Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Arvonlisävero 2021 – Yrittäjän ALV-opas

pariskunta-laskee-alv

Arvonlisävero eli alv – Mikä on arvonlisävero ja miksi sitä pitää maksaa? Kuka on arvonlisäverovelvollinen ja mitä eri alvikantoja on olemassa? Tässä kirjoituksessa sukellamme arvonlisäveron ihmeelliseen maailmaan. Jos hikikarpalot ilmestyivät jo otsallesi, älä suotta tuskaile! Lupaamme puhua asioista selkokielellä.

Miksi minun pitäisi lukea tämä artikkeli?

  • Tiedät artikkelin luettuasi, oletko arvonlisäverovelvollinen vai et.
  • Opit, että arvonlisäverokannat Suomessa 2021 ovat 24, 14 ja 10 prosenttia.
  • Osaat artikkelin luettuasi laskea arvonlisäverosi ihan itse!

Mikä on arvonlisävero?

Arvonlisävero eli lyhyemmin alv on kulutusvero, jonka maksaa aina tuotteen tai palvelun ostaja. Sen avulla verotetaan tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen käytettyjen välituotteiden ja valmiin tuotteen myyntihinnan erotusta, eli arvonlisäystä.

Arvonlisävero on välillinen vero eli ostaja maksaa veron osana tuotteen tai palvelun hintaa. Näin ollen verotus kohdistuu käytännössä kulutukseen, vaikka verovelvollinen onkin myyjä. Yrittäjä siis lisää veron tuotteen tai palvelun myyntihintaan ja tilittää myydyistä tuotteista tai palveluista saadut arvonlisäverot eteenpäin verottajalle. Arvonlisäverossa yrittäjän kannattaa aina ajatella niin, että kyseinen vero on valtion rahaa, joka vain hetkellisesti lepää yrittäjän tilillä. Näin siitä ei koidu ikäviä yllätyksiä!

Arvonlisävero on käytössä kaikissa EU-maissa ja lähes kaikissa OECD-maissa. Arvonlisävero on valtiolle merkittävä verotulojen lähde; vuonna 2020 arvolisävero tuotti valtiolle Tilastokeskuksen mukaan 21,8 miljardia euroa. Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 %, kun taas esimerkiksi Ruotsissa se on 25 %  ja Saksassa 19 %.

Alv-kannat 2021

Arvonlisäverokannat Suomessa 2021 ovat 24, 14 ja 10 prosenttia.

  • 24 % arvonlisäverokanta on yleinen verokanta Suomessa.
  • 14 % arvonlisäverokanta pitää sisällään elintarvikkeet, rehut, sekä ravintola- ja ateriapalvelut. (poislukien alkoholi- ja tupakkatuotteet sekä vesijohtovesi)
  • 10 % verokanta koskee lukuisia tuotteita ja palveluita, kuten: kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvaliput, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksien sisäänpääsymaksut, henkilökuljetukset, majoituspalvelut sekä televisio- ja yleisradiotoiminnasta saadut korvaukset.

Maksettavan arvonlisäveron määrä riippuu mm. siitä, kuka myy, mitä myydään ja kenelle myydään. Yleinen arvonlisäverokanta Suomessa on 24 %. Tämä koskee suurinta osaa myytävistä tuotteista ja palveluista.

Joitakin poikkeuksia arvonlisäkannoissa kuitenkin on. Esimerkiksi liikunnanohjauksen arvonlisäverokanta on vain 10 %. Oikean arvonlisäverokannan valinta saattaa kuitenkin olla aloittelijalle vaikeaa, sillä oikeus soveltaa poikkeavaa verokantaa ei ole aina yksiselitteistä.

Esimerkiksi yksityishenkilölle myydyssä joogaohjauksessa voi tulla kyseeseen 10 % alv-kanta mikäli tulkitaan kyse olevan liikunnanohjauksesta. Tulkintaan voi vaikuttaa kuitenkin mm. se, onko jooga enemmän liikunnalliseen vai henkiseen puoleen keskittyvää. Jos taas jooga-ohjaaja laskuttaa palvelustaan liikuntakeskusta, on arvonlisäverokanta joka tapauksessa 24 % sillä tällöin on kyse palvelun myynnistä.

Entä milloin arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa?

Arvonlisäveroa ei tarvitse maksaa mikäli alv-velvollisuuden raja ei täyty. On myös olemassa liiketoiminnan osa-alueita, jotka ovat kokonaan arvonlisäverottomia.

