Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus?

Määräaikainen-työsuhde-ja-työsopimus-1

Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu tarkalleen tiettyyn päivämäärään. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu tietyn työtehtävän suorittamiseen. Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi eli vakituinen, jos sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä?

Määräaikaisen sopimuksen voi vain tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Syyn pitää olla työsopimuslain mukainen. Syy voi olla esimerkiksi toisen työntekijän poissaolosta aiheutuva sijaisuus tai työn sesonkiluonteisuus esimerkiksi ilotulitteiden myynti tai marjanpoiminta. Määräaikainen työsopimus voidaan myös solmia ilman lain edellyttämää perusteltua syytä, jos työntekijä pyytää sitä.

 

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä samalla tavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus eli kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Kirjallisen työsopimuksen tekeminen on kuitenkin kaikissa tilanteissa suositeltavaa.

Työnantajan on aina toimitettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen yhteydessä erityisen tärkeäksi osaksi näitä ehtoja muodostuu edellytys määräaikaisen sopimuksen keston ja määräaikaisuuden perusteen ilmoittamisesta. Määräaikaisuuden peruste on kirjattava työsopimukseen. Työnantajalla on todistusvastuu siitä, että yrityksellä on ollut perusteltu syy työsuhteen solmimiseen määräaikaisena.

 

Miten määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa?

Työntekijä tai työnantaja eivät lähtökohtaisesti voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta, vaan se päättyy, kun määräaika päättyy. Työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä saattaa seurata jopa vahingonkorvausvastuu. Määräaikainen työsopimus voidaan kumminkin purkaa yhteisymmärryksessä.

Sopimukseen voidaan liittää myös koeaika, jolloin työntekijä ja työnantaja voivat päättää työsuhteen halutessaan. Koeaika ei kuitenkaan voi määräaikaisissa työsuhteissa olla enempää kuin puolet työsuhteen pituudesta ja enintään 6 kuukautta. Koeaikapurulla pitää kuitenkin olla asialliset perusteet.

 

Voiko määräaikaisia sopimuksia ketjuttaa?

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekeminen eli ”Ketjuttaminen” ei ole sallittua, jos työsopimusten lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoiman tarpeen olevan pysyvää. Tällöin määräaikaisten sopimusten käytölle samoissa työtehtävissä ei ole enää perustetta.

Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina. Yksinkertaisesti, jos työvoiman tarve on pysyvä, niin työ on teetettävä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

 

Määräaikaisen sopimuksen päättyminen

Määräaikainen sopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuttua. Mikäli määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika on ainoastaan työnantajan tiedossa määräaikaisuuden perustuessa esimerkiksi määrätyn työn valmistumisajankohtaan, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisestä työntekijälle heti tiedon saatuaan. Esimerkiksi vakituinen työntekijä voi ilmoittaa palaavansa sairauslomaltaan aiemmin, niin tällöin työnantaja on velvollinen ilmoittamaan siitä sijaiselle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta määräaikaisen sopimuksen päättymiseen, mutta työnantajalle voi syntyä velvollisuus korvata ilmoituksen laiminlyönnistä työntekijälle aiheutunut vahinko.

Toivottavasti Sinä lukija et joudu ikinä sopimusten ketjuttamisen uhriksi. Jos näin ikävä kyllä käy tai pelkäät käyvän, niin suosittelen etsimään toisen työpaikan. Julkaisimme toissa päivänä artikkelin, joka auttaa sinua löytämään unelmiesi työpaikan!

Kirjoittaja Sami Kyngäs

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Miten naisten palkoista ja töistä on vuosien saatossa väännetty? Yrittäjyyskoulu kokosi naistenviikolle puhuttelevan aikajanan

    Yrittäjyyskoulun kokoama aikajana paljastaa mielenkiintoisia poimintoja siitä, miten naisten palkkoja on selvitetty ja edistetty reilun sadan vuoden ajanjaksolla. 1919 Naimisissa olevat naiset saavat Suomessa oikeuden ansiotyöhön ilman aviomiehen suostumusta. No jo oli aikakin! 1930 Uusi avioliittolaki vapauttaa aviovaimon miehensä holhouksesta. Hienoa! Hieman myöhemmin sotien aikana naiset pitävät Suomen rattaat käynnissä miesten taistellessa rintamalla. Naiset pyörittävät suuriakin maatiloja, sekä ahertavat tehtaissa…

    Lue lisää
  • Työelämä Visuaalinen CV – Väriä ansioluetteloon

    Oletko kyllästynyt perinteiseen ansioluetteloon? Hyvä, koska niin on monet rekrytoijat ja työnantajatkin. Oletko esimerkiksi ikinä kokeillut muokata ansioluetteloasi näyttävämmäksi? Kun haet sitä unelmien työpaikkaa, niin tärkeintä on erottautuminen muiden hakijoiden joukosta. Visuaalinen CV eli ansioluettelo on ratkaisu tähän ongelmaan. Visuaalinen VS Perinteinen ansioluettelo Yksinkertaisuudessaan visuaalinen CV on CV graafisemmassa muodossa. Kun perinteinen ansioluettelo on mustavalkoinen ja listamainen, niin visuaalisessa CV:ssä…

    Lue lisää
  • Työelämä Työura koostuu nykyisin monesta urasta – sitoutuvatko nuoret enää työnantajiinsa?

    Ei ole päivää, jolloin mediassa, joko sosiaalisessa tai perinteisessä, ei puhuttaisi työelämän muutoksesta ja murroksesta. Keskustelussa on paljon eri näkökulmia. Keskustelua käydään työkulttuurin muuttumisesta, robotisaation ja digitalisaation vaikutuksista, kohtaanto-ongelmasta, rekrytoinneista, alustataloudesta tai nuorten yrittäjämäisen asenteen ja yrittäjäinnostuksen kasvusta. Nuoret tulevat ja menevät Organisaatioiden työkulttuureissa näkyvä muutos onkin todella kiinnostava ilmiö. Nuoret ovat tulleet työelämään erilaisella asenteella kuin aiemmat sukupolvet, suuret…

    Lue lisää