Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus?

Määräaikainen-työsuhde-ja-työsopimus-1

Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu tarkalleen tiettyyn päivämäärään. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu tietyn työtehtävän suorittamiseen. Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi eli vakituinen, jos sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä?

Määräaikaisen sopimuksen voi vain tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Syyn pitää olla työsopimuslain mukainen. Syy voi olla esimerkiksi toisen työntekijän poissaolosta aiheutuva sijaisuus tai työn sesonkiluonteisuus esimerkiksi ilotulitteiden myynti tai marjanpoiminta. Määräaikainen työsopimus voidaan myös solmia ilman lain edellyttämää perusteltua syytä, jos työntekijä pyytää sitä.

 

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä samalla tavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus eli kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Kirjallisen työsopimuksen tekeminen on kuitenkin kaikissa tilanteissa suositeltavaa.

Työnantajan on aina toimitettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen yhteydessä erityisen tärkeäksi osaksi näitä ehtoja muodostuu edellytys määräaikaisen sopimuksen keston ja määräaikaisuuden perusteen ilmoittamisesta. Määräaikaisuuden peruste on kirjattava työsopimukseen. Työnantajalla on todistusvastuu siitä, että yrityksellä on ollut perusteltu syy työsuhteen solmimiseen määräaikaisena.

 

Miten määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa?

Työntekijä tai työnantaja eivät lähtökohtaisesti voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta, vaan se päättyy, kun määräaika päättyy. Työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä saattaa seurata jopa vahingonkorvausvastuu. Määräaikainen työsopimus voidaan kumminkin purkaa yhteisymmärryksessä.

Sopimukseen voidaan liittää myös koeaika, jolloin työntekijä ja työnantaja voivat päättää työsuhteen halutessaan. Koeaika ei kuitenkaan voi määräaikaisissa työsuhteissa olla enempää kuin puolet työsuhteen pituudesta ja enintään 6 kuukautta. Koeaikapurulla pitää kuitenkin olla asialliset perusteet.

 

Voiko määräaikaisia sopimuksia ketjuttaa?

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekeminen eli ”Ketjuttaminen” ei ole sallittua, jos työsopimusten lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoiman tarpeen olevan pysyvää. Tällöin määräaikaisten sopimusten käytölle samoissa työtehtävissä ei ole enää perustetta.

Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina. Yksinkertaisesti, jos työvoiman tarve on pysyvä, niin työ on teetettävä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

 

Määräaikaisen sopimuksen päättyminen

Määräaikainen sopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuttua. Mikäli määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika on ainoastaan työnantajan tiedossa määräaikaisuuden perustuessa esimerkiksi määrätyn työn valmistumisajankohtaan, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisestä työntekijälle heti tiedon saatuaan. Esimerkiksi vakituinen työntekijä voi ilmoittaa palaavansa sairauslomaltaan aiemmin, niin tällöin työnantaja on velvollinen ilmoittamaan siitä sijaiselle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta määräaikaisen sopimuksen päättymiseen, mutta työnantajalle voi syntyä velvollisuus korvata ilmoituksen laiminlyönnistä työntekijälle aiheutunut vahinko.

Toivottavasti Sinä lukija et joudu ikinä sopimusten ketjuttamisen uhriksi. Jos näin ikävä kyllä käy tai pelkäät käyvän, niin suosittelen etsimään toisen työpaikan. Julkaisimme toissa päivänä artikkelin, joka auttaa sinua löytämään unelmiesi työpaikan!

Kirjoittaja Sami Kyngäs

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Itseohjautuvuus tekee hyvää työyhteisölle – kunhan se toteutetaan oikein

    Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensimmäinen on työn muuttuminen. Saman tiimin jäsenten työtehtävät eriytyvät toisistaan, kun jokaisen täytyy erikoistua johonkin omaan pieneen juttuunsa. Työelämän vauhti kiihtyy jatkuvasti ja erilaiset ohjelmat, koneet ja teknologiat tulevat osaksi työpäiviämme. Kaikki ovat työssään nykyisin asiantuntijoita ja asiantuntijoiden johtaminen suoraan ylhäältäpäin ei ole kannattavaa. Toinen syy…

    Lue lisää
  • Työelämä Miten naisten palkoista ja töistä on vuosien saatossa väännetty? Yrittäjyyskoulu kokosi naistenviikolle puhuttelevan aikajanan

    Yrittäjyyskoulun kokoama aikajana paljastaa mielenkiintoisia poimintoja siitä, miten naisten palkkoja on selvitetty ja edistetty reilun sadan vuoden ajanjaksolla. 1919 Naimisissa olevat naiset saavat Suomessa oikeuden ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta. No jo oli aikakin! 1930 Uusi avioliittolaki vapauttaa aviovaimon miehensä holhouksesta. Hienoa! Hieman myöhemmin sotien aikana naiset pitävät Suomen rattaat käynnissä miesten taistellessa rintamalla. Naiset pyörittävät suuriakin maatiloja, sekä ahertavat tehtaissa…

    Lue lisää
  • Työelämä TES eli työehtosopimus: mikä on työehtosopimus?

    Työehtosopimus eli lyhenteeltään TES on ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus alalla noudatettavista työehdoista. Työntekijäyhdistyksen tarkoitus on valvoa työntekijöiden etua ja työnantajayhdistyksen tarkoituksena on valvoa työnantajien etua työsuhteissa. Työehtosopimus on oikeudelliselta muodoltaan normisopimus eli velvoiteoikeudellinen sopimus, joka ohjaa muiden tulevaisuudessa solmittavien sopimusten sisältöä, kuten esimerkiksi säännökset palkasta, korvauksista, työajasta, lomista ja muista eduista. Työehtosopimuksen tärkeimpiä tavoitteita on neuvottelu- ja sopimustasapainon edistäminen…

    Lue lisää