Arvioitu lukuaika: 10 minuuttia

Arvonlisävero 2022 – Yrittäjän ALV-opas

arvonlisavero-alv-kolikot

Arvonlisävero eli alv – Mikä on arvonlisävero ja miksi sitä pitää maksaa? Kuka on arvonlisäverovelvollinen? Entä milloin ei tarvitse maksaa alv:ta? Mitkä ovat alv-kannat vuonna 2022? Tässä kirjoituksessa sukellamme arvonlisäveron ihmeelliseen maailmaan. Jos hikikarpalot ilmestyivät jo otsallesi, älä suotta tuskaile! Lupaamme puhua asioista selkokielellä.

Miksi minun pitäisi lukea tämä artikkeli?

  • Tiedät artikkelin luettuasi, mikä on arvonlisävero.
  • Osaat arvioida, oletko alv velvollinen vai et.
  • Opit, että alv kannat Suomessa 2022 ovat 24, 14 ja 10 prosenttia ja tiedät mihin niitä sovelletaan.

Mikä on arvonlisävero?

Arvonlisävero eli lyhyemmin alv (voidaan lyhentää myös ALV tai alv.) on kulutusvero, jonka maksaa aina tuotteen tai palvelun ostaja. Sen avulla verotetaan tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen käytettyjen välituotteiden ja valmiin tuotteen myyntihinnan erotusta, eli arvonlisäystä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Ennenkuin tuote päätyy kaupan hyllylle on sen valmistusprosessissa monesti mukana useampi taho. Esimerkiksi metsänomistaja myy puuta paperitehtaalle, paperitehdas valmistaa raaka-aineesta paperia ja myy sen eteenpäin yritykselle joka valmistaa materiaalista valmiin tuotteen (muistivihko).Tuotteen arvo lisääntyy jokaisessa vaiheessa, sillä yrittäjät myyvät tuotteensa eteenpäin kalliimmalla kuin ovat ostaneet välituotteen. Jokainen tuotantoketjussa mukana oleva yritys tilittää omasta arvonlisäyksestään veroa.

Yrityksillä on myös oikeus vähentää ostojensa arvonlisävero myynnistä tilitettävistä alveista. Tämä tarkoittaa myös sitä, että arvonlisävero on tuotteen hinnassa vain yhden kerran.

Arvonlisäverotus kohdistuu kulutukseen

Arvonlisävero on välillinen vero eli ostaja maksaa lopulta veron osana tuotteen tai palvelun hintaa. Näin ollen verotus kohdistuu käytännössä kulutukseen, vaikka verovelvollinen onkin myyjä. Yrittäjä siis lisää veron tuotteen tai palvelun myyntihintaan ja tilittää myydyistä tuotteista tai palveluista saadut arvonlisäverot eteenpäin verottajalle. Arvonlisäverossa yrittäjän kannattaa aina ajatella niin, että kyseinen vero on valtion rahaa, joka vain hetkellisesti lepää yrittäjän tilillä. Näin siitä ei koidu ikäviä yllätyksiä!

Arvonlisävero eli ALV infograafi

Arvonlisävero on tasavero, eli veroprosentti on kaikille sama. Arvonlisäveroa on pidetty kuitenkin luonteeltaan regressiivisenä verona, sillä pienituloisilla menee tuloista suurempi osuus kulutukseen. Alvin osuus bruttotuloista on pienituloisilla suurempi. (Parikka, Tilastokeskus 2019)

Arvonlisäveron merkitys kansantaloudelle

Arvonlisävero on valtiolle merkittävä verotulojen lähde; vuonna 2020 arvolisävero tuotti valtiolle Tilastokeskuksen mukaan 21,8 miljardia euroa. Arvonlisäveroista yli puolet maksavat kotitaloudet (Parikka, Tilastokeskus 2019).

Huomattavan suuri osuus, noin 10 % arvonlisäveroista on peräisin ruoan arvonlisäverotuksesta (Elintarviketeollisuusliitto 2019). Kokonaisuudessaan arvonlisävero tuo valtion verotuloista n. 40 % (Linnakangas & Juanto, Verojen historia). Tilastokeskuksen sivuilta löydät vielä seikkaperäisemmän kuvauksen miten arvonlisävero käyttäytyy koko kansatalouden tasolla: Tilastokoulu – täytekakku.

