Rakennusmestari Eero Mononen, 72, löysi kevytyrittäjyydestä toimivan ratkaisun – ”hyvän rakentamisen tavoite on yhteinen”
Outokumpulaisella rakennusmestarilla Eero Monosella riittää työtä rakennustyön valvonnassa. Eläkkeelläkin on mukava jatkaa työntekoa kevytyrittäjänä, kun voi keskittyä siihen, mitä parhaiten osaa ja paperiasiatkin hoituvat vaivattomasti.
Mononen, 72, näkee työnsä jäljen kaikkiaan noin 500 kohteessa, valtaosan niistä Joensuun seudulla. Yli 50 työvuoden aikana hän on ehtinyt olla monessa mukana.
”Jo 10-vuotiaana olin kirvesmiehenä toimineen isän mukana työmailla. Myös ukki oli moniosaava kirvesmies, kiinnostus alaan tuli perintönä.”
Joensuun teknillisestä oppilaitoksesta vuonna 1972 valmistunut rakennusmestari pestattiin heti yhteen maakunnan merkittävimmistä rakennusfirmoista. S.A. Tervolla ura eteni 10 vuoden aikana aloittavasta työnjohtajasta nuoremmaksi, vanhemmaksi, vastaavaksi ja lopulta työmaainsinööriksi.
Työnantaja vaihtui ja ura eteni tehtävästä toiseen, työpäällikkönä Rakennus Ruolasta Lujatekiin ja fuusion myötä Lujataloon. Vuonna 2007 Lujatalon Joensuun toimiston aluepäällikkönä työskennellyt mies jäi kuitenkin vaimonsa vaikean sairauden vuoksi omaishoitajaksi. Puoliso kuoli muutaman kuukauden kuluttua.
”Huomasin olevani tyhjiössä, piti suunnitella työelämään paluuta.”
Mononen halusi muutoksen työsaralla. Rakennusliikkeiden elämää oli tullut nähtyä, joten hän aloitti pöydän toisella laidalla: rakennuttamiskonsulttitoimistossa rakennuttamis- ja valvontatehtävissä.
”Katsotaan työmaata eri näkökulmista, mutta hyvän rakentamisen tavoite on yhteinen”
Kokemuksen hyödyntäminen tuntuu hyvältä
Palkkatöistä Mononen eläköityi noin kymmenen vuotta sitten. Työintoa riitti edelleen, joten hän jatkoi rakennuttamis- ja valvontatöitä kahden eri isännöintitoimiston kautta, toimeksiantajina pääasiassa peruskorjaustarpeessa olevia asunto-osakeyhtiöitä.
”Ilman säännöllistä työaikaa, toimeksianto kerrallaan sopien.”
Viime vuodenvaihteesta alkaen Mononen on käyttänyt UKKO.fi-palvelua, mikä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tarvitsee vain pitää huoli omista töistään ja aikaseurannasta, kaikkeen muuhun on saanut opastuksen. Tietää esimerkiksi, että alvit on laskutettu oikein, ja verottajaa varten on kaikki kunnossa.
Eero Mononen haluaa vielä eläkepäivinäänkin palvella yhteiskuntaa hyödyntämällä pitkää rakennusalan kokemustaan.
Mikä sitten saa miehen vielä innostumaan työnteosta? Vastaus on sama kuin puoli vuosisataa sitten.
”Rakkaus alaan. Varmaan pärjäisin muutenkin, mutta tuntuu hyvältä antaa käyttöön työuran aikana kertynyt osaaminen.”
Vuosikymmenet alalla ovat tuoneet laajat verkostot, joten markkinoida ei tarvitse. Sana kiirii ja esimerkiksi Outokummun taloyhtiöt ovat vuorotellen pyytäneet asiantuntijaa apuun. Valvonnan lisäksi koko hankkeen läpivientiin: alkaen korjaustarpeen selvittelystä suunnittelunohjaukseen sekä urakkakilpailun ja -valinnan jälkeen itse rakentamisen toteuttamisen valvotaan ja ohjaukseen.
”Omassa 75 asunnon taloyhtiössäkin on tehty peruskorjauksia liki miljoonan euron edestä viime vuosikymmenen aikana. Viemärisukitusten jälkeen kaikki alkaa olla läpikäyty.”
Terveys ja kiinnostuksen kipinä ratkaisee
Korjausvelkaa riittää, työ ei lopu. Mononen ei mieti kuinka kauan työntekoa jatkaa, ja missä laajuudessa. Terveys ratkaisee, ja kiinnostuksen kipinä.
Tekemisen puutteessa ei töitä tarvitse etsiä. Elämänkumppaniksi löytyi vastaavassa tilanteessa ollut leskirouva, jonka kanssa on remontoitu sekä kerrostaloasuntoa että rintamamiestaloa ja mökkiä.
Myös harrastukset löytyvät samalta alalta, evankelisluterilaisen seurakunnan suojissa. Mononen toimii Kuusjärven kirkon korjaustoimikunnan puheenjohtajana. Vanhan arvorakennuksen kunnostaminen on kunniatehtävä.
Julkisivuremontin suunnittelu alkaa aina kohteeseen tutustumisella. Perehdytään käytettävissä oleviin dokumentteihin, laaditan korjaustarveselvitys, korjausehdotelma ja sille alustava hankekustannusarvio. Hankkeen vireillepanopäätöksen jälkeen alkaa suunnittelu, urakkakilpailutus ja rakennushankkeen toteutusvaiheet.
Työuran aikana on saanut aitiopaikalta seurata koko rakentamisen toimialaa ja muutoksia käytänteissä. Korjausvelkaa on paljon, alkuperäiset suunnitelmat ja muut dokumentit ovat usein kadonneet. Viime hädässä joudutaan turvautumaan rakennusvalvontatoimiston arkistoon, ja sieltäkään ei yleensä löydy kuin pääpiirustukset.
”Korjausvelan kasvu on aivan järkyttävää. Ilmeisesti ilmastonmuutos on totta, ja se jouduttaa rakenteiden vaurioitumista.”
Rakennusmestari on havainnut, että asioita on myös tehty väärin. Valvonta ei aina ole ollut riittävää, eikä osaaminenkaan. Valitettavan usein joudutaan korjaamaan rakennusvirheitä.
Normaali käytön ja ajan aiheuttama kuluminenkin pitäisi osata ennakoida. Taloyhtiöissä tärkeää on tehdä pitkän tähtäimen korjaus- ja kunnossapitosuunnitelmat, ja pitää kiinni myös niiden toteutumisesta ajallaan.
”Asunto-osakeyhtiölain edellyttämä korjausten suunnittelu on toki monessa taloyhtiössä otettu hyvin huomioon. Mittavasta omaisuudesta halutaan pitää hyvää huolta.”
Milla Suominen päätti vaihtaa alaa ja lähteä opiskelemaan sisustusartesaaniksi lähes 20 vuoden uraputken jälkeen. ”Uraloikkani oli vähän erilainen: menin korkeakouluopintojen jälkeen ammattikouluun. Mietin, miten voisin saada opintoni ja kokemukseni yhdistettyä parhaalla mahdollisella tavalla!” Aiemmalta koulutukseltaan Milla on kauppatieteiden maisteri ja hän on työskennellyt lähes 20 vuotta henkilöstön ja organisaatioiden kehittämisen parissa. Pari vuotta sitten hän päätyi tilanteeseen, jossa hänen määräaikainen…
Virpi juoksi pihaleikeistä katsomaan, että keittäähän äiti kahvia kohta saapuville yllätysvieraille. Äiti katsoi tyttöä hämmästyneenä ja lähetti hänet takaisin leikkimään – ei ollut kahviaika, eikä vieraita kutsuttu. Virpin päästessä raput alas, yllätysvieraat jo kurvasivat pihaan. Virpi on tiennyt jo pikkutytöstä asti aistivansa enemmän kuin muut. Vieraskahvien keitto on ensimmäisiä muistoja, joissa Virpi muistaa aistineensa jotain, mitä muut eivät tienneet. Hämmästys…
Marko Tandefelt pohti pitkään yrittäjyyttä ennen kuin rohkaistui kokeilemaan. Taitelijalle yrittäjyyden aloittaminen ei ole välttämättä helppo päätös, mutta nyt oman toiminimen perustaminen näyttäytyy Markolle yhtenä uran parhaista ratkaisuista. Kysyimme, miten hän onnistuu yhdistämään luovan työn säntilliseen yrittäjyyteen. Taiteilijan ja yrittäjän rooleissa on paljon samaa: sekä yrittäjän että taiteilijan on keksittävä jotain omaperäistä ja laitettava oma rohkeus peliin. Molemmat roolit vaativat…
