Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Yrittäjän työttömyysturva – onko sitä?

yrittajan-tyottomyysturva-nainen

Yrittäjällä on kaikki vapaus ja vastuu omista teoistaan ja siksi edelleen monella on virheellisesti sellainen pinttynyt käsitys, että yrittäjällä ei ole lainkaan työttömyysturvaa.

Tämä ajatusmalli on ehkä perua siitä, että yrittäjyyden riskin ottaneiden täytyy kestää seuraukset ja hypätä kokonaan tyhjän päällä ja luopua kaikesta yhteiskunnan tarjoamasta turvaverkosta. Tai mieleen palaavat tarinat 1990-luvun laman kaltoin kohtelemista yrittäjistä, jotka menettivät tuolloin kaiken omaisuutensa ja jäivät oman onnensa nojaan.

Tässä artikkelissa ei vedetä mutkia suoriksi, vaan oiotaan väärinkäsityksiä ja koitetaan kertoa kattavasti yrittäjän työttömyys- ja sosiaaliturvan yksityiskohdista.

Yrittäjän työttömyysturva on tärkeä aihe, jonka vuoksi olisikin hyvä olla perillä siitä jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Yrittäjän työttömyysturva poikkeaa hieman palkansaajan työttömyysturvasta, sillä yrittäjä on itse vastuussa työttömyysturvansa suuruudesta.

Millainen yrittäjän työttömyysturva on?

Suomessa työttömyysturva on jaettu kahtia. Nämä kaksi osaa ovat perusturva ja ansioturva. Kela maksaa perusturvaa ja työttömyyskassat puolestaan huolehtivat ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan eli ansiopäivärahan maksamisesta. Ansiopäivärahaa maksetaan työttömille kassojen jäsenille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon.

Kuten palkansaajat, myös yrittäjät voivat olla työttömyyskassojen jäseniä. Yrittäjäkassoihin voi liittyä, jos toimii yrittäjänä ja oman eläkevakuutuksen (YEL, MYEL tai TyEL) perustana oleva vahvistettu vuosityötulo vuonna 2020 on vähintään 13 076 euroa. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä ovat lisäksi tietyt yrityksessä työskentelevät osaomistajat.

Heinäkuussa 2019 voimaan tulleen lain mukaan työttömyysturvalain nimissä yrittäjiksi ei enää katsota yrittäjän perheenjäseniä, jotka työskentelevät yrityksessä, mutta joilla ei ole omistusta tai määräysvaltaa.

Toiminimiyrittäjyys voi olla myös helppoa

Kirjanpitäjä, laskutus ja kuittivarasto kiinteällä kuukausihinnalla. Perustamme toiminimen ilmaiseksi ja tarjoamme kirjanpidon reilulla hinnalla alkaen 0€/kk!
Lue lisää toiminimiyrittäjyydestä

Yrittäjän työttömyysturva. Hymyilevät naiset.

Yrittäjän työttömyyskassat

Suomessa on nykyisin vain yksi yrittäjille tarkoitettua työttömyyskassaa, jonka jäseneksi yrittäjä voi halutessaan liittyä. Ennen vuotta 2020 Suomessa oli kaksi yrittäjien työttömyyskassaa, mutta Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa eli AYT ja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa eli SYT ilmoittivat toukokuussa 2019, että AYT-kassa sulautuu SYT-kassaan 1.1.2020. Vuoden 2020 alusta lähtien Suomessa toimii siis enää vain yksi yrittäjäkassa.

Jokaisen yrittäjän kannattaa yritystoiminnan alkumetreillä pohtia omaa yritystoimintaa siltä kannalta, olisiko yrittäjäkassan jäsenyydestä hyötyä.

Suhdanteiden vaihtelut koskettavat kaikkia ja esimerkiksi muutto, perhesuhteet tai työuupumus voivat luoda tilanteen, jossa yritystoiminnan jatkaminen ei ole mahdollista tai kannattavaa.