Arvonlisävero maailmalla

Arvonlisävero on käytössä kaikissa EU-maissa ja lähes kaikissa OECD-maissa, sekä mm. Kiinassa ja Venäjällä. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 %, kun taas esimerkiksi Ruotsissa se on 25 %  ja Saksassa 19 %. Alv-velvollisuuden raja, joka Suomessa on 15 000 euroa, vaihtelee maittain; esimerkiksi Ranskassa raja on 82 800 euroa, kun taas Ruotsissa 2900 euroa (Hallituksen esitys HE 143/2020 vp).

Suomessa kaupasta ostettavissa tuotteissa arvonlisävero on laskettu aina mukaan hintaan ja se on tuttu lähinnä ihmeellisenä rivinä kuitilla. Jos olet matkustellut Yhdysvalloissa, olet saattanut ihmetellä miksi kaupan hinnat yllättäen kallistuvat kassalla. Tämä ei ole ihan aina turistien huijausta, vaan Amerikassa paikallista osavaltiokohtaista myyntiveroa eli sales taxia, ei kaikissa osavaltioissa ilmoiteta tuotteen hinnassa, vaan lasketaan vasta lopuksi hinnan päälle.

Arvonlisäverovelvollisuus ja alv-alaraja

Arvonlisäverovelvollisuus ja eri arvonlisäverokannat aiheuttavat usein harmaita hiuksia uusille yrittäjille. Palkkatöissä ei välttämättä ole joutunut konkreettisesti tekemisiin arvonlisäveron kanssa. Arvonlisävero on esiintynyt tuotteen tai palvelun hinnassa, mutta sen kummemmin siihen ei ole kuluttajana tarvinnut perehtyä. Yrittäjän sen sijaan tarvitsee huomioida arvonlisävero jo täyttäessään yrityksen perustamisilmoitusta, jolloin kysytään halukkuudesta liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos myy tuotteita tai palveluita liiketoiminnan muodossa on yleensä arvonlisäverovelvollinen, mutta ei aina.

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 2022 on 15 000 euroa. Yrityksen on siis liityttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mikäli liikevaihto ylittää tilikauden aikana 15 000 euron rajan. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin voidaan liittyä joko yrityksen perustamislomakkeella tai myöhemmin muutosilmoituksella.

Jos yritystoiminta on pienimuotoista eli liikevaihto jää tilikauden aikana alle 15 000 euron, ei yrityksen tarvitse laskuttaa arvonlisäveroa osana tuotteidensa myyntihintaa. Toisaalta tällöin yritys ei  myöskään voi vähentää ostojensa arvonlisäveroja. Lisäksi on olemassa tiettyjä aloja, jotka eivät vaadi rekisteriin liittymistä.

Pienten sivutoimisten yrittäjien liikevaihto ei aina ylitä alv-velvollisuuden alarajaa, jolloin alv-rekisteriin liittyminen on täysin vapaaehtoista. Alv-rekisteriin liittymistä kannattaa kuitenkin harkita. ALV-velvolliseksi hakeutumalla vältytään  ylimääräisiltä riskeiltä, sillä aloitteleva yrittäjä ei tiedä yleensä tulevaa liikevaihtoaan tarkasti ja vuoden lopulla voikin tulla ikäviä yllätyksiä, jos liikevaihto ylittää pakollisen arvonlisäverovelvollisuuden rajan. Tällöin yrittäjä joutuu maksamaan koko vuodelta arvonlisäverot.

Arvonlisäveron alarajahuojennus on helpotus alvin maksuun y-tunnuksellisilla yrittäjillä. Mikäli yrittäjä on alv-rekisterissä ja liikevaihto ei täytä 15 000 euron rajaa, saa yrittäjä haettua maksetut alvit takaisin täysimääräisinä verottajalta.

Arvonlisäveron maksaminen

Arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan kausittain oma-aloitteisina veroina OmaVero -palvelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei alvien maksamisesta tule yrittäjälle erillistä laskua. Yrittäjän on siis itse tiedettävä, kuinka paljon veroja tulee maksaa ja mihin päivään mennessä.

