Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Miltä tulevaisuus näyttää yrittäjille koronan jälkeen?

katri-vataja

Yrittäjät odottavat jo markkinoiden avautumista koronan hellittäessä. Tulevaisuus kiinnostaa, mutta yrittäjissä se herätti kasvaneessa määrin innokkuutta ja pelkoa, kertoo tuore kysely.

Jos Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja saisi maistiaisia tulevaisuudesta, hän haluaisi jo nähdä, mitä koronasta todella opittiin.

”Tällä hetkellä mietin paljon sitä, että minkälaisia tulevaisuusloikkia ja edistysaskeleita organisaatioissa ja työelämässä otetaan. Kuinka paljon huomioidaan sitä, että mitä ollaan opittu ja miten ne opit hyödynnetään.”

Vataja ennakoi työkseen tulevaisuuden kehityskulkuja ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että tieto ja ymmärrys tulevaisuuden mahdollisuuksista tavoittaisi suomalaiset ja ohjaisi päätöksentekoa.

”Tulevaisuutta tehdään joka päivä arjen teoissa.”

Vielä vuosi sitten mediassa povattiin pitkää koronakurimusta, konkurssiaaltoja ja lamaa, mutta Vataja kertoo kuluttajien luottamuksen talouteen olevan nyt vahvempaa kuin kahteen vuoteen. Ensi vuonna talouden ennustetaan palaavaan jo normaalille tasolle.

Pandemian jälkeinen aika kiinnostaa nyt kaikkia. Sitran Tulevaisuusbarometrin 2021 mukaan edes korona ei romuttanut suomalaisten uskoa tulevaisuuteen.

Yrittäjien asenteissa näkyi kuitenkin muutos. Vielä vuoden 2019 kyselyssä yrittäjät erottuivat selvästi omaksi ryhmäkseen, koska he olivat selvästi muita kiinnostuneempia tulevaisuudesta ja uskoivat myös muita enemmän tulevaisuuteen vaikuttamiseen.

Tämä ero ei näkynyt enää tämänkertaisessa Tulevaisuusbarometrissa, vaan yrittäjien vastaukset olivat hyvin lähellä keskiarvoa. Kiinnostavaa oli, että yrittäjien keskuudessa sekä tulevaisuutta innolla odottavien että sitä pelkäävien määrä kasvoi. Vataja uskookin, että innokkaiden ja pelokkaiden yrittäjien välille koronakokemukset ovat tehneet railon.

”Kyllähän nyt tiedetään, että korona on kohdellut hyvin eri tavoin eri toimialoja ja iskenyt paljon vahvemmin toisiin, mikä voi vaikuttaa tulevaisuuden suhtautumiseen”, hän pohtii.

”Koronan vaikutukset näkyivät vahvasti esimerkiksi taide-, viihde-, virkistys- ja palvelualoilla. Toisaalta on ollut aloja, jotka ovat jopa hyötyneet koronasta, kuten erilaiset informaatio- ja viestintäpalvelut.”

Miltä tulevaisuus näyttäytyy yrittäjille koronan jälkeen?

Kestävämpää muutosta kaivataan

Millaiseen maailmaan yrittäjien sitten on hyvä varautua pandemian jälkeen? Vatajan mukaan vastuullisuustrendi näkyi jo vahvasti ennen koronaa, mutta nyt trendi on nostanut vielä enemmän päätään.

”Yrittäjillä on merkittävä rooli tulevaisuuden tekijöinä. Suuri kysymys kuuluu, miten tehdään vastuullista liiketoimintaa, joka on samaan aikaan taloudellisesti kannattavaa. Ne, jotka sen ratkaisevat ovat tulevaisuuden menestyjiä.”

World Economic Forumin ja Ipsoksen kyselystä käy ilmi, että selvä enemmistö ihmisistä (86 %) ympäri maailman haluaa merkittäviä muutoksia nykymenoon, jotta maailma olisi reilumpi ja kestävämpi koronapandemian jälkeen (Ipsos 2020).

”Painetta vastuullisuuteen tulee yrittäjille monelta suunnalta. Korona toi tuotantoketjut näkyviin. Ihmiset haluavat tietää, mitä kulutetaan ja missä alihankkijat sijaitsevat. Koko prosessilta vaaditaan läpinäkyvyyttä.”

Vatajan mielestä on mielenkiintoista nähdä, onko halpojen lentolippujen shoppailu tullut tiensä päähän tai mitä työmatkustamiselle ylipäätään tapahtuu. Se on kuitenkin selvää, että monen suomalaisen lompakossa polttelee nyt raha, joka etsii pian kohdettaan.

”En tietenkään pysty sanomaan, mihin kuluttajien rahavirrat lopulta menevät. Toivottavasti sitä käytetään kestävästi ja esimerkiksi palveluihin, taiteeseen, kulttuuriin ja muihin koronan aikana kärsineisiin aloihin. Tulevaisuuden kannalta olennainen kysymys on, miten hyvin päästään eroon materialistisesta kertakäyttökulutuksesta, eli miten ihmisten käyttäytyminen ja ihanteet ovat muuttuneet?” hän pohtii.

Hän muistuttaa, että ekologinen kestävyyskriisi on vielä mittavampi haaste kuin korona.

