Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Arvonlisäveron alarajahuojennus ja alarajahuojennuksen laskeminen

arvonlisaveron-alarajahuojennus-mies-selaa-alypuhelinta

Arvonlisäveron alarajahuojennus on verottajan tarjoama helpotus, josta pienyrittäjille. Yksinkertaisuudessaan alv alarajahuojennus tarkoittaa sitä, että pienyrittäjänä sinun on mahdollista saada maksamasi alvit joko kokonaan tai osittain takaisin tilikauden päätteeksi. Liikevaihto kuitenkin ratkaisee, saako yritys huojennusta sekä mikä huojennuksen määrä on.

Arvonlisäveron alarajahuojennus 2021 on 15 000 euroa. Tilikaudet jotka alkavat 1.1.2021 tai sen jälkeen, pääsevät hyötymään korkeammasta rajasta. Aiempien tilikausien raja on 10 000 euroa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mikäli liikevaihto on enintään 15 000 euroa tilikauden aikana, yritys saa huojennuksena koko tilikaudelta tilitettävän arvonlisäveron. Puolestaan jos liikevaihto on yli 15 000 euroa, mutta alle 30 000 euroa, huojennuksen saa osasta arvonlisäveroa.

Tämä uusi raja koskee tilikausia, jotka alkoivat 1.1.2021 tai sen jälkeen. Mikäli tilikautesi alkoi ennen sitä, on rajana vielä 10 000€. Vuoden 2020 alarajahuojennus lasketaan siis vielä 10 000 euron rajaa käyttäen.

Yrittäjän on aina itse laskettava ja ilmoitettava arvonlisäveron alarajahuojennus kausiveroilmoituksella. Huojennus tulee ilmoittaa viimeisen kuukauden tai kalenterivuoden viimeisen kohdekauden kausiveroilmoituksella. Jos huojennus jää ilmoittamatta, yritys ei tällöin saa verohyötyä.

UKKO Toiminimiyrittäjyys -palvelussa alarajahuojennus lasketaan automaattisesti käyttäjille, jotka ovat siihen oikeutettuja.

Toiminimiyrittäjyys voi olla myös helppoa

Kirjanpito, laskutus ja kuittivarasto kiinteällä kuukausihinnalla. Perustamme toiminimen ilmaiseksi ja saat y-tunnuksen heti käyttöösi.
Lue lisää toiminimiyrittäjyydestä Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

Miten arvonlisäveron alarajahuojennus lasketaan 12kk tilikaudelle?

Yrittäjä, jonka tilikausi on alkanut vuonna 2021 ja jonka liikevaihto ylittää 15 000 euroa, mutta jää alle 30 000 euron, voi laskea alarajahuojennuksen seuraavalla kaavalla:

Vero – (liikevaihto – 15 000 €) x vero /15 000 €

Tässä laskukaavassa liikevaihto on huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeutettavaa arvonlisäveroa. Mikäli liikevaihto on enintään 15 000 euroa, laskukaavaa ei käytetä. Alarajahuojennuksen määrä on siis sama kuin huojennukseen oikeuttava arvonlisävero. Huojennusta laskettaessa ei kaikkia myyntejä tai veroja oteta huomioon.

Mikäli 12 kk tilikautesi taas alkoi ennen 1.1.2021 (esimerkiksi vuoden 2020 tilikausi), voit laskea alarajahuojennuksen alla olevien tietojen mukaan:

Yrittäjä jonka tilikausi on alkanut ennen 1.1.2021 ja jonka liikevaihto ylittää 10 000 euroa, mutta jää alle 30 000 euron, voi laskea alarajahuojennuksen seuraavalla kaavalla:

Vero – (liikevaihto – 10 000 €) x vero /20 000 € (tilikausi alkanut ennen 1.1.2021)

Tässä laskukaavassa liikevaihto on huojennukseen oikeuttavaa liikevaihtoa ja vero huojennukseen oikeutettavaa arvonlisäveroa. Mikäli liikevaihto on enintään 10 000 euroa (tilikausi alkanut ennen 1.1.2021), laskukaavaa ei käytetä.

Alarajahuojennuksen määrä on siis sama kuin huojennukseen oikeuttava arvonlisävero. Huojennusta laskettaessa ei kaikkia myyntejä tai veroja oteta huomioon.

Esimerkki alarajahuojennuksesta ja sen laskemisesta

Timo tarjoaa siivouspalveluita kiireisille perheille. Hän on ilmoittautunut alv-rekisteriin ja laskuttaa tilikaudella 2021 asiakkailtaan arvonlisäverot. Timon toiminta alkoi tammikuussa 2021 ja 12kk alarajahuojennukseen oikeuttava liikevaihto on 16 000€ (ALV 0%).

Timon ilmoittama ja maksama arvonlisävero tilikaudelta on 3 840€ (0,24 * 16 000€). Hän ilmoittaa arvonlisäverot kuukausittain, joten joulukuun 2021 ilmoituksen yhteydessä Timo laskee itselleen alarajahuojennuksen, ja ilmoittaa sen Verohallinnolle.