Ilmoituskausi voi olla joko kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituinen jakso. Tyypillinen jakso on kuitenkin kuukauden mittainen, eli arvonlisäverot maksetaan joka kuukausi.

Toiminimen ALV-ilmoitus – näin teet sen oikein

Arvonlisäveron vähennysoikeus

Arvonlisäveron lisääminen tai vähentäminen edellyttää, että yrittäjä kuuluu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä hankintojen on liityttävä alv-velvollisuuden alaiseen liiketoimintaan. Tästä syystä pienyrittäjän kannattaakin harkita arvonlisäverovelvolliseksi liittymistä.

Otetaanpas yksi käytännön esimerkki:

Ostat tietokoneen, joka maksaa elektroniikkaliikkeessä 1000 euroa. Tästä hinnasta arvonlisäveron osuus on 24 % eli 193.55 euroa (näet verokannan sekä veron osuuden tuotteen hinnasta kuitilta, tai jos haluat päästä helpolla, ota avuksi ALV-laskuri). ALV-velvollisena yrittäjänä voit kuitenkin vähentää tietokoneen veron osuuden kokonaan omassa kirjanpidossasi, jolloin yrityksesi maksaa hankinnasta vain 806.45 euroa.

Mikäli hankintaa käytetään sekä alv-velvollisuuden alaiseen toimintaan, että sen ulkopuoliseen toimintaan, koskee vähennysoikeus ainoastaan alv-velvollisuuden alaista toimintaa.

Myös ulkomailta tehdyistä EU-alueen ostoista voi yleensä vähentää maksetun arvonlisäveron osuuden.

Arvonlisäveron vähentäminen käytännössä

Arvonlisäverovelvollinen yritys voi vähentää ostojensa arvonlisäveron osuuden myynnistä tilitettävistä arvonlisäveroista. Arvonlisäveron voi vähentää ainoastaan, jos on itse arvonlisäverovelvollinen ja ostaa tuotteen tai palvelun toiselta arvonlisäverovelvolliselta. Tämä johtuu siitä, että arvonlisäveron vähentämisen tarkoituksena on estää arvonlisäveron kertaistumista hinnassa.

Esimerkki

  1. Yritys ostaa tukusta tuotteen 100 eurolla (alv 24% on 24 euroa)
  2. Yritys myy valmiin tuotteen eteenpäin 200 eurolla (alv 24% on 48 euroa)
  3. Yrityksen tulee tilittää valtiolle 48 euroa arvonlisäveroa vähennettynä 24 eurolla. Yritys tilittää 24 euroa verottajalle.

Arvonlisäverojen vähentämistä ei kuitenkaan yleensä ajatella tuotekohtaisesti, vaan esimerkiksi kuukauden ajalta. Mikäli siis yrittäjä on tehnyt yritystoimintaa varten erilaisia hankintoja, joiden hintaan sisältyy myös arvonlisävero, voi hän vähentää yrityksen ostoihin sisältyneet arvonlisäverot myyntien alveista.

Esimerkki. Maija perustaa toiminimen ja laskuttaa ensimmäisen kuukauden aikana palveluistaan 1500 + alv 24%, eli 1860 euroa. Tästä summasta 1500 euroa on Maijan rahaa ja 360 euroa hän tilittää myöhemmin verottajalle.

Hän on kuitenkin myös ostanut yritystoimintaansa varten hankintoja, jotka pitävät sisällään arvonlisäveron. Hän on ostanut yritykselleen 992 euroa maksavan työkoneen (800 + alv 24%). Tässä tapauksessa Maija voi vähentää työkoneen sisältämän arvonlisäveron eli 192 euroa myyntien arvonlisäveroista.

Arvonlisäveroa kertyisi Maijalle kuukaudelta: 360-192 = 168 euroa.

Yrityksille tehtävissä laskuissa kannattaa siis muistaa, että laskun maksaja voi yleensä vähentää arvonlisäveron omissa ostoissaan. Sitä ei siis voi laskea osaksi työn hintaa. Tämän vuoksi yritysten välisessä toiminnassa hinnat esitetäänkin pääsääntöisesti ilman arvonlisäveroa.

Vähennykset ilmoitetaan täyttämällä arvonlisäveroilmoitus.

Toiminimen verovähennykset – Näillä säästät selvää rahaa!

