Mikä on tekijänoikeus ja mitä tekijänoikeus suojaa?

Tekijänoikeudella tarkoitetaan tekijän oikeutta päättää teoksensa käytöstä. Muilla ei siis ole oikeutta käyttää teosta ilman lupaa. Onko se tosiaan näin yksinkertaista? Entä mikä se teos sitten on, joku kirja vai?

Tekijänoikeudet ja niihin liittyvät kysymykset ovat usein monimutkaisia ja aiheuttavat välillä päänvaivaa jopa alan asiantuntijoissa. Kyse ei siis ole helposta asiasta. Erityisesti sosiaalisessa mediassa jaetut valokuvat ovat puhuttaneet median edustajia tänä kesänä. Formulakuljettaja Kimi Räikkösen puoliso Minttu hermostui hänen 60 000 seuraajan Instagram-tililtä eri verkkomedioiden uutisiin upotettujen valokuvien käytöstä. Tapauksen tarkempi kuvaus täältä (osa yksi) ja täältä (osa kaksi).

Miten tekijänoikeus syntyy?

Mutta aloitetaan nyt siitä teoksen käsitteestä. Mikä tahansa teos, joka ylittää teoskynnyksen, saa automaattisesti tekijänoikeudet. Teoskynnys ylittyy, jos teos on tekijänsä luomistyön itsenäinen ja omaperäinen tuotos. Eli sellainen luova ja omaperäinen työ, jota kukaan muu ei todennäköisesti keksisi tehdä samanlaiseksi.

Tekijänoikeus kuuluu siis kaikille! Vaikka minä en osaa piirtää edes tikku-ukkoa, on minulla kuitenkin tekijänoikeus raapustamiini piirroksiin. Tekijänoikeus ei siis katso teoksen laatua tai tasoa, eikä sen tekemiseen käytettyä aikaa. Teokseen suositellaan kuitenkin kirjattavaksi tekijän nimi tai nimimerkki sekä julkaisuvuosi. Piirustusten ja maalausten lisäksi teoksia voivat olla esimerkiksi valokuvat, sävellykset, elokuvat, näytelmät, kartat, koreografiat ja tietokoneohjelmat sekä -pelit.

Tekijänoikeus työsuhteessa

Kannattaa muistaa, että työntekijän tuottamien teosten tekijänoikeudet eivät automaattisesti siirry työnantajalle. Siirtymiseen ja sen laajuuteen vaikuttavat työsopimus, työsuhteen ehdot ja työtehtävän tarkoitus. Poikkeuksen tekevät kuitenkin tietokoneohjelmien tekijänoikeudet, jotka siirtyvät työnantajalle, ellei toisin ole sovittu.

Tekijänoikeudesta tuloa

Tekijänoikeuslaki suojaa teoksen tekijän lisäksi kahta muutakin tahoa. Teoksen esittäjä saa suojaa omalle tulkinnalleen esittämästään teoksesta ja teoksen rahoittaja, kuten esimerkiksi tuottaja tai kustantaja, saa suojaa syntyvälle tuotteelle. Tämä suoja syntyy joko suoraan lain mukaan tai ostamalla. Tästä päästäänkin kiinnostavaan ja usein vaikeaankin kohtaan, nimittäin oikeuksien luovutukseen. Teoksen taloudelliset oikeudet tekijä voi luovuttaa sopimuksella joko kokonaan tai osittain. Teoksen moraalisia oikeuksia ei tavallisesti voi luovuttaa kuin tilapäisesti, vaan ne jäävät tekijälle, vaikka hän olisi luovuttanut omat taloudelliset oikeutensa teokseen.

Tekijänoikeuksia tarvitaan, koska valtaosalla taiteilijoista ei ole kuukausipalkkaa vaan he saavat tulonsa tekemiensä töiden kautta. Tulot riippuvat siitä, kuinka paljon heidän töitään esitetään, näytetään, soitetaan ja myydään. Nämä tulot perustuvat tekijänoikeuteen ja antavat teoksen tekijälle mahdollisuuden määrätä teoksensa käytöstä. Jos tekijänoikeutta ei olisi, ei viihteen ja kulttuurin tekeminen olisi enää kannattavaa. Ilman tekijänoikeutta kuka vain voisi käyttää kenen tahansa työtä tai teosta omanaan ja hyötyä siitä rahallisesti.

Verotuskuviot ovat taidealoilla monimutkaisia: monet taiteilijat toivovat, että Suomessa siirryttäisiin tekijänoikeustulojen verotuksessa Saksan ja Ruotsin kaltaiseen malliin, jossa tuloja voitaisiin maksaa yksityishenkilön lisäksi myös (taitelijan omalle) yritykselle. Aiheen on viime aikoina nostanut keskusteluun muun muassa laulaja–lauluntekijä Maija Vilkkumaa.

