Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Viisi pahinta virhettä, jotka voit tehdä työnhaussa

viisi-virhetta-tyonhaussa

Työnhaku on lopulta yksinkertainen ja useimmiten melko samankaltaisena toistuva prosessi, jossa pyritään mahdollisimman onnistuneesti saattamaan yhteen työntekijää tarvitseva työnantaja, ja työpaikkaa etsivä työnhakija. Työnhaussa on tärkeää olla rennosti ja aidosti omana itsenään, mutta liika välinpitämättömyys voi kostautua. Kokemus opettaa välttämään suurimmat karikot töitä hakiessa, mutta seuraavana ovat listattuna pahimmat virheet, joihin työnhakija ajattelemattomuuksissaan saattaa sortua.

1. Väärän työpaikan tavoittelu

Itselle sopimattomaan tai selvästi liian vaativaan työpaikkaan hakeminen voi olla turhaa työtä. Ennen hakemuksen lähettämistä on tärkeää lukea julkaistu ilmoitus tarkasti läpi, ja pohtia huolellisesti sitä, voisiko varmasti soveltua kyseiseen työhön. Liika vaatimattomuuskaan ei tietenkään ole hyvästä, mutta realistinen käsitys omista taidoista ja potentiaalista auttavat hahmottamaan asiaa.

On tärkeää sekä hakemuksessa, että mahdollisessa haastattelussa kertoa itsestään mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti. Hyvä itsetuntemus ja vahvuuksien ohella myös omien heikkouksiensa tunnistaminen luovat kuvaa kypsästä ja tasapainoisesta aikuisesta. Täydellistä ihmistä ei ole, joten sellaista ei työpaikkahaastattelussa kannatta pyrkiä esittämään.

2. Väärin tehty työhakemus

Huolimattomasti laadittu työhakemus pysäyttää työhaun ennen kuin se on edes kunnolla alkanut. Huonosti ilmoitukseen vastaava, kirjoitusvirheitä vilisevä hakemus ei herätä mielenkiintoa, tai vakuuta työnantajaa siitä, että kyseessä olisi palkkaamisen arvoinen työntekijä, joka kannattaisi kutsua haastatteluun.

Hakemuksen tulisi olla virheetön ja asiallinen, sekä vastata niihin asioihin, jotka ilmoituksessa on mainittu. Hyvään hakemukseen kannattaa panostaa, sillä sen tarkoituksena on pyrkiä herättämään rekrytoijan mielenkiinto siinä määrin, että kutsu työhaastatteluun heltiää. Mikäli tuntee olonsa epävarmaksi, kannattaa hakemus ennen lähettämistä luetuttaa jollakin toisella, ja pyytää parannusehdotuksia.

Työnakija unohti haastattelun

3. Työhaastattelun unohtaminen

Työhaastattelusta myöhästyminen antaa hakijasta epäluotettavan ja epätäsmällisen kuvan, vaikka kyseessä olisikin vain epäonninen poikkeus. Kaikenlaista yllättävää voi sattua, mutta haastatteluun kutsun saaneen työnhakijan tulisi kaikin keinoin varmistaa, että on varmasti ajoissa paikalla.

Perillä on syytä olla mieluummin puolta tuntia ennen, kuin myöhästyä, sillä hyvän vaikutuksen voi työhaastattelussa tehdä vain kerran. Vaikka haastattelijat sattuisivatkin osoittamaan ymmärrystä myöhästymistä kohtaan, on heillä kuitenkin varmasti etukäteen suunniteltu aikataulu työpäivälleen, ja myöhässä tullut haastateltava menettää arvokkaita minuutteja vakuuttaa työnantaja omasta pätevyydestään.

4. Työhaastattelussa epäonnistuminen

Liian vähäinen valmistautuminen haastattelutilanteeseen voi luoda hakijasta kuvan välinpitämättömästä tyypistä, jolla ei ole aitoa intoa ja mielenkiintoa työpaikkaa kohtaan. Vakuuttavakin työkokemus ja loistavat todistukset himmenevät, mikäli haastatteluun ilmestyy epäsiisti, sanoja hapuileva ja omasta osaamisestaan epävarma kandidaatti, joka ei oikein tunnu edes tietävän, mihin yritykseen ja tehtävään hän on hakemassa.