Toiminimiyrittäjyys voi olla myös helppoa

Kirjanpito, laskutus ja kuittivarasto kiinteällä kuukausihinnalla. Perustamme toiminimen ilmaiseksi ja saat y-tunnuksen heti käyttöösi.
Lue lisää toiminimiyrittäjyydestäAskarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö

Alv-kannat 2022

Arvonlisäverokannat Suomessa 2022 ovat 24, 14 ja 10 prosenttia.

  • 24 % arvonlisäverokanta on yleinen verokanta Suomessa.
  • 14 % arvonlisäverokanta pitää sisällään elintarvikkeet, rehut, sekä ravintola- ja ateriapalvelut. (poislukien alkoholi- ja tupakkatuotteet sekä vesijohtovesi)
  • 10 % verokanta koskee lukuisia tuotteita ja palveluita, kuten: kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvaliput, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut sekä televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset.
  • 0 % eli ns nollaverokanta sisältää mm. viennin EU-alueen ulkopuolelle sekä tavaran myynnin EU-maihin ALV-velvollisille ostajille

Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 %. Tämä koskee suurinta osaa myytävistä tuotteista ja palveluista. Lisäksi on käytössä 14 % ja 10 % alennetut verokannat. Alv-kannat ilmoitetaan prosenttimuodossa ja niiden avulla lasketaan maksettavan veron määrä.

Oikean arvonlisäverokannan valinta saattaa kuitenkin olla aloittelijalle vaikeaa, sillä oikeus soveltaa poikkeavaa verokantaa ei ole aina yksiselitteistä. Arvonlisäveroprosentit ja maksettavan arvonlisäveron määrä riippuu mm. siitä, kuka myy, mitä myydään ja kenelle myydään.

Esimerkiksi yksityishenkilölle myydyssä joogaohjauksessa voi tulla kyseeseen liikunnanohjauksen arvonlisäverokanta  10 % mikäli tulkitaan kyse olevan liikunnanohjauksesta. Tulkintaan voi vaikuttaa kuitenkin mm. se, onko jooga enemmän liikunnalliseen vai henkiseen puoleen keskittyvää. Jos taas jooga-ohjaaja laskuttaa palvelustaan liikuntakeskusta, on arvonlisäverokanta joka tapauksessa 24 % sillä tällöin on kyse palvelun myynnistä.

Myyjän arvonlisäverotunniste, veron määrä ja käytetyt alv-kannat tulee aina merkitä laskuihin.

Samalla kuitilla voi myös olla useampi arvonlisäverokanta. Seuraavan kerran kun tilaat hampurilaisen ja oluen, katsoppa kuittia. Ruoan ja ravintolapalveluiden arvonlisävero on 14%. Poislukien alkoholijuomat, joilla se taas on 24%.

Nollaverokanta tarkoittaa arvonlisäverotonta myyntiä, josta kuitenkin saa vähentää ostojen alvit.

Milloin ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa?

Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa mikäli alv-velvollisuuden raja ei täyty. On myös olemassa liiketoiminnan osa-alueita, jotka ovat kokonaan arvonlisäverottomia.

Esiintyvän taiteilijan kuten muusikon, näyttelijän tai vaikkapa juontavan DJ:n ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa

Arvonlisäverotonta toimintaa ovat myös esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitoalan toiminta, sosiaalihuollon palvelut, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä arpajais- ja rahapelipalvelut.

joogan arvonlisäverokanta riippuu monesta tekijästä

Voit tutustua arvonlisäverolakiin täällä. Oikea arvonlisäverokanta kannattaa varmistaa omalta kirjanpitäjältä tai UKKO.fi:n asiakaspalvelusta, jos olet UKKO.fi:n asiakas. Yrittäjällä voi olla sekä arvonlisäveron piiriin kuuluvaa myyntiä, että myyntiä josta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa.

Kevytyrittäjä ja ALV eli pitääkö kevytyrittäjän maksaa arvonlisäveroa?

Kevytyrittäjä, jolla ei ole omaa y-tunnusta:

Kevytyrittäjien käyttämän UKKO.fi:n taustayritys SLP Group Oy:n liikevaihto ylittää 10 000 euron rajan, joten kaikista UKKO Kevytyrittäjyyspalvelun kautta tehtävistä laskuista on veloitettava arvonlisävero.

