Arvioitu lukuaika: 1 minuutti

Pimeää työtä on tarjottu joka toiselle

pimea-tyo-raha

Me haluamme tietää, mitä käyttäjillemme kuuluu ja millaisia mielipiteitä heillä on kevytyrittäjyydestä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Tämän vuoksi teimme heinäkuussa kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kevytyrittäjyyden yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä UKKO.fi-laskutuspalvelun käyttäjien mielipiteitä harmaasta taloudesta, yrittäjyydestä ja työttömyysturvasta.

Kyselyn perusteella harmaa talous on vahvasti läsnä suomalaisten elämässä, sillä joka toinen on saanut tarjouksen, jossa työt on pyydetty tekemään pimeänä.

UKKO.fi:ssä olemme alusta asti ajatelleet, että sen lisäksi, että palvelumme madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi, se myös toimii harmaata taloutta vastaan. Tekemämme kyselytutkimus vahvistaa tätä olettamusta.

Harmaan talouden vuoksi Suomen valtio menettää vuosittain laskutavasta riippuen miljardeja euroa verotuloja. Me UKKO.fi:ssä teemme oman osuutemme, jotta kaikki lakisääteiset maksut ja verot tulevat hoidettua käyttäjiemme tekemistä töistä. Viime vuonna tilitimmekin yli kymmenen miljoonaa euroa palkan sivukuluina muun muassa verottajalle ja työttömyysvakuutusrahastolle.

Kevytyrittäjyys vähentää pimeän työn houkutusta

Lähes kaksikolmasosaa (62 %) kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että pimeän työn tekeminen olisi houkuttelevampaa, jos kevytyrittäminen ei olisi mahdollista.

Kyselytulos pimeästä työstä

Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi työttömyysturvalaki on selvästi huolestuttanut kevytyrittäjiä. Tutkimukseen vastanneet olivat lähes yksimielisiä siitä, että työttömyyskorvauksiin liittyvä byrokratia ja pelko tukien menettämisestä lisäävät pimeää työtä: jopa 90 % kaikista vastaajista oli sitä mieltä. Toivomme, että meneillään oleva selvitys itsensä työllistäjien työttömyysturvan selkeyttämiseksi muuttaa tätä tilannetta. Kevytyrittäminen on nykyisin yhteiskunnallisesti merkittävä ja erittäin varteenotettava työnteon muoto, joten yksiselitteisemmät työttömyysturvalinjaukset ovat tervetulleita.

Pimeää työtä ei hyväksytä

Selvästi yli puolet kyselymme vastaajista (61 %) ei pitänyt pimeiden töiden tekemistä hyväksyttävänä missään tapauksessa. Joka kolmannen (36 %) mielestä pimeä työ on kuitenkin joissain tapauksissa hyväksyttävää.

Kysyimme myös, missä tapauksissa pimeän työn tekeminen olisi hyväksyttävää ja saimmekin kirjavan joukon vastauksia, mutta muutamat vastaukset nousivat selvästi yleisimmiksi. Vastauksissa korostuivat naapuri- ja sukulaisapu (32 %), silloin tällöin tehtävät pienet työt kuten joulupukki- ja lapsenvahtikeikat, nurmikon leikkaus ja esiintyminen esimerkiksi tuttujen häissä (28 %) sekä tilanteet, joissa byrokratian aiheuttama haitta on suurempi kuin työstä saatu tulo (7 %).

Vain 3 % kaikista vastaajista piti pimeää työtä aina hyväksyttävänä.

UKKO.fi:n kyselyn tulos pimeästä työstä

UKKO.fi-laskutuspalvelun kautta voi helposti tehdä myös pieniä töitä, sillä minimipalvelumaksumme vaikutukset tuloihin voi välttää kerryttämällä arvonlisäverotonta laskutussummaa 300 euroon. Lue, miten se onnistuu.

Kyselytutkimukseemme vastasi huimat 1270 käyttäjää; iso kiitos kaikille!
Tutkimuksen tuloksista julkaistun tiedotteen voi lukea täältä. Tutustu myös tutkimuksen kaikkiin tuloksiin.

Millaisia kokemuksia sinulla on? Onko sinulle tarjottu pimeää työtä?

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Kuinka kevytyrittäjyys soveltuu opiskelijoille?

    Työkokemuksen kartuttaminen on tärkeää jo opiskeluaikana tulevaa uraa silmällä pitäen. Moni ei kuitenkaan pääse itselle mieluiseen osa-aika- tai kesätyöhön tai työharjoitteluun. Mikäli sinäkään et ole löytänyt sopivaa työtä tai et jaksa pelata hankalien aikataulujen kanssa, voisit pohtia myös kevytyrittäjyyttä! Näin pääset päättämään työasioistasi enemmän itse. Opintojen ohella tehtävä työ on opiskelijoille usein tarpeen; kaikki eivät tunne pelkän opintotuen riittävän arjen…

    Lue lisää
  • Työelämä Naisen euro on vuonna 2021 Suomessa 84 senttiä – se ei ole naisten vika, mutta naisten yrittäjyydellä eroa voidaan kuroa umpeen

    Vain kolmasosa suomalaisista yrittäjistä on naisia ja naiset päätyvät miehiä useammin matalapalkkaisille aloille. Perhevapaajärjestelmä kannustaa nimenomaan naisia jäämään kotiin lasten kanssa, mikä pienentää naisten elinikäistä palkkakertymää ja samalla kertyvää eläkettä entisestään. Kysyimme Elinkeinoelämän valtuuskunnan ensimmäiseltä naisjohtajalta Emilia Kullakselta, miten naisten asemaa työelämässä ja yrittäjinä voidaan parantaa. Suomi on kansainvälisessä vertailussa tasa-arvon mallimaa, mutta tekemistä riittää vielä paljon. Nyt naistenviikolla on…

    Lue lisää
  • Työelämä Tapahtuma: Työelämä tulevaisuudessa 27.5. – live-keskustelu verkossa

    Millaista työelämä on koronan jälkeen ja mitä tapahtuu työlle tulevaisuudessa? Miten koronavuosi on vaikuttanut työn tekemiseen ja mikä on muuttunut pysyvästi? Kurkista kanssamme tulevaisuuteen! Työelämä on muuttunut ja yrittäjyys on murroksessa. Töitä tehdään monella eri tavalla ja erityisesti kulunut vuosi on vaikuttanut monen työllistymiseen ja työn tekemiseen. Verkkotapahtumassa asiantuntijapaneeli keskustelee työpaikkojen kehityksestä, uudenlaisesta työllistymisestä sekä keikkatyön ja yrittämisen luomista mahdollisuuksista.…

    Lue lisää