Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

yhteen-vai-erikseen2

Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin.

Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa jokaisen viestijän parhaan kaverin eli Kielitoimiston ohjepankin.

Monelle väärät kirjoitustavat ovat kuitenkin juurtuneet niin syvään, ettei niitä edes tiedosteta vääriksi. Toiset taas painiskelevat samojen oikeinkirjoituspulmien kanssa kerta toisensa jälkeen; tuliko niiden kielten nimien kanssa iso kirjain ja kirjoitettiinko ne yhteen?

Mikään ei kuitenkaan ilahduta paatuneen lingvistin mieltä niin kun oikeakielinen ja sujuvasanainen teksti, joka on kirjoitettu lukijaa ajatellen. Päätinkin jakaa vinkkejä tavallisimpiin kielimokiin sekä paljastaa yleiset väärät käsitykset työelämän viestinnästä.

Lue alta valikoidut viestintävinkit ja ota oppi talteen!

Alkutervehdys

Vaikka sähköpostien määrä ja merkitys työelämän ykkösviestimenä on laskussa, lähetämme kaikki silti kasoittain maileja päivittäin. Ja miltei jokainen näistä sähköposteista alkaa tervehdyksellä. Monelle on jo jostakin muinaisilta ATK-tunnilta jäänyt mieleen se, että alkutervehdyksen jälkeen laitetaan pilkku ja sitten varsinaiseen asiaan mennään toisella rivillä.

Usein tuo toinen rivi alkaa isolla alkukirjaimella, vaikka näin ei suomeksi pitäisi. (Tähän voi toki vaikuttaa myös sähköpostiohjelman automaattisen tekstinkorjauksen asetukset. Englanniksi kirjoitettaessa toinen rivi tosiaankin tavataan aloittaa isolla kirjaimella.)

Suomeksi toinen rivi alkaa pienellä kirjaimella, jos alkutervehdys päättyy pilkkuun, koska virke ikään kuin jatkuu. Jos alkutervehdys päättyy päättövälimerkkiin, alkaa toinen rivi toki aivan normaaliin tapaan isolla kirjaimella, kuten muutkin lauseet.

Lopputervehdys

Lopputervehdyksen jälkeen ei tule pilkkua. Usko pois, näin se on. Varmaan yhdeksän kymmenestä sen pilkun sinne laittaa, mutta oikeasti sitä ei suomen kielellä käytetä. Kas näin:

Ystävällisin terveisin
Piia

Tervehdystä voi varioida toki mielen tai vastaanottajan mukaan — sen sijaan voi kirjoittaa myös toivotuksen. Oikeinkirjoitukseen ja pilkuttomuuteen tämä ei kuitenkaan vaikuta.

Päivämäärät

Suomeksi viikonpäivät, kuukaudet ja juhlapyhät kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Kun päivämäärät kirjotetaan numeroin, merkitään sekä päivän että kuukauden loppuun piste.

Esimerkiksi 21.2.

Nykyisin monesti näkee erityisesti jälkimmäisen pisteen puuttuvan; tällä tavalla päivämäärät ilmaistaan muun muassa ruotsiksi, ja sieltä tapa lienee saapunut myös Suomeen.

Yhteen vai erikseen - iloinen mies kirjoittaa puhelimella

Yhdysmerkki ja ajatusviiva

Yhdysmerkki eli yhdysviiva on “se lyhyempi” vaakaviiva, jota käytetään erilaisten yhdyssanan osien välissä ja tavuviivana. Ajatusviiva puolestaan on yhdysmerkkiä pidempi vaakaviiva, jota käytetään esimerkiksi rajakohtailmauksissa, (kuten ilmoitettaessa vaikkapa aukioloaikoja,) virkkeen välimerkkinä ja poiston merkkinä.

Tämä on yhdysmerkki – ja tämä ajatusviiva —.

Ajatusviivan voi tietokoneella kirjoitettaessa tuottaa usealla eri tavalla. Monissa Windows-ohjelmissa sen voi joko etsiä ohjelman merkkivalikosta tai näppäillä Ctrl + numeropaneelin miinusmerkki (ilman Num Lock -toimintoa). Ajatusviivan saa tehtyä myös yhdistämällä Alt-näppäimen ja numerosarjan 0150. Word-ohjelmalla ajatusviivan saa myös usein tuotettua vähemmän tehokkaasti kirjoittamalla sana[väli]-[väli]sana.

