Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Toimialojen muutokset – missä mennään, mitä odotettavissa?

muutos-juoksija

Työelämä muuttuu ja kehittyy alinomaa, ja erityisen kiihkeiltä muutokset tuntuvat nyt, kun neljäs teollinen vallankumous velloo ympärillämme. Valtavia muutoksia ovat saaneet aikaiseksi myös internet ja digitalisoituminen.

Kukin toimiala kehittyy omalla tavallaan ja muutokset näkyvät niissä eri tavoin; alati kehittyvällä teknologialla on kuitenkin vaikutusta niistä jokaiseen.

Automatisaatio, digitalisaatio, globalisaatio, robotisaatio… Siinä muutama termi, joita kuulee nykyisin jatkuvasti käytettävän työelämästä puhuttaessa. Näiden lisäksi työelämän pätkistyminen ja pirstaloituminen ovat monesti keskustelunaiheena.

Muutokset eivät koske pelkästään työvälineitä ja -tapoja; ne näkyvät myös organisaatioissa ja työntekijöissä sekä heidän valmiuksissaan. Tässä kirjoituksessa erittelemme viime vuosina tapahtuneita sekä lähitulevaisuudessa häämöttäviä työelämän mullistuksia.

Mitä ominaisuuksia työntekijöissä haetaan?

Nykyajan työelämässä aktiivisuus ja itseohjautuvuus ovat avainsanoja. Nämä eivät koske pelkästään työntekijöitä, vaan ne tuntuvat myös työympäristöjen tasolla; yhä useampi organisaatio on hylännyt konservatiiviset, tarkan hierarkkiset asetelmansa ja muuttunut avoimemmaksi.

Tavallista onkin, että uutta työntekijää rekrytoidessa hänelle ei anneta spesifiä titteliä tai ennalta määrättyjä, tarkkoja työtehtäviä. Sen sijaan hänelle annetaan usein vapaus selvittää, millaisia uusia asioita organisaatio tarvitsee, ja hän luo toimenkuvansa sekä vastuunsa sen mukaisesti.

Muutoskyvykkyys, joustavuus ja halu oppia ovat niin ikään keskeisiä ominaisuuksia.

Nykyisin työpaikkaa vaihdetaan monesti 3–5 vuoden välein, ja tällöin on oltava valmis aivan uusien työtehtävien ja oppien omaksumiseen. Koska organisaatiot kehittyvät alinomaa ja työntekijät vaihtuvat usein, on saman työpaikan sisälläkin oltava avoin uusille aluevaltauksille ja vastuille. Useat työnantajat tarjoavatkin henkilöstölleen mahdollisuuksia osaamisen päivittämiselle ja lisäkoulutukselle.

Ihmistaitojen tärkeys on niin ikään korostunut jatkuvasti!

Aiemmin vuorovaikutus- ja toisten ihmisten kohtaamistaitoja on pidetty lähinnä myynti-, opetus- ja terveydenhuoltoalalle kuuluviksi; nykyisin niitä taas pidetään olennaisina oikeastaan missä työssä tahansa, jos siinä vain ollaan kollegojen ympäröimänä tai tekemisissä ulkoisten sidosryhmien kanssa. Onkin ennakoitu, että ihmisten johtaminen, tunneälykkyys sekä yhteistyö- ja neuvottelutaidot tulevat 2020-luvulla kuulumaan kaikkein tärkeimpiin työtaitoihin.

Teknologian vaikutukset

Jatkuvasti kehittyvä ja laajentuva teknologia on muuttunut pysyväksi osaksi niin arkea kuin työtä; tämäkin tuo mukanaan aivan uusia osaamisvaatimuksia erilaisiin toimenkuviin. Siinä, missä moni työntekijä kokee pelkästään hyötyvänsä erilaisten laitteiden ja ohjelmistojen käytöstä ja on kiinnostunut uuden opettelusta, kokevat toiset saavansa tästä vain harmaita hiuksia.

Erilaisia ohjelmistoja käyttävät nykyisin työssään niin järjestelmäasiantuntijat kuin peruskoulun opettajatkin.

Alustatalous – joka perustuu internetille ja sen päälle rakennetuille palveluille – on niin ikään toiminut usean toimialan mullistajana. Moni jokapäiväinen palvelu ja toiminta on siirtynyt verkkoon joko osittain tai kokonaan; hurjimmin tämä näkyy muun muassa kaupan ja viihteen sekä hotelli- ja matkailualan sekä kiinteistö- ja rakennusalan kohdalla.

Moni pelkää joutuvansa työssään paikatuksi robotilla tai muulla koneella. Teknologia ei kuitenkaan syrjäytä työntekijöitä, ainakaan täysin; se tulee itse asiassa synnyttämään kokonaan uusia toimenkuvia.

Jotain uutta!

Työelämän muutosten ja teknologisen murroksen myötä osa nykyisistä työpaikoista tulee väkisinkin jäämään historiaan. Robotti päihittää työkyvyllään ihmisen monessa asiassa – mutta muutokset tulevat aiheuttamaan runsaasti myös sellaisia töitä, joita ei toistaiseksi ole vielä olemassa.

Osittain tulevaisuuden työelämää on kuitenkin kyetty jo ennustamaan. Tutkimusten mukaan ihmiset tulevat tekemään entistä enemmän töitä koneiden parissa tai yhteistyössä robotin kanssa; tällöin inhimilliset taidot nousevat entistä tärkeimmiksi, sillä vuorovaikutus ja empatia eivät ole automatisoitavissa.

Uusia työpaikkoja automaatiosta

Uusien innovaatioiden myötä uusia työpaikkoja syntyy alinomaa. Eräs esimerkki tästä ovat sähköpotkulautafirmat; yleistyessään ne tarvitsevat runsaasti työntekijöitä, jotka toimivat pysäköityjen potkulautojen kerääjinä.

Oman itsen työllistäminen on viime vuosina niin ikään yleistynyt, ja se tulee kasvattamaan suosiotaan jatkossakin!

Tämä näkyy muun muassa uusien yritysten määrän sekä laskutuspalveluiden suosion kasvussa. Ihmiset kaipaavat töitä, joissa he voivat toimia omia arvojaan noudattaen, ja etenkin nuoret työntekijät kokevat tämän sekä työilmapiirin hyvää palkkaa tärkeämmiksi tekijöiksi. Onkin mielenkiintoista nähdä, millaisia uusia tapoja ja aluevaltauksia yrittäjämäiseen työskentelyyn vielä syntyykään!

Kuinka itse koet työelämän muutokset? Millaiset asiat omalla alallasi ovat vuosien kuluessa uudistuneet? Kerro niistä kommentoiden alle!

Milla-Maria Karvinen

Milla on teräväkynäinen sisällöntekijä, joka innostuu uuden ideoinnista, vanhan kehittämisestä ja vaikuttavasta viestinnästä. Vapaa-ajalla hän rentoutuu lenkkeilemällä lähimetsässä hyvä podcast tai musiikki kuulokkeissa.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Kevytyrittäjän kriisiviestintä – Toimi näin, jos joudut kriisitilanteen keskelle

    Koska jokaiselle yritykselle, itsensä työllistäjälle ja kevytyrittäjälle voi tulla eteen ikävä tai kiusallinen kriisitilanne, on syytä varautua ja harjoitella tilanteessa toimimista ja siitä viestimistä jo etukäteen. Valmiiksi mietitty viestintästrategia ja suunnitelma auttavat selviytymään vakavastakin kriisistä mahdollisimman vähin kolhuin. Miksi kriisiviestintää pitäisi suunnitella ja harjoitella, miettii moni? Siksi, jotta todellisessa kriisitilanteessa viesti välittyy mahdollisimman ehjänä ja selkeänä sen vastaanottajalle. Kriisejä tai…

    Lue lisää
  • Työelämä Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

    Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin. Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa…

    Lue lisää
  • Työelämä Äitiyslomalla työskentely

    Jääkö sinulla kotona ollessasi intoa työntekoon? Äitiyslomalla työskentely onnistuu kätevästi kevytyrittäjänä! Myös työskentelevä äiti on hyvä äiti. Pienen lapsen kanssa oleminen kotosalla on sekin vaativaa työtä – mutta joillain äideillä voi sen lisäksi riittää aikaa ja energiaa kerryttää lisätuloja tekemällä keikka- tai osa-aikatyötä. Äitiyslomalla työskentely on siinäkin mielessä kannattavaa, että siinä saa ylläpidettyä ja kehitettyä omaa osaamista. Tällainen joustava ja…

    Lue lisää