Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Itsensä kehittäminen vaatii rohkeutta, mutta on välttämätöntä

itsensa-kehittaminen-tietokone

Voiko omaa itseä kehittää loputtomasti? Olenko jotenkin viallinen, jos minun täytyy kerran muuttua tai kehittyä?

Muuttuvan työelämän ja eteenpäin menevän maailman vauhdissa pysymisen avaintekijä on oman osaamisen kehittäminen, muutoksen sietokyky ja into oppia uutta. Tässä artikkelissa pohditaankin sitä, minne jatkuva kehitys ihmistä vie ja onko tulevaisuuden minä parempi kuin nykyinen versio itsestäni.

Ei kuitenkaan syytä paniikkiin! Mitään jättimäistä projektia tästä ei tarvitse tehdä, vaan riittää, että käännät hitusen kurssia ja asennoidut muutokseen.

Itsensä kehittämiseen on monia tapoja

Itseään voi kehittää monella eri tapaa ja miltei kaikki meistä sitä tekevätkin, vaikkei asiaa näin ajattelisikaan. Itsensä kehittäminen voi olla fyysistä, henkistä tai ammatillista – yksinkertaisimmillaan omaa toimintaa, reaktioita ja osaamista voi kehittää saattamalla itsensä uusiin, ennenkokemattomiin tilanteisiin.

Itsensä kehittäminen lukemalla

Fyysistä itsensä kehittämistä on liikkuminen, urheilu ja kuntoilu; jopa se joka torstainen jumppa on itsensä kehittämistä, jos askelsarjat muuttuvat edes silloin tällöin. Vaikka et kuntoilisikaan kehittääksesi lihaksiasi tai juostaksesi maratonin, on fyysistä kuntoa ylläpitävän liikunnan harrastaminen kuitenkinkin edellytys jaksamisellesi ja muulle arjesta selviytymiselle.

Omaa henkistä puolta voi helposti kehittää myös itse esimerkiksi lukemalla tietoteoksia, tekemällä harjoituksia ja kiinnittämällä huomiota omiin tunteisiin ja toimintaan. Voit esimerkiksi parantaa keskittymiskykyäsi työssäsi erilaisin tekniikoin tai varaamalla kalenterista aikaa keskeytyksettömälle työlle. Ohjatusti henkistä kapasiteettia voi parantaa osallistumalla erilaisille kursseille tai käymällä vaikkapa joogatunneilla, joissa keskitytään läsnäolon harjoittamiseen.

Omanlaisensa itsensä kehittämisen muoto on uudenlaisten taitojen opettelu. Näitä sanotaan myös harrastuksiksi.

Jollakulla kulkee koko elämän ajan mukana sama lapsuudessa aloitettu harrastus, toiset taas aloittavat aina uuden lajin tai kurssin vähintään kerran vuodessa.

Haluatko oppia savitöitä, italiaa tai valokuvausta? Ilmoittaudu kurssille, kuuntele podcast tai etsi joku muu tapa syventyä sinua kiinnostavaan aiheeseen.

Itsensä kehittäminen kotitoimistolla

Ammatillinen kehittyminen taas voi pitää sisällään monta erilaista kokonaisuutta. Ota käyttöön uusia laitteita, ohjelmia, työvälineitä tai vaikkapa materiaaleja, muuta rutiineja, opettele palautteen antamista ja vastaanottamista. Kehittyäksesi työssäsi ja kehittääksesi omaa työtäsi, mieti, mitkä asiat työssä tuntuvat kaikkein raskaimmilta ja ärsyttävimmiltä ja koita etsiä keinoja muuttaa niitä.

Olenko viallinen, kun haluan kehittyä?

Vaikka kehittymisessä tavoitteena on tulla paremmaksi, ei se tarkoita, että lähtötilanteessa olisit jotenkin huono, viallinen tai keskeneräinen. Olet hyvä juuri tuollaisena, mutta mikset veisi ajattelua tästä vielä pidemmälle? Kehittymisen ei siis tarvitse olla mitään konkreettista, vaan se voi olla oman ajattelun kehittämistä, arvostuksen opettelua ja irti päästämistä jostakin vanhoista ajattelumalleista tai toimintatavoista.

Itsensä kehittäminen on siis tavallaan oman itsen tuntemisen opettelua.

Uusien asioiden opettelu ja itsensä kehittäminen ovat tietysti innostavia asioita, mutta samaan aikaan ne voivat tuntua pelottavilta. Haastammehan itsemme astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle, jättämään tutun ja turvallisen sekä tottumaan ajatukseen, että emme osaa jotain.

Parhaimmillaan halu kehittyä ja kehittää voi viedä meitä kohti parempaa ja mielekkäämpää elämää sekä antoisaa ja uudenlaista työelämää.

Kirjoittaja Piia Peiponen on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Keikkatyöläisten työttömyysturva paranee

    Keikkatyöläisten työttömyysturva muuttuu huhtikuun alussa.  Palkka vähentää työttömyysetuutta vasta, kun palkka maksetaan, ei siis vielä silloin, kun työ tehdään. Edellinen hallitus halusi kannustaa suomalaisia keikkatyön ja muun lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen. Eduskunta hyväksyikin joulukuun alkupuolella lain, joka muuttaa palkanmaksun ajankohdan vaikutusta työttömyysetuuden määrään. Uusi laki tarttuu yhteen työttömyysturvan ja keikkatyön yhdistämisen isoimmista ongelmista. Tähän asti keikkatyöt ovat vaikuttaneet työttömyysetuuden määrään siinä…

    Lue lisää
  • Työelämä Työttömyyskorvaus

    Työttömyys on kurja tilanne, joka voi kohdata ketä tahansa. Myös yrittäjä voi jäädä työttömäksi, kun yrityksen toiminta hiljenee vaikkapa vaikean globaalin taloustilanteen vuoksi. Palkansaajat korjaavat taloudellista tilannettaan työttömyyskorvauksilla, joiden piiriin yrittäjäkin voi tietyin ehdoin päästä. Työttömälle maksettavat tuet Työtön voi saada työttömyyspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko ansiosidonnaisena tai peruspäivärahana sen mukaan, kuinka pitkään työsuhde ennen työttömyyttä ehti jatkua. Ansiopäivärahan…

    Lue lisää
  • Työelämä Lisätienesteistä on moneksi

    Työelämä on erityisesti tällä vuosituhannella sirpaloitunut. Työsuhteet ovat osa-aikaisia ja määräaikaisia, työt tehdään projekteina ja yhä useampi tienaa rahaa erilaisilla sivutöillä. Lisätienestejä hankitaan varsinaisen ammatin kanssa yhtä aikaa joko samalta alalta tai esimerkiksi harrastuksen parista. Joku tienaa reissurahaa kirjoittamalla blogia, yksi tekee keikkaa esiintyjänä tai joulupukkina, toinen valokuvaa tai ohjaa jumppia. Jotkut taas hyödyntävät omaa osaamistaan tekemällä konsulttitöitä oman päivätyönsä ohella.…

    Lue lisää