Arvonlisäveron alarajahuojennus: lukujen laskeminen

Liikevaihto on alle 30 000€, joten Timo on oikeutettu arvonlisäveron alarajahuojennukseen. Timo saa alarajahuojennusta seuraavanlaisesti:

3 840 – (16 000 – 15 000) * 3 840 / 15 000 = 3 584€

Alarajahuojennuksen määrä on siis tässä tapauksessa 3 584 euroa.

Lisätietoja alarajahuojennuksen laskemisesta voit lukea verottajan sivuilta.

Milloin alarajahuojennusta ei saa?

On myös olemassa poikkeustilanteita, jolloin alarajahuojennusta ei saa ollenkaan. Tämä on mahdollista esimerkiksi näissä tilanteissa:

  • Tilikaudelta tilitettävä arvonlisävero on negatiivinen, eli tilikauden ostoihin sisältyvä vero on suurempi kuin myynneistä suoritettava vero.
  • Yrityksen liiketoiminta on sellaista, johon ei sovelleta alarajahuojennusta. Esimerkiksi palvelujen myynti muualla kuin Suomessa ja käyttöomaisuuden myynti.
  • Kyseessä on ulkomaalainen elinkeinoharjoittaja, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.

Näiden lisäksi on myös olemassa muitakin poikkeustilanteita, joihin voit perehtyä esimerkiksi täällä olevista verohallinnon ohjeista. Lisätietoja asiasta saa myös Verohallinnon arvonlisäverotuksen palvelunumerosta 029 497 008 (oy ja yhdistys) sekä 029 497 014 (tmi, ay, ky).

UKKO Pro hakee alarajahuojennuksen sinulle

UKKO Pro ohjelmamme muodostaa automaattisesti kirjanpidon laskutuksiesi pohjalta. Luomme myös ALV-laskelmat ja alarajahuojennuskin haetaan automaattisesti sinulle. Eikä tässä vielä kaikki, lähetämme laskelmat myös Verottajalle. Simppeliä eikö? Lue lisää toiminimille tarkoitetusta kirjanpitopalvelustamme.

Voit katsoa yrityksesi veroilmoituksia OmaVero -palvelussa.

Toiminimiyrittäjyys voi olla myös helppoa

Kirjanpito, laskutus ja kuittivarasto kiinteällä kuukausihinnalla. Perustamme toiminimen ilmaiseksi ja saat y-tunnuksen heti käyttöösi.
Lue lisää toiminimiyrittäjyydestä Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

Lue myös

Arvonlisävero 2021 – Yrittäjän ALV-opas

Artikkeli on julkaistu alun perin 8.1.2021. Sitä on päivitetty 30.6.2021.

Muita artikkeleita aiheesta Taloushallinto:

  • Taloushallinto Freelancer: verokortti vs. kevytyrittäjyys

    Freelancer voi tehdä töitä verokortilla, oman yrityksen kautta laskuttamalla tai kevytyrittäjänä laskuttaen työsuoritteensa. Tässä artikkelissa kerromme miksi kevytyrittäjä ja yrittäjä saavat enemmän työkeikkoja kuin verokortilla toimiva freelancer. Asiakkaamme kysyvät usein, miksi laskuttaisin työt kevytyrittäjänä, enkä tekisi niitä verokortilla, joten  tässä blogipostauksessa koitamme avata miksi työn ostaja usein suosii laskuttamista verokortin sijaan. Mikä on freelancerin verokortti? Freelancer-verokortti oli verokortti, joka oli…

    Lue lisää
  • Taloushallinto Työn hinta Suomessa – kevytyrittäjän sivukulut

    Palkansaajasta kevytyrittäjäksi siirtyvälle työn sivukulujen määrä on suurin yksittäinen muutos. Perinteisessä palkkatyössä työntekijä näkee ainoastaan hänelle maksettavan bruttopalkan ja tästä käteen jäävän nettopalkan. Kevytyrittäjä näkee kuitenkin kaikki työn tekemisestä aiheutuvat kulut. Ensimmäistä laskua luodessa tämä ero saattaa olla monelle yllätys. Tämän vuoksi olemme koonneet tähän kirjoitukseen kaiken, mitä kevytyrittäjän kannattaa ottaa huomioon laskutussummasta sovittaessa. Näin työhön liittyvät sivukulut eivät tule yllätyksenä…

    Lue lisää
  • Taloushallinto Yhdenkertainen vai kahdenkertainen kirjanpito?

    Tämän kirjoituksen tarkoitus on kertoa hyvin yksinkertaisesti mitä kirjanpito on, miksi sitä tehdään ja millaista apua kirjanpidon hoitamiseen on saatavilla. Varsinkin tuoreelle yrittäjälle kirjanpito ja sen järjestäminen voi tuntua vaikealta ja tuskaiselta taipaleelta. Tässä kirjoituksessa käymme erityisesti läpi yhdenkertaisen kirjanpidon ja kahdenkertaisen kirjanpidon eroja. Mutta kerrataan ensin muutaman perusasiaa kirjanpidosta: Jokainen yritys, yhdistys tai säätiö on Suomen laissa määritelty kirjanpitovelvolliseksi,…

    Lue lisää