Kevytyrittäjän kannattaa huomioida arvonlisävero jo omaa palvelua hinnoitellessaan. Yleensä tuotteen ostava yritys voi vähentää arvonlisäverot, eikä arvonlisävero siten ole heille kynnyskysymys palvelun ostamiselle. Muista siis asettaa laskutussumma riittävän korkealle.

Kevytyrittäjän tulolaskuri laskee kevytyrittäjän arvonlisäveron osuuden automaattisesti! Laskurilla voit myös kätevästi arvioida, paljonko sinun tulisi laskuttaa saadaksesi haluamasi summan tilille.

Kevytyrittäjyys on helppo tapa aloittaa matka yrittäjyyteen. Jos kuitenkin liiketoimintaasi liittyy huomattava määrä hankintoja, joiden alvit haluat vähentää, kannattaa harkita toiminimiyrittäjyyttä.

Voit myös lukea lisää aiheesta kevytyrittäjän verovähennykset.

Käänteinen alv

Arvonlisäveron tilittäminen eteenpäin valtiolle on tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta myyjän vastuulla. Esimerkiksi rakennusalalla ja EU:n sisällä toiseen maahan laskutettaessa on kuitenkin voimassa käännetty arvonlisäverovelvollisuus. Käänteinen alv tarkoittaa, että ostaja huolehtii arvonlisäveron tilittämisestä.

Rakennusalan käänteinen alv

Rakennusalan käänteinen arvonlisäverovelvollisuus koskee tiettyjä rakentamisen palveluita. On tärkeää huomata, että käännetty alv ei kuitenkaan koske kaikkia rakennusurakointiin liittyviä töitä, jotka eivät itsessään varsinaisesti ole rakentamista, kuten suunnittelu ja pihatyöt.

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan sellaisiin kiinteistöön kohdistuviin palveluihin, jotka liittyvät

  • maapohja- ja perustustöihin,
  • rakennustyöhön,
  • rakennusasennukseen,
  • rakennuksen viimeistelyyn,
  • rakennuskoneiden vuokraukseen vuokrattaessa sekä kone että käyttäjä,
  • rakennussiivoukseen,
  • työvoiman vuokraukseen rakentamispalveluita varten

Käänteisen arvonlisäverotuksen piiriin eivät kuulu mm.:

  • rakennustarvikkeiden myynti
  • myynti yksityishenkilölle
  • arkkitehtipalvelut, tekninen suunnittelu, rakennussuunnittelut tai muut insinööripalvelut
  • kuljetuspalvelut
  • viheralueiden istutus ja hoito

Myyjän vastuulla on selvittää, voiko käänteistä arvonlisäveroa käyttää. Käänteistä arvonlisäveroa sovellettaessa myyjä laskuttaa ostajaa verottomalla laskulla. Laskusta pitää käydä ilmi ostajan verovelvollisuus sekä verovelvollisuuden peruste. Myös UKKO.fi:n kautta voidaan lähettää lasku rakennusalalla päätoimisesti toimivalle yritykselle, jos Verohallinnon määräämät edellytykset täyttyvät.

Alv-tunnus

Arvonlisäverotunnistetta käytetään kaupankäynnissä muiden EU-maiden elinkeinonharjoittajien kanssa. Myyjän on tarkistettava, että ostajalla on voimassaoleva VAT-numero.

Alv-tunniste muodostetaan FI-maatunnuksesta ja y-tunnuksesta ilman väliviivaa. Esimerkiksi SLP Group Oy:n y-tunnus on 2485076-3. Näin ollen alv-numero eli VAT-numero on FI 24850763.

Alv-tunnisteen voimassaolon voi tarkistaa Euroopan komission sivuilta.

Oletko laskuttamassa ja tarvitset alv-tunnusta? UKKO.fi:n kautta voit laskuttaa asiakkaita kevytyrittäjänä ilman omaa y-tunnusta tai perustaa oman toiminimen, jolloin saat oman y-tunnuksen.