Useimmat yritykset arvostavat sitä, että hakija on vähintäänkin vieraillut yrityksen nettisivuilla, ja sitä kautta tutustunut yrityksen keskeisiin toimintoihin, organisaation rakenteisiin sekä arvomaailmaan. Rekrytoija arvioi sinua kuin olisit hänen tuleva työkaverinsa, jos puhut ihan satunnaisia ja virheellisiä asioita, romutat tämän kuvan välittömästi.

5. Työhaastattelussa valehteleminen

Liioittelu, asioiden värittäminen ja jopa valehtelu haastattelussa kostautuvat varmasti jossain vaiheessa, joten kiusausta esittää asiat parempina kuin ne ovatkaan tulee välttää. Vaikka haastattelutilanteessa onkin tärkeää pyrkiä antamaan itsestään mahdollisimman myönteinen kuva, on silti muistettava pysyä asiassa, ja kerrottava vain faktoja itsestään ja osaamisestaan.

Tuleminen valituksi liian vaativaan työtehtävään ei ole hakijankaan etu, ja totuudessa pysyttäessä rekrytoijat kykenevät arvioimaan hakijoiden soveltuvuuden kuhunkin työhön. Rekrytointiprosessit ovat työnantajalle kalliita, ja toimimattomiin rekrytointeihin johtavat asioiden vääristelyt aiheuttavat harmia kaikille osapuolille.

Jos menneisyydessäsi on negatiivisia asioita, kannattaa ne mieluiten tuoda itse rehellisesti esiin. Nämä asiat tulevat kuitenkin aina jossain vaiheessa ilmi ja potentiaalinen työnantaja kokee tulleensa petetyksi.

Olli Kopakkala

Olli on toiminut tulospohjaisen markkinoinnin parissa lähes kymmenen vuotta. Hän rakastaa rugbyä, ja huonoa huumoria. Olli on ollut mukana perustamassa UKKO.fi:tä vuonna 2012.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Ole itse paras pomosi

    Itsensä johtaminen on oikeastaan itsensä käskemistä, jotta saisi aikaan jotakin. Kevytyrittäjät tekevät usein töitä itsenäisesti, jolloin he saavat itse päättää kenelle, milloin ja minkä verran tekevät töitä. Valinnanvapaus on ihanaa, mutta hommat saattavat jäädä helposti tekemättä, jos ei ole pomoa, joka käskee tai deadlinea, joka kolkuttelee. Kiire onkin läsnä nykymaailmassa monella. Tuntuu, että koko ajan on hirvittävästi tehtävää, mutta silti…

    Lue lisää
  • Työelämä Suorarekrytointi – Rekrytointi ilman mutkia?

    Suorarekrytointi on rekrytointitoimeksianto, jossa rekrytoija tai rekrytointiyritys toteuttaa asiakasorganisaation puolesta työntekijän hakuprosessin. Ulkoistamalla rekrytoinnin asiakasyritys voi keskittyä omaan toimintaansa ja tekemisiinsä, kun samaan aikaan rekrytoija/rekrytointiyritys etsii sopivaa työntekijää heille. Asiakasyrityksen ei tarvitse kuin odottaa rekrytoinnin tuloksia ja valita ehdokkaista heille sopiva työntekijä. Suorarekrytoinnissa ei ole mutkia matkalla Suorarekrytointi pähkinänkuoressa Suorarekrytointi alkaa asiakasyrityksen aloitteesta. Rekrytointiyritys kartoittaa asiakasyrityksen tarpeet ja sopii hakukriteerit.…

    Lue lisää
  • Työelämä Itseohjautuvuus tekee hyvää työyhteisölle – kunhan se toteutetaan oikein

    Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensimmäinen on työn muuttuminen. Saman tiimin jäsenten työtehtävät eriytyvät toisistaan, kun jokaisen täytyy erikoistua johonkin omaan pieneen juttuunsa. Työelämän vauhti kiihtyy jatkuvasti ja erilaiset ohjelmat, koneet ja teknologiat tulevat osaksi työpäiviämme. Kaikki ovat työssään nykyisin asiantuntijoita ja asiantuntijoiden johtaminen suoraan ylhäältäpäin ei ole kannattavaa. Toinen syy…

    Lue lisää