Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus?

Määräaikainen-työsuhde-ja-työsopimus-1

Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu tarkalleen tiettyyn päivämäärään. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu tietyn työtehtävän suorittamiseen. Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi eli vakituinen, jos sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä?

Määräaikaisen sopimuksen voi vain tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Syyn pitää olla työsopimuslain mukainen. Syy voi olla esimerkiksi toisen työntekijän poissaolosta aiheutuva sijaisuus tai työn sesonkiluonteisuus esimerkiksi ilotulitteiden myynti tai marjanpoiminta. Määräaikainen työsopimus voidaan myös solmia ilman lain edellyttämää perusteltua syytä, jos työntekijä pyytää sitä.

 

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä samalla tavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus eli kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Kirjallisen työsopimuksen tekeminen on kuitenkin kaikissa tilanteissa suositeltavaa.

Työnantajan on aina toimitettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen yhteydessä erityisen tärkeäksi osaksi näitä ehtoja muodostuu edellytys määräaikaisen sopimuksen keston ja määräaikaisuuden perusteen ilmoittamisesta. Määräaikaisuuden peruste on kirjattava työsopimukseen. Työnantajalla on todistusvastuu siitä, että yrityksellä on ollut perusteltu syy työsuhteen solmimiseen määräaikaisena.

 

Miten määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa?

Työntekijä tai työnantaja eivät lähtökohtaisesti voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta, vaan se päättyy, kun määräaika päättyy. Työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä saattaa seurata jopa vahingonkorvausvastuu. Määräaikainen työsopimus voidaan kumminkin purkaa yhteisymmärryksessä.

Sopimukseen voidaan liittää myös koeaika, jolloin työntekijä ja työnantaja voivat päättää työsuhteen halutessaan. Koeaika ei kuitenkaan voi määräaikaisissa työsuhteissa olla enempää kuin puolet työsuhteen pituudesta ja enintään 6 kuukautta. Koeaikapurulla pitää kuitenkin olla asialliset perusteet.

 

Voiko määräaikaisia sopimuksia ketjuttaa?

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekeminen eli ”Ketjuttaminen” ei ole sallittua, jos työsopimusten lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoiman tarpeen olevan pysyvää. Tällöin määräaikaisten sopimusten käytölle samoissa työtehtävissä ei ole enää perustetta.

Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina. Yksinkertaisesti, jos työvoiman tarve on pysyvä, niin työ on teetettävä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

 

Määräaikaisen sopimuksen päättyminen

Määräaikainen sopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuttua. Mikäli määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika on ainoastaan työnantajan tiedossa määräaikaisuuden perustuessa esimerkiksi määrätyn työn valmistumisajankohtaan, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisestä työntekijälle heti tiedon saatuaan. Esimerkiksi vakituinen työntekijä voi ilmoittaa palaavansa sairauslomaltaan aiemmin, niin tällöin työnantaja on velvollinen ilmoittamaan siitä sijaiselle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta määräaikaisen sopimuksen päättymiseen, mutta työnantajalle voi syntyä velvollisuus korvata ilmoituksen laiminlyönnistä työntekijälle aiheutunut vahinko.

Toivottavasti Sinä lukija et joudu ikinä sopimusten ketjuttamisen uhriksi. Jos näin ikävä kyllä käy tai pelkäät käyvän, niin suosittelen etsimään toisen työpaikan. Julkaisimme toissa päivänä artikkelin, joka auttaa sinua löytämään unelmiesi työpaikan!

Kirjoittaja Sami Kyngäs

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

    Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin. Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa…

    Lue lisää
  • Työelämä Tunnista työyhteisösi erilaiset persoonallisuudet – näin voitte toimia yhdessä!

    Työpaikoilla ei näkemyseroilta voida välttyä. Erilaisuus ja mielipide-erot eivät kuitenkaan ole automaattisesti huono asia; hyvien järjestelyjen avulla nämä voivat johtaa organisaation menestykseen! Jotta tämä onnistuisi, olisi niin johdon kuin henkilöstönkin ylläpidettävä vuorovaikutustaitoja, joustavuutta ja tunneälyä. Tehokas ja hyvä henkilöstöjohtaminen edesauttaa yrityksen tuloksellisuutta ja reagointia muutoksiin. Kerromme tässä kirjoituksessa, mistä on hyvä aloittaa! Kaikki me joudumme kohtaamaan ihmisiä, joita emme ymmärrä;…

    Lue lisää
  • Työelämä Mitä vaaditaan tehokkaaseen palaveriin? Fasilitaattori Henna Karjalainen jakoi oppinsa hyvään kokoukseen

    Palaverit saattavat viedä työpäivästämme aikaa leijonan osan. Monesti palaverit, kokoukset ja tapaamiset ovat elintärkeitä yhteistyön ja kaupan tekemisen vuoksi, mutta valitettavasti niihin käytetty aika on pois tuottavasta työstä. Mikään ei kuitenkaan ole parempi tapa viedä asioita eteenpäin kuin yhdessä puhuminen ja asioista sopiminen. Ratkaisut ongelmiin löytyvät helposti istuttaessa saman pöydän ääreen; tosin nykyisin elämme vahvasti etäpalavereiden ja videoyhteyksien aikaa! Palaverissa…

    Lue lisää