Esiintyvän taiteilijan kuten muusikon, näyttelijän tai vaikkapa juontavan DJ:n ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa

Arvonlisäverotonta toimintaa ovat myös esimerkiksi terveyden- ja sairaanhoitoalan toiminta, sosiaalihuollon palvelut, rahoitus- ja vakuutuspalvelut sekä arpajais- ja rahapelipalvelut.

joogan arvonlisäverokanta riippuu monesta tekijästä

Voit tutustua arvonlisäverolakiin täällä. Oikea arvonlisäverokanta kannattaa varmistaa omalta kirjanpitäjältä tai UKKO.fi:n asiakaspalvelusta, jos olet UKKO.fi:n asiakas. Yrittäjällä voi olla sekä arvonlisäveron piiriin kuuluvaa myyntiä, että myyntiä josta ei tarvitse maksaa arvonlisäveroa.

Arvonlisäverovelvollisuus ja alv-alaraja

Arvonlisäverovelvollisuus ja eri arvonlisäverokannat aiheuttavat usein harmaita hiuksia uusille yrittäjille. Palkkatöissä ei välttämättä ole koskaan joutunut konkreettisesti tekemisiin arvonlisäveron kanssa. Useimmiten tilanne on se, että arvonlisävero on esiintynyt tuotteen tai palvelun hinnassa, mutta sen kummemmin siihen ei ole tarvinnut perehtyä kuluttajana. Yrittäjän sen sijaan tarvitsee huomioida arvonlisävero jo täyttäessään yrityksen perustamisilmoitusta, jolloin kysytään halukkuudesta liittyä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. Jos myy tuotteita tai palveluita liiketoiminnan muodossa on yleensä arvonlisäverovelvollinen, mutta ei aina.

Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja 2021 on 15 000 euroa. Yrityksen on siis liityttävä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, mikäli liikevaihto ylittää tilikauden aikana 15 000 euron rajan. Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin voidaan liittyä joko yrityksen perustamislomakkeella tai myöhemmin muutosilmoituksella.

Jos yritystoiminta on pienimuotoista eli liikevaihto jää tilikauden aikana alle 15 000 euron, ei yrityksen tarvitse laskuttaa arvonlisäveroa osana tuotteidensa myyntihintaa. Toisaalta tällöin yritys ei  myöskään voi vähentää ostojensa arvonlisäveroja. Pienten sivutoimisten yrittäjien liikevaihto ei kuitenkaan aina ylitä alv-velvollisuuden alarajaa, jolloin alv-rekisteriin liittyminen on täysin vapaaehtoista. Alv-rekisteriin liittymistä kannattaa kuitenkin harkita.

Lisäksi on olemassa tiettyjä aloja, jotka eivät vaadi rekisteriin liittymistä.

Arvonlisäveron alarajahuojennus on helpotus alvin maksuun y-tunnuksellisilla yrittäjillä. Mikäli yrittäjä on alv-rekisterissä ja liikevaihto ei täytä 15 000 euron rajaa, saa yrittäjä haettua maksetut alvit takaisin täysimääräisinä verottajalta.

Pitääkö kevytyrittäjän maksaa arvonlisäveroa?

Kevytyrittäjä, jolla ei ole omaa y-tunnusta:

Kevytyrittäjien käyttämän UKKO.fi:n taustayritys SLP Group Oy:n liikevaihto ylittää 10 000 euron rajan, joten kaikista UKKO Kevytyrittäjyyspalvelun kautta tehtävistä laskuista on veloitettava arvonlisävero.

Kevytyrittäjän kannattaa huomioida arvonlisävero jo omaa palvelua hinnoitellessaan. Yleensä tuotteen ostava yritys voi vähentää arvonlisäverot, eikä arvonlisävero siten ole heille kynnyskysymys palvelun ostamiselle. Muista siis asettaa laskutussumma riittävän korkealle.

Kevytyrittäjän tulolaskuri laskee kevytyrittäjän arvonlisäveron osuuden automaattisesti! Laskurilla voit myös kätevästi arvioida, paljonko sinun tulisi laskuttaa saadaksesi haluamasi summan tilille.

Kevytyrittäjyys on helppo tapa aloittaa matka yrittäjyyteen. Jos kuitenkin liiketoimintaasi liittyy huomattava määrä hankintoja, joiden alvit haluat vähentää, kannattaa harkita toiminimiyrittäjyyttä.

Käännetty arvonlisäverovelvollisuus

Arvonlisäveron tilittäminen eteenpäin valtiolle on tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta myyjän vastuulla. Esimerkiksi rakennusalalla on kuitenkin voimassa käännetty arvonlisäverovelvollisuus, joka tarkoittaa, että ostaja huolehtii arvonlisäveron tilittämisestä. Myös UKKO.fi:n kautta voidaan lähettää lasku rakennusalalla päätoimisesti toimivalle yritykselle, jos Verohallinnon määräämät edellytykset täyttyvät.

Käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta sovelletaan sellaisiin kiinteistöön kohdistuviin palveluihin, jotka liittyvät

  • maapohja- ja perustustöihin,
  • rakennustyöhön,
  • rakennusasennukseen,
  • rakennuksen viimeistelyyn,
  • rakennuskoneiden vuokraukseen vuokrattaessa sekä kone että käyttäjä,
  • rakennussiivoukseen,
  • työvoiman vuokraukseen rakentamispalveluita varten

Arvonlisäveron maksaminen

Arvonlisäverot ilmoitetaan ja maksetaan kausittain oma-aloitteisina veroina OmaVero -palvelussa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei alvien maksamisesta tule yrittäjälle erillistä laskua. Yrittäjän on siis itse tiedettävä, kuinka paljon veroja tulee maksaa ja mihin päivään mennessä.

Ilmoituskausi voi olla joko kuukauden, neljännesvuoden tai vuoden pituinen jakso. Tyypillinen jakso on kuitenkin kuukauden mittainen, eli arvonlisäverot maksetaan joka kuukausi.

Toiminimen ALV-ilmoitus – näin teet sen oikein

Arvonlisäveron vähentäminen

Arvonlisäverovelvollinen yritys voi vähentää ostojensa arvonlisäveron osuuden myynnistä tilitettävistä arvonlisäveroista. Arvonlisäveron voi vähentää ainoastaan, jos on itse arvonlisäverovelvollinen ja ostaa tuotteen tai palvelun toiselta arvonlisäverovelvolliselta. Tämä johtuu siitä, että arvonlisäveron vähentämisen tarkoituksena on estää arvonlisäveron kertaistumista hinnassa.

Tuotteen myyneellä yrityksellä on oikeus vähentää arvolinsävero omista ostoistaan. Tämä tarkoittaa sitä, että arvonlisävero kiertää siten, että tuotteen lopullinen ostaja maksaa sen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että arvonlisävero on tuotteen hinnassa vain yhden kerran.

Esimerkki

  1. Yritys ostaa tukusta tuotteen 100 eurolla (alv 24% on 24 euroa)
  2. Yritys myy valmiin tuotteen eteenpäin 200 eurolla (alv 24% on 48 euroa)
  3. Yrityksen tulee tilittää valtiolle 48 euroa arvonlisäveroa vähennettynä 24 eurolla. Yritys tilittää 24 euroa verottajalle.

Mikäli siis yrittäjä on tehnyt yritystoimintaa varten erilaisia hankintoja, joiden hintaan sisältyy myös arvonlisävero, voi hän vähentää yrityksen ostoihin sisältyneet arvonlisäverot myyntien alveista.

Esimerkki. Maija perustaa toiminimen ja laskuttaa ensimmäisen kuukauden aikana palveluistaan 1500 + alv 24%, eli 1860 euroa. Tästä summasta 1500 euroa on Maijan rahaa ja 360 euroa hän tilittää myöhemmin verottajalle.

Hän on kuitenkin myös ostanut yritystoimintaansa varten hankintoja, jotka pitävät sisällään arvonlisäveron. Hän on ostanut yritykselleen 992 euroa maksavan työkoneen (800 + alv 24%). Tässä tapauksessa Maija voi vähentää työkoneen sisältämän arvonlisäveron eli 192 euroa myyntien arvonlisäveroista.

Arvonlisäveroa kertyisi Maijalle kuukaudelta: 360-192 = 168 euroa.

Yrityksille tehtävissä laskuissa kannattaa muistaa, että laskun maksaja voi yleensä vähentää arvonlisäveron omissa ostoissaan. Sitä ei siis voi laskea osaksi työn hintaa. Tämän vuoksi yritysten välisessä toiminnassa hinnat esitetäänkin pääsääntöisesti ilman arvonlisäveroa.

Arvonlisäveron lisääminen tai vähentäminen kuitenkin edellyttää, että yrittäjä kuuluu arvonlisäverovelvollisten rekisteriin sekä hankintojen on liityttävä alv-velvollisuuden alaiseen liiketoimintaan. Tästä syystä pienyrittäjän kannattaakin harkita arvonlisäverovelvolliseksi liittymistä.

Arvonlisäveron laskeminen

Arvonlisäveron osuus hinnasta saadaan laskettua seuraavalla kaavalla: hinta (sis. alv) x verokanta / (100 + verokanta)

Esim. Graafinen suunnittelija tekee 1000 € laskun, johon sisältyy 24 % arvonlisävero. Kuinka monta euroa on arvonlisäveron osuus?

1000 € x 24 / (100 + 24)
=1000 € x 24 /124
=193,55 €

Haluatko laskea arvonlisäveron helposti? Alv-laskuri auttaa!

Arvonlisäveron historia lyhyesti

  • 1994 arvonlisävero otettiin Suomessa käyttöön 1. kesäkuuta EU-jäsenyyttä silmällä pitäen. Arvonlisäverolla korvattiin tällöin aiemmin käytössä ollut liikevaihtovero eli lvv. Yleiseksi verokannaksi tuli 22 %.
  • 2010 korotettiin yleistä verokantaa 23 prosenttiin.
  • 2013 otettiin käyttöön nykyinen 24 % yleinen verokanta.

Kirjoittajat: Sanna Laitinen ja Suvi Kylmälä

Toiminimiyrittäjyys voi olla myös helppoa

Kirjanpito, laskutus ja kuittivarasto kiinteällä kuukausihinnalla. Perustamme toiminimen ilmaiseksi ja saat y-tunnuksen heti käyttöösi.
Lue lisää toiminimiyrittäjyydestäAskarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

Huom! UKKO.fi ei vastaa tällä sivulla olevien tietojen oikeellisuudesta tai ajantasaisuudesta.  Artikkelia päivitetty 17.9.2021. Julkaistu ensimmäisen kerran 4.8.2017.

Lue myös

Toiminimen verovähennykset – Näillä säästät selvää rahaa!

 

Sanna Laitinen

Sannalla on kokemusta useilta eri markkinoinnin osa-alueilta, mutta erityisesti Sannaa kiinnostaa digitaalinen markkinointi ja asiakaskokemuksen kehittäminen. Vapaa-ajalla Sanna tykkää rauhoittua luonnon hiljaisuudessa, tappaa viherkasveja ja tutkia uusia paikkoja kameran linssin läpi.

Muita artikkeleita aiheesta Verotus:

  • Verotus Esiintyvän taiteilijan arvonlisävelvollisuus

    Esiintyvä taiteilija voi nykyisin hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi! Huhtikuusta 2019 lähtien esiintyvät taiteilijat, julkiset esiintyjät sekä urheilijat voivat hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Esiintyviin taiteilijoihin kuuluu esimerkiksi laulajat, soittajat, näyttelijät sekä juontajat. Urheilijoiksi voidaan luokitella perinteisten urheilulajien lisäksi myös golfaajat, kehonrakentajat tai Esport-urheilijat. Uusi lainsäädäntö on tehty helpottamaan taiteilijoiden ja esiintyjien taloudellista tilannetta. Arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että esiintyvät taitelijat voivat vähentää liiketoimintaansa liittyvien kulujen…

    Lue lisää
  • Verotus Toiminimen verovähennykset – Näillä säästät selvää rahaa!

    Miksi verovähennykset ovat niin merkittäviä? Toiminimiyrittäjän verovähennykset ovat tärkeä etu yritystoiminnassa, ja yrittäjän kannattaakin hyödyntää kaikki mahdolliset verovähennyskelpoiset kulut.  Verovähennyksellä tarkoitetaan verotettavasta tulosta vähennettävää todellisia kuluja vastaavaa rahamäärää. Näin ollen verovähennyksen avulla verotettava summa pienenee, mikä myös vähentää maksettavien verojen määrää. Verovähennyksen saamisessa yrittäjän tulee muistaa, että kaikki kuitit ja tositteet tulee toimittaa joko kirjanpitäjälle tai kirjanpitosovellukseen liiketoimintaan liittyvistä menoista.…

    Lue lisää
  • Verotus Arvonlisävero ja ennakonpidätys — kumpi minun pitää oikein maksaa?

    Arvonlisävero eli alv ja ennakonpidätys ovat molemmat veroja, mutta muutoin niistä harvemmin puhutaan samassa lauseessa. Kuitenkin tämä kaksikko tuppaa menemään yrittäjillä sekaisin, ja erityisesti verojen väliset erot mietityttävät. Yrittäjyyskoulu selvitti, mitä asioita arvonlisäverosta ja ennakonpidätyksestä useimmiten pohditaan. Aloitetaan ennakonpidätyksestä eli ennakkoveroista, jotka jokaisen yrittäjän täytyy maksaa omista tienesteistään sananmukaisesti ennakkoon. Vero otetaan suoraan yrittäjän tekemästä tuloksesta. Koko yrityksen tulos on…

    Lue lisää