Kielet ja kansalaisuudet

Jos työnhakijalta työpaikkailmoituksessa toivotaan sujuvaa suomen kieltä, kannattaa muistaa kirjoittaa sanat toisistaan erilleen ja pienellä. Kielet ja kansalaisuudet kirjoitetaan siis suomeksi pienellä. Jotta asia ei olisi näin helppo muistaa, kirjoitetaan kielestä tehty adjektiivi suomenkielinen yhteen, vaikka sanan kieli kanssa esiintyessä kielien nimet kirjoitetaan vanhan käytännön mukaan erilleen.

Maat ja kaupungit kirjoitetaan erisnimien tavoin tietysti isolla kirjaimella.

Mutta kerrottaessa, että ollaan kotoisin joltakin paikkakunnalta (olen keravalainen), kirjoitetaan tämä pienellä.

Onko oikeinkirjoituksen osaaminen tärkeää?

Moni varmasti miettii, että onko tämä kaikki nyt muka niin tärkeää osata? Ja miksi tästä kannattaa edes puhua? Pilkun lisääminen väärään paikkaan ei maailmaa kaada ja hyvin harvoin se edes vaikeuttaa kirjoitetun viestin ymmärtämistä. Tämä on totta ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkein tärkeintä on, että kirjoittaja saa viestinsä vastaanottajille perille siten, kun se on tarkoitettu.

Huoliteltu ja oikeakielinen kirjoitus antaa kuitenkin aina ammattimaisemman vaikutelman kuin rönsyilevä ja virheitä vilisevä teksti. Oikeakielisyys ei myöskään koskaan haittaa lukumukavuutta, mutta virheet taas saattavat sitä haitata.

Kirjoittaja: Piia Peiponen

Artikkeli on julkaistu ensi kerran 21.2.2019.

Kevytyrittäjyys vai toiminimiyrittäjyys?

Kevytyrittäjyys on oikea vaihtoehto kun:

  • Et tarvitse omaa yritystä tai Y-tunnusta
  • Toimintasi on sivutoimista tai keikkaluontoista
  • Sinulla on liikeidea, jota haluat testata turvallisesti
  • Et halua miettiä ennakkoveroja, alveja tai muita ilmoituksia
  • Sinulla on keikka, josta haluat rahat nopeasti tilille

Toiminimiyrittäjyys on sinua varten kun:

  • Tarvitset toimintaasi varten oman Y-tunnuksen
  • Aiot toimia yrittäjänä säännöllisesti
  • Sinulla on jo valmis idea siitä, millaista yritystoimintaa haluat harjoittaa
  • Sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää
  • Haluat hakea starttirahaa toimintasi alkuun
Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Vuoden viimeinen postaus – muutoskyvykkyyttä ensi vuodelle

    UKKO.fi:n kulunut vuosi on ollut vauhdikas. Vuonna 2017 olemme oppineet ja tehneet paljon ja vuoteen on mahtunut yllättäviäkin käänteitä, joihin sekä työntekijöidemme että kevytyrittäjiemme on pitänyt sopeutua ripeästi. Haluammekin kiittää aktiivisia ja ahkeria käyttäjiämme, joita on jo yli 42 000! Teidän ansiostanne mennyt vuosi oli jälleen edellistä menestyksekkäämpi. Ensi vuonna me aiomme olla entistä joustavampia, ripeämpiä ja parempia siinä, mitä teemme.…

    Lue lisää
  • Työelämä Avoin työhakemus – mikä se on?

    Avoin työhakemus astuu kuvaan, kun työpaikkailmoitusta ei ole, vaan potentiaalista työnantajaa lähestytään oma-aloitteisesti. Hakemus on markkinointikirje eli käytännössä markkinoit itseäsi rekrytoijalle, jotta hän näkisi sinusta saatavan mahdollisen hyödyn asiakkaalle. Tärkeintä on muistaa, että työhakemuksen tärkein tehtävä on avata sinulle ovi työhaastatteluun. Tästä syystä hakemuksen tulee olla hyvin tehty eli toisin sanoen selkeä, konkreettinen ja kiinnostava, mutta ennen kaikkea räätälöity työnantajan…

    Lue lisää
  • Työelämä Saako työhaastattelussa piereskellä ja kymmenen muuta tyhmää kysymystä

    Työhaastatteluun osallistuminen ja uuden työn aloittaminen voi olla jännittävä asia. Listaamme tässä 10 tyhmää kysymystä, uuteen työpaikkaan liittyen, joita et uskalla kysyä ääneen. 1. Saako työhaastattelussa piereskellä? Missään nimessä ei ole suositeltavaa piereskellä työhaastattelussa. Mikäli sinun on pakko pieraista, suosittelemme, että pyydät vaikka lupaa käydä wc:ssä. Et anna hyvää kuvaa uudelle työnantajallesi, mikäli pieret ja haiset työhaastattelun aikana. 2. Paljonko…

    Lue lisää