Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Vieraskynä: Sorrutko sinäkin näihin kielimokiin? 10 nyrkkisääntöä, joilla oikeinkirjoitus luonnistuu

iloinen-mies-paperi-ja-kynä-kädessä

Suomen kieli ei ole aina helppoa meille äidinkielisillekään, ja oikeinkirjoitus voi olla toisinaan hankalaa. Tavallisimmat kielimokat liittyvät  muun muassa yhdyssanoihin, välimerkkeihin ja isoihin ja pieniin alkukirjaimiin. 

21. helmikuuta vietettävän kansainvälisen äidinkielen päivän kunniaksi kevytyrittäjämme, suomen kielen ja viestinnän asiantuntija Tuija Metsäaho kertoo kymmenen nyrkkisääntöä kirjoittamiseen. Niitä noudattamalla tuotat jo huomattavasti parempaa tekstiä ja voit heittää pahimmat kielitoikkaroinnit tunkiolle!

Jos saat lähiravintolan esitteen, joka on täynnä kielivirheitä ja hankalasti muotoiltuja lauseita, houkutteleeko se sinua syömään? Tai jos etsit remonttiapua ja päädyt nettisivuille, jossa kieli on vaikeasti ymmärrettävää, tilaatko heiltä keittiöremontin?

Asiakkaan päähän saattaa hiipiä ajatus: ”Miten tämä yritys hoitaa muut asiat, jos kieli on näin huolimatonta? Valmistetaanko ruokakin vähän sinnepäin? Huiskitaanko keittiönkaapit seinään suunnilleen suoraan?”

Ei ole samantekevää, miten kirjoitat. Kieli on väylä asiakkaan luo.

Jos myyt tuotetta tai palvelua, siitä pitää osata kertoa asiakkaalle houkuttelevasti. Ja noudattaa kielioppia ja oikeinkirjoitusta. Yhtään en vähättele visuaalisuuden voimaa, koska sitä ei voi ohittaa. Mutta pelkästään koreat kuvat eivät riitä.

Olen poiminut 10 kieliasiaa, joihin ainakin kannattaa kiinnittää huomiota yrityksen viestinnässä.

1. Yritysnimet, tuotenimet ja tapahtumien nimet

Patentti- ja rekisterihallituksen sivuilla kehotetaan yksiselitteisesti noudattamaan yritysten nimissä Kotuksen (Kotimaisten kielten keskus) suosituksia: ”PRH suosittaa, että toiminimen kirjoitusasussa noudatetaan suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjä.”

Yritysnimien, tuotenimien ja tapahtumien nimien käytäntö on hyvin kirjava. Kekseliääksi kuviteltu nimi aiheuttaa vaikeuksia, jos sanan oikeinkirjoitus ei noudata suomen kielen oikeinkirjoitusta.

Sekin on hyvä muistaa, että suomessa sanat taipuvat. Nimeä pitää pystyä myös taivuttamaan eri muodoissa.

2. Trendisanat ja -sanonnat

Elikkäs, meikämandoliino, pauttiarallaa, napandeeros, halipatsuippa, parempaa seppälää, asiasta kukkaruukkuun, herneitä sieraimistoon, palataan astiastoon…

Kun tiettyjä muoti-ilmauksia viljellään liikaa, ne alkavat ärsyttää. Alussa hauskalta kuulostaneet sanat ja sanonnat menettävät tehonsa ja kääntyvät sanojaansa vastaan. Kannattaa siis harkita, minkälaisia valintoja tekee.

Aina ei ole hyvä heittää läpändeerosta ja olettaa, että vastapuoli on ihan samalla levelillä. Voi tulla torjutuksi.

Kaksi naista työskentelee ja toinen hyssyttää toista

Erilaiset trendisanat ja muotihokemat käyvät läpi saman elinkaaren kuin muutkin. Aluksi ne ovat piristäviä ja viihdyttäviä, sitten ne kuluvat ja ihmiset kyllästyvät. Lopuksi ne toivottavasti häipyvät. Osoittaa enää huonoa makua, jos käyttää jotain edesmenneitä ja kuluneita sanavalintoja. Ole siis tarkkana!

Inspiraationa olen käyttänyt Elina Kettusen mainiota kolumnia Kauppalehdessä.

3. Oudosti tavutettu otsikko

Silmiini on osunut useamman kerran visuaalinen tehokeino, jossa sana on tavutettu vastoin tavutusohjetta. Tarkoitan esimerkiksi kirjan nimeä tai lehtijutun otsikkoa, jossa sana halutaan asetella allekkain ja tavutetaan kummallisesti. Dig-ilis-aat-io. En ole graafikko, mutta oletan, että kyseessä on visuaalinen valinta, jolla halutaan olla jotenkin omaperäisiä.

Kieli-ihmisiä tämmöinen ärsyttää. Ja mikä tärkeintä, väärin tavutettu sana häir-itse-e ymmärtämistä. Se ei kai ole tarkoitus.

4. Yhdyssanat

Lempiaiheeni, yhdyssanat. Miksi on niin vaikeaa erottaa, mikä on yhdyssana? Yksi arvaukseni on, että englannin kielen vaikutus on niin vahva, että unohdamme, miten suomea kirjoitetaan.
Suomen kielessä sanan pääpaino on yleensä ensimmäisellä tavulla: MArjapiirakka, KOronavirus.

Puhekielessä paino kuitenkin vaihtelee, ja jopa uutisissa painotetaan yhdyssanan jälkimmäistä osaa: pääMInisterin kesälomaPAikasta ei ole tietoa. Uskon että tämä on yksi syy, miksi olemme hukassa yhdyssanojen kanssa. Mutta tiedoksi, että yhdyssanavirheet ovat monien mielestä erittäin ärsyttäviä.

5. Oikeinkirjoitus

Oikein kirjoitettua tekstiä on mukava lukea. Ei tarvitse pelätä, milloin kompastuu virheeseen. Alakoulusta alkaen oikeinkirjoitus on kuulunut opetukseemme, mutta sääntöjä ei silti aina muista.

Virheelliset muodot, kuten enään, viellä, samallainen, aiheuttavat monelle väristyksiä. Oikeat muodot ovat enää, vielä, samanlainen.

Jos jokin sana toistuu usein omissa teksteissä, eikä sen oikeinkirjoitus muistu mieleen millään, kirjoita sana lapulle ja teippaa seinään kiinni. Siitä sen voi aina tarkistaa.

Iloinen nuori mies kirjoittaa ja näyttää peukkua

6. Välimerkit

Välimerkkien tarkoitus on helpottaa lukijaa erottamaan, missä lause alkaa ja mihin se päättyy. Voit yrittää lukea joskus ilman välimerkkejä kirjoitettua tekstiä. Sitä on aika hankala ymmärtää.

Välimerkitkin on suunniteltu meidän parhaaksemme. Pilkkusäännöille nauretaan ihan turhaan, koska ne ovat loogisia ja jokaisen opeteltavissa. Pilkkuja myöten huoliteltua tekstiä on miellyttävä lukea. Ja asiakas kiittää.

7. 10 vuotta ja 10-vuotias

Numerot ja niihin liitettävät sanat tuottavat monelle päänvaivaa. Tähän on olemassa ihan yksinkertainen muistisääntö. 10 vuotta on kaksi eri sanaa, jotka luetaankin erikseen. Ei niitä tarvitse yhdistää. 10-vuotias on aivan selvästi yhdyssana, ja tämä tarvitsee yhdysmerkin, joka tekee sanasta yhdyssanan. Kätevää, eikö?

8. Asukkaiden ja kielten nimet

Suomessa elää suomalaisia, jotka puhuvat suomea. Maiden nimet ovat erisnimiä, jotka kirjoitetaan isolla: Suomi, Ruotsi, Venäjä, Saksa. Kielten nimistä on sovittu, että ne kirjoitetaan pienellä: suomi, ruotsi, venäjä, saksa.

Asukkaiden nimet ovat myös pienellä: suomalainen, ruotsalainen, venäläinen, saksalainen. Tässä ei ole mitään ihmeellistä. Lieneekö taas englannin kielen vaikutusta, että näen liian usein akateemistenkin ihmisten kirjoittavan kielten nimet ja kansalaisuudet isolla.

Käsi kirjoittaa liitutaululle isoja ja pieniä aakkosia

9. Omistusliitteet

Puhekielessä käytämme harvoin omistusliitteitä. Missä sun auto on parkissa? Äiti heitti mut sen autolla. Jätin mun pyörän kotiin. Kirjoitettuna ja omistusliitteen kera vastaavat repliikit kuuluvat näin: Missä sinun autosi on parkissa? Äiti heitti minut autollaan. Jätin pyöräni kotiin.

Myönnän, että olen itse vähän löperö omistusliitteiden kanssa. Voin lukea sujuvasti tekstiä, jossa ei ole käytetty omistusliitteitä. Mutta huoliteltuun kieleen omistusliitteetkin kuuluvat.

10. Aakkoset

Kun tehdään nimilistoja, on hyvä esittää henkilöt, tuotenimet tai asiat aakkosissa. Aakkoset opimme koulussa ensimmäisellä luokalla, mutta miten tämä perustaito vielä joiltain puuttuu? Kyllä aakkosjärjestys pitää osata. Se kertoo kielitaidostamme aika paljon.

Kielitaidon ylläpitäminen on ihan yhtä tärkeää kuin vaikkapa digitaidot. Pienellä vaivalla saa kirjoitettua hyvää ja selkeää kieltä. Ja kauppakin käy paremmin!

Ota nämä lähteet aktiiviseen käyttöön:

Kirjoittaja: Tuija Metsäaho

Lue lisää aiheista!

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä: