Miksi tekisin töitä ilmaiseksi?

Raha puhuttaa. Teemme kaikkemme auttaaksemme käyttäjiämme hinnoittelemaan oman työnsä kannattavasti: verkkosivuiltamme löytyy tulolaskuri, josta näkee palkan sivukulut, olemme laatineet hallintapaneelista ilmaiseksi ladattavan Hinnoitteluoppaan ja lisäksi olemme kirjoittaneet Yrittäjyyskouluun lukuisia hinnoittelua käsitteleviä juttuja ja artikkeleita.

Oman työn hinnoittelu ei todellakaan aina ole helppoa. Joskus työn hinnasta ei pääse edes puhumaan, sillä työhön pyydetään ilmaiseksi. Erityisesti luovalla alalla työskentelevissä ei varmasti ole montaakaan, jota ei olisi pyydetty valokuvaamaan, piirtämään tai suunnittelemaan kuvaa ilmaiseksi.

Vaikka vastaavaan ovat törmänneet tietysti luovan alan osaajien lisäksi muiden muassa ICT-ammattilaiset, juristit, remontoijat ja kääntäjät, monen mielestä kulttuuri- ja taidealojen työntekijöiden ammattitaitoa vähätellään tarjoamalla työstä vastineeksi rahallisen korvauksen sijasta ruokapalkkaa tai näkyvyyttä.

Useimmiten tällaiset työtarjoukset sisältävät jonkun seuraavista fraaseista:

• Tapahtuman luonteeseen eivät kuulu palkkiot puhujille/esiintyjille/kuvittajille/panelisteille.
• Budjettimme on 0 euroa.
• Osallistumalla saat mainion tilaisuuden kasvattaa mainettasi.
• Saat tilaisuuden ansiosta paljon näkyvyyttä sekä kontakteja.
• Koska olet jumppakaveri/serkku/ex-kollega, autathan minua tässä asiassa…
• Tämä vie vain hetken.
• Osallistumalla kerrytät kokemusta ja saat harjoitusta.

Näkyvyys on tietenkin nykypäivänä yhä tärkeämpää kaikille ammattilaisille, mutta kontaktien konkretisoituminen maksaviksi asiakkaiksi vie aikansa eikä pelkällä näkyvyydellä makseta kaupassa ruokaostoksia.

Monet taitelijat ja luovan työn osaajat tekevät kuitenkin silloin tällöin vapaaehtoisesti ilmaistöitä esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöille tai vapaaehtoisvoimin järjestettäville alan festivaaleille tai tapahtumille. Myös uuden kokeileminen tai itsensä haastaminen saattavat olla motiiveina tarttua työtarjoukseen, josta ei saa palkkaa. Tällainen on tietenkin suotavaa, mutta koska ilmaistyön perinne juurtunut syvälle kulttuuriväkeen, kannattaa ilmaiskeikkoja tehdä harkiten. Näin autat muitakin ymmärtämään, että myös luovan työn arvoa on mitattava rahassa.

Jos sinua pyydetään tekemään työtä ilmaiseksi, etkä ole varma, miten pyyntöön pitäisi vastata, voit saada apua Jessica Hischen suunnittelemasta ajatuskartasta. Hieman kieliposkella vuonna 2011 tehty kaavio kysyy yksinkertaisia kysymyksiä, joiden perusteella saatat löytää vastauksen siihen, kannattaako ilmaistyö tässä tapauksessa. Englanninkielinen ajatuskartta löytyy täältä.

Myös työn tekijää etsivän pitää miettiä tarkoin, millaisen tarjouksen esittää etsimälleen alan ammattilaiselle. Ammattitaitoa vaativasta työstä tulee maksaa ammattilaisen palkka; maksa siis tehdystä työstä asianmukainen korvaus, oli sitten kyse graafikosta tai putkimiehestä. Älä pyydä saada käyttöösi työtä tai teoksia ilmaiseksi ilman todella painavaa syytä, kuten aito hyväntekeväisyys. Vaikka kyse olisi hyväntekeväisyydestä, kannattaa huomoida, että erityisesti taiteen tekijöitä lähestytään näissä asioissa jatkuvasti.

Myös isompi organisaatio saattaa erehtyä vahingossa arvioimaan väärin luovan työn arvon: Palkittu graafinen suunnittelija ja tunnettu bloggaaja Kasper Strömman sai työtarjouksen, josta hän ei voinut muuta kuin kieltäytyä.

Kirjoittaja Piia Peiponen
Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Lue myös:

Näin saat töitä luovalta alalta

Oman työn hinnoittelu – 7 vinkkiä joilla tienaat enemmän

Yrittäjän toimeksiantosopimus, ole hyvä!