian voisi siis odottaa edistyvän.

Mitä ajatuksia yhdistelmävakuutus herättää?

Yhdistelmävakuutuksessa on kyse työttömyysturvasta. Mallin idea on, että palkansaajatyön ohella olisi mahdollista vakuuttaa myös yrittäjänä tai itsensä työllistäjänä tehtyä työtä, työttömyyden varalta.

Koska nykyään yhä useampi tekee monityötä eli toimii sekä palkansaajana että yrittäjänä, on tarve yhdistelmävakuutuksen kaltaiselle ratkaisulle selvä. On tärkeää löytää malli, jonka avulla vältetään näiden henkilöiden väliinputoaminen sosiaaliturva-asioissa.

Lue myös aiemmat Vuorosana-sarjan vierasbloggaukset!

Vuorosana-Ukko
Kirjoittaja

Vuorosana-Ukko

Vuorosana on blogisarja, jossa Ukko saa kylään työelämän eri sidosryhmien edustajia, jotka kertovat ajatuksiaan työelämästä ja itsensä työllistämisestä.Uusi Vuorosana ilmestyy joka kuukausi!

Rekisteröidy nyt – Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta