Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Keikkatyöläisten työttömyysturva paranee

keikkatyolaisen-tyottomyysturva

Keikkatyöläisten työttömyysturva muuttuu huhtikuun alussa.  Palkka vähentää työttömyysetuutta vasta, kun palkka maksetaan, ei siis vielä silloin, kun työ tehdään.

Edellinen hallitus halusi kannustaa suomalaisia keikkatyön ja muun lyhytkestoisen työn vastaanottamiseen. Eduskunta hyväksyikin joulukuun alkupuolella lain, joka muuttaa palkanmaksun ajankohdan vaikutusta työttömyysetuuden määrään.

Uusi laki tarttuu yhteen työttömyysturvan ja keikkatyön yhdistämisen isoimmista ongelmista. Tähän asti keikkatyöt ovat vaikuttaneet työttömyysetuuden määrään siinä kuussa, kun työt on tehty, vaikka palkka maksettaisiinkin vasta myöhemmin.

Kiinnostaako keikkatyö?

UKKO Kevytyrittäjänä hoidat keikkahommat helposti!
Lue lisää kevytyrittäjyydestä

Uuden lain mukaan palkka vähentää työttömyysturvaa vasta palkanmaksukuukautena eikä vielä silloin, kun työ tehdään. Sovitellusta työttömyysturvasta tulee siis maksuperusteellista ansaintaperiaatteen sijasta; käytännössä tämä myös vähentänee viivästyksiä työttömyysetuuden saannissa.

Jos huhtikuussa tehdystä työstä palkkaa saa vasta toukokuussa, sovitellaan palkka yhteen toukokuun työttömyysetuuden kanssa. Huhtikuun etuus taas voidaan maksaa täytenä, jos huhtikuussa ei ole muita tuloja, jotka pitäisi sovitella yhteen etuuden kanssa.

Muutoksen myötä etuuden hakijalla on työttömyysajan korvaushakemusta tehdessään käytössään työntekokuun palkkalaskelma. Tämän lisäksi hakijalla on käytössään myös työstä ansaittu palkkatulo, kun sen vaikutus työttömyysetuuteen näkyy.

Kuvaaja yrittäjän sovitellusta työttömyysturvasta

“Tämä lakimuutos on ihmisen puolella. Aiemmin osa-aikatyön vastaanottamisessa on ollut riskinä se, että työttömyysetuus viivästyy merkittävästi. Nyt tämä riski poistuu. Käytännössä lakimuutos kannustaa osa-aikatyöhön”, kertoo Yleinen työttömyyskassa YTK:n tiedotteessa työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund.

Työttömyysturvan parantaminen lisännee keikkatöiden vastaanottamista

Muutos on tervetullut ja vaikuttaa todennäköisesti myös kevytyrittäjien intoon tarttua työtarjouksiin. Nykyinen viive työttömyysturvan saannissa on aiheuttanut joidenkin keikkatyöläisten ja kevytyrittäjien mielessä taloudellista epävarmuutta ja tämän vuoksi tarjottua keikkaa ei ole aina uskallettu ottaa vastaan.

“Matalan kynnyksen kevytyrittäjyys kannustaa myös kokeilemaan uusia polkuja, joista voi tulla vielä pitkä työura työttömyysjakson jälkeen”, UKKO.fi:n toimitusjohtaja Aleksi Rautavuori sanoo.

Nyt voimaan tuleva laki on osa suurempaa kokonaisuutta, jolla yritetään helpottaa suomalaisten arkea ja parantaa työllisyyttä. Vuoden 2018 alusta voimaan tulleella lailla, jossa yrittäjyyden voi aloittaa työttömyysturvalla, on ollut merkittävä vaikutus kevytyrittäjien työttömyysturvaan.

Uusi työttömyysturvalaki tulee voimaan maanantaina 1.4.2019.

Uuden lain täytäntöönpanossa hyödynnetään vuoden alusta voimaan tullutta tulorekisteriä, sillä sen ansiosta saatuja tuloja koskeva tieto saadaan palkkalaskelman sijaan suoraan tulorekisteristä.

Seuraamme vastaisuudessakin itsensä työllistäjien työttömyysturvaan vaikuttavia muutoksia. Aiempia artikkelejamme aiheesta löydät alta.

Lue myös

Pipsa Luodelahti & AYT: Kevytyrittäjän työttömyysturva – mitä, miksi ja miten

Yrittäjän ja kevytyrittäjän työttömyysturva 2018

Muita artikkeleita aiheesta Kevytyrittäjyys:

  • Kevytyrittäjyys Kevytyrittäjyys ja starttiraha - Saako kevytyrittäjä starttirahaa?

    Saako kevytyrittäjä starttirahaa? Vastaus riippuu siitä onko kevytyrittäjällä y-tunnusta. Perinteisesti ilman omaa yritystä toimiva kevytyrittäjä ei voi saada starttirahaa, mutta kevytyrittäjyys voi toimia myöhemmin tukevana ponnahduslautana myönteiseen starttirahapäätökseen. Tiedät, että starttiraha on peruspäivärahan suuruinen rahanippu, jolla turvataan aloittelevan yrittäjän toimeentuloa kuukausittain enintään 12 kuukauden ajan. Tiedät, että kaikki eivät saa automaattisesti starttirahaa, vaan TE-toimisto arvioi erikseen jokaisen hakijan lähtötilanteen. Opit,…

    Lue lisää
  • Kevytyrittäjyys Työskenteletkö kevytyrittäjänä vai palkansaajana rakennustyömaalla Suomessa? Ymmärrä eroavaisuudet

    Kokosimme yhteen artikkeliin tärkeimmät tiedot ulkomailta Suomeen saapuneelle rakennusalan ammattilaiselle, joka pohtii työ- tai toimeksiantosuhteensa laatua ja kriteerejä. Artikkelin voi lukea myös englanniksi, viroksi ja venäjäksi.  Uudellamaalla keskimäärin joka kolmas talonrakennusalalla työskentelevä on ulkomaalainen, muualla Suomessa vastaavasti joka kymmenes. Tilastojen mukaan eniten ulkomaalaisia rakennusalan työntekijöitä saapuu Suomeen Virosta, Puolasta, Latviasta, Liettuasta ja Ukrainasta. Etenkin virolaiset ovat alalla suurin ryhmä ja…

    Lue lisää
  • Kevytyrittäjyys Ompelija

    Kevytyrittäjänä laskutat ompelutöistäsi vaivatta! Onko sinulla osaamista ompelutöissä? Ompelijoita tarvitaan aina housunpunttien lyhentämisestä iltapukujen ompelemiseen asti. Aloittamiseen et tarvitse pääomaa, kunhan sinulla on ompelukone! Ompelijana työskenteleminen voi olla aluksi aika satunnaista, joten yrityksen tai toiminimen perustaminen ei välttämättä tunnu oikealta. Kevytyrittäjyys mahdollistaa laskutuksen ilman omaa yritystä. Tämä tarkoittaa, että  omaa y-tunnusta ja toiminimeä ei tarvita laskujen luomiseen ja lähettämiseen. Kevytyrittäjän byrokratian hoitaa laskutuspalvelu,…

    Lue lisää