”Korona laittoi kaiken uusiksi melkein yhdessä yössä, mikä ei ollut kestävää. Ei voi olla niin, että ajetaan päin seinää, sillä se tulee kalliiksi. Maailman pysäyttäminen ei ole se oikea tapa vähentää päästöjä. Tapoja täytyy muuttaa ihan toisella, pitkäjänteisemmällä tavalla. Korona kuitenkin pisti ajattelemaan, että yllättäviä asioita voi tapahtua.”

Miltä näyttää yrittäjien tulevaisuus?

Fyysiset ja virtuaaliset maailmat sekoittuvat

Koronan aikana moni kuluttaja havahtui siihen, että tuotteita ja palveluita voi tilata lähempää. Tue paikallista yrittäjää -kampanjat herättivät ihmiset tukemaan lähialueitaan ja solidaarinen tietoisuus pienyrittäjiä kohtaan kasvoi.

Vaikka etätyöntekijät saisivatkin palata toimistolle, osa heistä on jo ehtinyt viehättyä kotona työskentelemisestä ja suunnittelee tekevänsä etätyötä jatkossakin. Voisiko tässä olla uutta alueellista maaperää yrittämiselle, kun keskuksiin ja työmatkaliikenteen varteen ei ole enää pakko lähteä?
Vatajan mukaan kaikki riippuu siitä, missä ihmiset jatkossa ovat ja minkälaisia käytäntöjä syntyy.

”Ja minkälaisia uudenlaisia palveluita sitten tarvitaan ja ovatko ne enemmän esimerkiksi kotiovelle toimitettuja palveluita?”

Vataja kertoo, että kulutustrendeissä näkyy myös fyysisen ja virtuaalisen maailman sulautuminen toisiinsa.

”Toisaalta digitaaliset taidot ja teknologian kehittyminen ja toisaalta se, että kotoa käsin koetaan asioita lisääntyvät. Vain mielikuvitus on rajana, millaisia uusia mahdollisuuksia siitä voi avautua.”

Korona pakotti yrittäjät omaksumaan uusia taitoja, joita voi hyödyntää myös jatkossa.

”Taidoissa korostuu digitaalisuus ja se, miten voidaan ylipäätään kommunikoida toisten kanssa etäyhteyksien kautta.”

Vataja uskoo myös, että terveysturvallisuus on jatkossa uudenlaista. Käsitykset hygieniasta ovat peruuttamattomasti muuttuneet.

”Tuskin enää jatkossa mennään flunssaisena toimistolle aivastelemaan. Asennoituminen on muuttunut ja tulevaisuudessa sellaista tuskin katsotaan hyvällä.”

Vatajan mukaan nyt pitäisi miettiä huolella, miltä työelämä näyttää seuraavaksi eikä niin, että palattaisiin taaksepäin koronaa edeltävään vuoden 2020 alun tilanteeseen.

”Myös terveysturvallisuuteen liittyvät asiat voivat olla niitä, joista tulee tulevaisuuden työpaikkoja. Voi olla, että siellä on jotain yllättävää, josta emme vielä tiedä.”

Katri Vataja osallistuu UKKO.fi:n ja Sofian järjestämään Työelämä tulevaisuudessa -live-keskusteluun verkossa 27.5. Mukana keskustelussa ovat myös palvelumuotoilija Tuula Styrman, UKKO-konsernin toimitusjohtaja Sami Ranta ja yrittäjä Sami Benamed.

Osallistu tapahtumaan tästä!

Panelistit

 

Jenna Heino

Jenna kirjoittaa runsaasti sekä työkseen että huvikseen. Vapaa-ajallaan hän ideoi käsikirjoituksia, juo liikaa kahvia ja nauttii mökkeilystä. Jenna päätoimittaa Yrittäjyyskoulua.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Avoin työhakemus – mikä se on?

    Avoin työhakemus astuu kuvaan, kun työpaikkailmoitusta ei ole, vaan potentiaalista työnantajaa lähestytään oma-aloitteisesti. Hakemus on markkinointikirje eli käytännössä markkinoit itseäsi rekrytoijalle, jotta hän näkisi sinusta saatavan mahdollisen hyödyn asiakkaalle. Tärkeintä on muistaa, että työhakemuksen tärkein tehtävä on avata sinulle ovi työhaastatteluun. Tästä syystä hakemuksen tulee olla hyvin tehty eli toisin sanoen selkeä, konkreettinen ja kiinnostava, mutta ennen kaikkea räätälöity työnantajan…

    Lue lisää
  • Työelämä Lisätienesteistä on moneksi

    Työelämä on erityisesti tällä vuosituhannella sirpaloitunut. Työsuhteet ovat osa-aikaisia ja määräaikaisia, työt tehdään projekteina ja yhä useampi tienaa rahaa erilaisilla sivutöillä. Lisätienestejä hankitaan varsinaisen ammatin kanssa yhtä aikaa joko samalta alalta tai esimerkiksi harrastuksen parista. Joku tienaa reissurahaa kirjoittamalla blogia, yksi tekee keikkaa esiintyjänä tai joulupukkina, toinen valokuvaa tai ohjaa jumppia. Jotkut taas hyödyntävät omaa osaamistaan tekemällä konsulttitöitä oman päivätyönsä ohella.…

    Lue lisää
  • Työelämä Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus?

    Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu tarkalleen tiettyyn päivämäärään. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu tietyn työtehtävän suorittamiseen. Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi eli vakituinen, jos sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä? Määräaikaisen sopimuksen voi vain tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Syyn pitää olla työsopimuslain…

    Lue lisää