Tekijänoikeudet ja Pokemon Go

Maailma ei ole ollut entisensä enää sen jälkeen, kun Nianticin kehittämä Pokémon Go -peli tuli markkinoille heinäkuussa. Sen jälkeen Pokémoneja on ollut siellä ja täällä – joka puolella ympärillämme. Pokémon -peli on tarjonnut valtavan suosionsa ansiosta lukuisia erilaisia ansaintamahdollisuuksia erilaisille yrittäjille, mutta välillä monsterihuumassa ovat tekijänoikeussäädökset ja -lait unohtuneet.

Peli sisältää paljon tekijänoikeudella suojattuja elementtejä, joiden käyttöä omaan tarkoitukseen kannattaa punnita tarkasti. Pokémon Go -pelin hahmojen ja elementtien tekijänoikeudet ovat the Pokémon Company International, Inc:llä sekä Niantic Inc:llä ja näiden liitännäisyhtiöillä. Tämän vuoksi esimerkiksi eräs amerikkalainen kahvilanpitäjä sai tuntuvat sakot, kun hän oli järjestämässä suurta Pokémon-teemaista juhlaa ilman asiaan kuuluvia lupia ja lisenssejä.

Myös toisenlaisia uutisia on kesän aikana ollut jo liikkeellä, kun Pokémon pelin oikeuden haltijat ovat suunnitelleet aloittavansa yhteistyötä niin sanottujen sponsoroitujen sijaintien muodossa ravintoloiden ja muiden yritysten kanssa. Yritykset voivat ostaa liikepaikkojensa läheisyyteen pokestoppeja, jotka houkuttelevat pelaajia ja mahdollisesti kasvattavat liiketoimintaa.

Kuinka kauan tekijänoikeus on voimassa?

Tekijänoikeus ei ole ikuinen. Tekijänoikeudet ovat voimassa 50 tai 70 vuotta tekijän kuoleman jälkeen. Tekijän kuoltua oikeudet siirtyvät perintönä perillisille tai testamentissa osoitetulle taholle.

Tekijänoikeuksien voimassaoloajan eli suoja-ajan jälkeen teosta voi käyttää maksutta ja kysymättä lupaa. Euroopan talousalueelta peräisin olevien teosten suoja-aika on 70 vuotta ja muualta 50 vuotta, ellei teoksen alkuperämaassa suoja-aika ole tätä pidempi, silloin suoja-aika on Suomessa sama tai enintään 70 vuotta.

Jonkun toisen tekemän teoksen voi siis lainata omaan käyttöönsä ilmaiseksi, jos teoksen tekijän kuolemasta on kulunut riittävästi aikaa.

Teosten verotus UKKO.fi:ssä

UKKO.fi:n kautta ei voi myydä tuotteita, vaan laskutuspalvelumme on tarkoitettu erityisesti palveluiden myyntiin. On kuitenkin erilaisia tapauksia, joissa tavallaan myyt tuotetta tai itse tekemääsi teosta ikään kuin palveluna.

Voit esimerkiksi tehdä asiakkaasi pyynnöstä vaikkapa sävellyksen mainosvideolle. Tällöin laskutat sävellyksen tekemisestä koko prosesseineen, et vain valmiista teoksesta, vaikka asiakas saakin käyttöönsä sinun sävellysteoksesi.

Kuten aiemmin jutussa mainittiin, on teosten arvonlisäverotus kinkkistä. Sen vuoksi listasimmekin tähän postauksen loppuun muutamia esimerkkejä teosten arvonlisäverotukseen liittyen.

• Kuvittaminen kuuluu tavallisesti arvonlisäkantaan 0, mutta jos kyseessä on mainostarkoitukseen tehty teos, muuttuu arvonlisäkanta normaaliin eli 24:ään.
• Graafisen suunnittelijan tehdessä esimerkiksi ulkoasujen suunnitteluja ja toteutuksia on arvonlisäverokanta 24.
• Journalistien kohdalla tulee pohdittavaksi se, muodostaako kirjoitettu laajempi artikkeli sellaisen yhtenäisen kokonaisuuden, joka voidaan tulkita teokseksi. Teokseksi tulkittava journalismi on arvonlisäkantaa 0 ja tavalliset lyhyemmät jutut ja uutiset 24.
• Myös muu sisällöntuotanto, tekstien tuottaminen ja vaikkapa tiedotteiden laatiminen kuuluvat arvonlisäkantaan 24 ellei kyseisiä tekstejä luokitella itsenäisiksi teoksiksi.

Arvonlisäverokannan valitsemisesta löytyy lisää tietoa sekä tekstinä että videona täältä.

Kirjoittaja Piia Peiponen on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Lue myös

Näin saat töitä luovalta alalta – Luovan alan työpaikat