Arvonlisäverolaki muuttuu vuosien varrella – arvonlisäveron historia Suomessa

1994

  • Arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön 1. kesäkuuta EU-jäsenyyttä silmällä pitäen, koska arvonlisävero on edellytys EU-jäsenyydelle. Arvonlisäverolla korvattiin tällöin aiemmin käytössä ollut liikevaihtovero eli lvv.
  • Yleiseksi verokannaksi tuli 22 %. Poikkeavat alv kannat olivat aluksi 12 %, 9 % ja 5 %.

1995

  • Poikkeavia alv-kantoja päivitettiin ja uudet alv prosentit olivat 17 %, 12 % ja 6 %.

1998

  • EU:n myötä poikkevia alv-kantoja saa olla vain kaksi. Näin ollen kaksi alinta poikkeavaa alv-kantaa yhdistettiin ja käyttöön tuli 8 % alv-kanta.

2004

  • Otettiin käyttöön alarajahuojennus 20 000 euron liikevaihtorajalla.

2007

  • Suomi aloitti kokeilun, jossa poikkeavaa alv-kantaa sovellettiin valittuihin ammatinharjoittaja-palveluihin. Näitä olivat parturi-kampaajat ja pienet korjauspalvelut. Kokelu päättyi vuoden 2011 loppuun mennessä.

2010

  • Yleistä verokantaa korotettiin 23 prosenttiin.
  • Poikkeavat alv prosentit olivat 13 % ja 9 %.

2013

  • Otettiin käyttöön nykyinen 24 % yleinen verokanta.
  • Samalla korotettiin myös poikkeavia verokantoja yhdellä prosenttiyksiköllä: uudet alv prosentit olivat 14 % ja 10 %.

2016

  • ALV-velvollisuuden raja nousi 8500 eurosta 10 000 euroon.
  • ALV-alarajahuojennuksen liikevaihdon rajaa korotettiin 30 000 euroon.

2021

  • ALV-velvollisuuden raja nousi 10 000 eurosta 15 000 euroon.
  • EU:n arvonlisäverouudistuksen myötä 1.7.2021 alkaen verottomien verkko-ostosten 22 euron raja poistui ja kaikista EU:n ulkopuolisista ostoksista on jatkossa maksettava arvonlisävero.
  • Lisäksi ns "One Stop Shop (OSS)" -erityisjärjestelmän tultua käyttöön EU-alueeella kuluttajakaupassa toimivien yritysten ei enää tarvitse rekisteröityä alv-velvolliseksi jokaiseen EU-maahan, johon yritys myy tuotteita.

Mitä on tulossa?

  • Oikeus alarajahuojennukseen päättyy vuoden 2025 alusta. Alarajahuojennuksesta luopuminen perustuu arvonlisäverodirektiivin muutokseen. (Hallituksen esitys HE 143/2020 vp .)

Testaa alv-tietosi!

ALV-alarajahuojennuksen yläraja on:
a) 10 000 €
b) 15 000 €
c) 30 000 €

2. Mikä seuraavista pitää paikkansa?
a) Käännetyssä alvissa ostaja huolehtii arvonlisäveron tilittämisestä
b) Rakennussuunnittelu kuuluu käänteisen arvonlisäveron piiriin
c) Käänteisen arvonlisäveron soveltamismahdollisuuden tarkistaminen ei ole myyjän vastuulla

3. Mikä seuraavista pitää paikkansa?
a) Jos tilaat taksin päästäksesi asiakaskäynnille, on kuitissa näkyvä arvonlisäveron osuus hinnasta 10 %
b) Alv-velvollisuuden raja on 8500 euroa
c) Yrittäjä ei voi yleensä vähentää muista EU-maista tehtyjen ostosten arvonlisäveroja maksettavista arvonlisäveroistaan

4. Mikä seuraavista ei ole totta?
a) Yritysten välisessä kaupassa hinnat ilmoitetaan yleensä ilman arvonlisäveroa.
b) EU:n jäsenmaat voivat itse päättää onko maassa arvonlisävero käytössä
c) Arvonlisäveron vähentääkseen pitää olla itse arvonlisäverovelvollinen

Oikeat vastaukset löydät oheisen mainoksen alapuolelta.

Kevytyrittäjyys vai toiminimiyrittäjyys?

Kevytyrittäjyys on oikea vaihtoehto kun:

  • Et tarvitse omaa yritystä tai Y-tunnusta
  • Toimintasi on sivutoimista tai keikkaluontoista
  • Sinulla on liikeidea, jota haluat testata turvallisesti
  • Et halua miettiä ennakkoveroja, alveja tai muita ilmoituksia
  • Sinulla on keikka, josta haluat rahat nopeasti tilille

Toiminimiyrittäjyys on sinua varten kun:

  • Tarvitset toimintaasi varten oman Y-tunnuksen
  • Aiot toimia yrittäjänä säännöllisesti
  • Sinulla on jo valmis idea siitä, millaista yritystoimintaa haluat harjoittaa
  • Sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää
  • Haluat hakea starttirahaa toimintasi alkuun
Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

Alv-testin oikeat vastaukset:

1c) 2. a) 3. a) 4. b)

Kirjoittajat: Sanna Laitinen, Suvi Kylmälä, Olli Kopakkala, Piia Peiponen

Huom! UKKO.fi ei vastaa tällä sivulla olevien tietojen oikeellisuudesta tai ajantasaisuudesta.  Artikkelia päivitetty 27.4.2022. Julkaistu ensimmäisen kerran 4.8.2017.

Lue myös

Ennakkovero – Miten toiminimeä verotetaan?

Sanna Laitinen

Sannalla on kokemusta useilta eri markkinoinnin osa-alueilta, mutta erityisesti Sannaa kiinnostaa digitaalinen markkinointi ja asiakaskokemuksen kehittäminen. Vapaa-ajalla Sanna tykkää rauhoittua luonnon hiljaisuudessa, tappaa viherkasveja ja tutkia uusia paikkoja kameran linssin läpi.

Muita artikkeleita aiheesta Verotus:

  • Verotus ALV-laskuri – Arvonlisäverolaskuri ja arvonlisäveron laskeminen itse ilman alv-laskinta

    Etsitkö ALV-laskuria, jolla arvonlisäveron laskeminen on helppoa? UKKO.fi:n arvonlisäverolaskurilla se onnistuu! Alvin laskeminen on mahdollista joko helpolla alv laskurilla netissä tai voit ladata myöhempää käyttöä varten yrittäjän ALV-laskurin excel-muodossa. Tältä sivulta löydät alv laskurit sekä arvonlisäveron laskukaavat, mikäli haluat oppia miten alv lasketaan ihan itse ilman alv-laskinta. Tältä sivulta löydät arvonlisäverolaskurin, jolla arvonlisäveron laskeminen käy etuperin ja takaperin. Excel-laskuria voit…

    Lue lisää
  • Verotus Verokortti - Tämä kaikki tärkeä tieto sinun tulee tietää

    Mikä on verokortti ja miten verotus toimii? Käytännössä verokortilla on vain yksi tarkoitus: kertoa työnantajalle, minkä suuruinen määrä palkasta pitää maksaa ennakonpidätyksinä verottajalle. Suomessa verotus on järjestetty siten, että työntekijä näkee vain osan todellisista palkan sivukuluista palkkakuitissaan. Näistä suurin erä on ennakonpidätys. Ennakonpidätyksen lisäksi työntekijän palkkaamisesta aiheutuvia kuluja ovat mm. työeläkemaksu, työttömyysvakuutusmaksu, tapaturmavakuutusmaksu, sosiaaliturvamaksu sekä ryhmähenkivakuutusmaksu. Ennakonpidätys on vero, jonka palkan…

    Lue lisää
  • Verotus Ennakkoperintärekisteri – mikä se on?

    Ennakkoperintärekisteri tulee monelle tuoreelle yrittäjälle vastaan viimeistään yrityksen perustamisen yhteydessä. Mikä on ennakonperintärekisteri ja onko siihen pakko liittyä? Selvitämme tässä artikkelissa ymmärrettävästi, mistä on kyse ja milloin ennakkoperintärekisteriin hakeutuminen on tarpeen. Mikä ennakkoperintärekisteri? Ennakkoperintärekisteri tarkoittaa sitä, että rekisteriin liittynyt yritys maksaa itse verot liiketoimintansa tuloista suoraan verottajalle. Rekisteriä ylläpitää Verohallinto. Palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyvälle tuloveron ennakonperintä on tuttua – veroprosentti määräytyy…

    Lue lisää