Kassan jäseneksi liittyminen voi olla järkevä tapa hallita yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Se on myös ainoa tapa vaikuttaa omiin tuloihin työttömyysaikana.

Milloin päivärahaa sitten voi saada?

Kuten jo aiemmin todettiin, edellytyksenä on, että yrittäjän työssäoloehto on täyttynyt tai vaihtoehtoisesti palkansaajakassasta siirtynyt päivärahaoikeus on voimassa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun kassan jäsen on toiminut päätoimisena yrittäjänä 15 kuukautta työttömyyskassan jäsenyysaikana. Tänä aikana lakisääteisen YEL-vakuutuksen vuosityötulon pitää olla vähintään minimitasolla.

Työssäoloehdon täyttymisen lisäksi TE-toimiston pitää todeta yrittäjä työttömäksi. TE-viranomainen määrittelee työttömyyden ja antaa tästä lausunnon kassalle. Yrittäjän pitää tätä ennen ilmoittautua työnhakijaksi. Työttömyyden osoittamiseksi tavallisesti edellytetään yritystoiminnan lopettamista siten, että yritys poistetaan verottajan rekistereistä ja eläkevakuutus lakkautetaan.

Miten yrittäjän ansiosidonnainen päiväraha lasketaan?

Yrittäjän päiväraha määritellään valitun työtulon perusteella; työtulo voi olla enintään saman suuruinen kuin eläkevakuutuksen vuosityötulo. Mitä suurempi eläkevakuutus on, sitä suurempi mahdollinen työtulo on, ja tämä vaikuttaa sitten myös ansiosidonnaisen päivärahan suuruuteen. Jos valittu työtulo on vaihdellut, päiväraha määritetään työttömyyttä edeltäneen 15 kuukauden työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella.

Jos yrittäjä liittyy yrittäjäkassaan suoraan palkansaajakassasta, eikä ole työttömäksi jäädessään täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa, yrittäjäkassa maksaa työttömyyspäivärahaa, joka on määritelty yrittäjyyttä edeltäneen palkkatulon perusteella. Tätä kutsutaan jälkisuojaoikeudeksi ja se on voimassa enintään 15 kuukautta yritystoiminnan aloituspäivästä. Sen edellytyksenä on, että yrittäjä on liittynyt yrittäjäkassaan kolmen kuukauden sisällä palkansaajakassasta eroamisesta.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu määräytyy valitun työtulon perusteella ja se on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa tuloverotuksessa.

Yrittäjän työttömyysturva. Silmälasipäinen mies.

Kevytyrittäjilläkin on työttömyysturva

Kevytyrittäjiä on käsitelty työttömyysturvalaissa yrittäjinä vuoden 2016 alusta lähtien. Kuten yllä on todettu, tämä ei missään nimessä tarkoita, etteivätkö kevytyrittäjät voisi saada työttömyysetuuksia.

Jos työtön työnhakija keikkailee kevytyrittäjänä, arvioi TE-toimisto yritystoiminnan eli keikkailun pää- ja sivutoimisuuden. Työmarkkinoiden käytettävissä oleminen on oleellista työttömyysetuuksien saamiseksi. Kannattaa siis jo laskulle kirjoittaa näkyviin työhön käytetyt tunnit – näin työhön käytetyn ajan toteennäyttäminen on helppoa.

Kevytyrittäjänä tienattu tulo voi toki vaikuttaa etuuksien määrään, sillä ne sovitellaan ansaittujen tulojen mukaan. Ansioiden määrä ei kuitenkaan vaikuta TE-toimiston sivu- ja päätoimisuustulkintaan. Muista kuitenkin ilmoittaa saamasi tulot etuuden maksajalle eli Kelalle tai omalle liitollesi.

Kokeile kevytyrittäjyyttä jo tänään!

Kevytyrittäjyys on helpoin tapa aloittaa oma yrittäjämäinen toiminta. Voit myydä omaa työtäsi jo tänään. Ei sitoutumista, ei kuukausimaksuja.
Lue lisää kevytyrittäjyydestä

Vuonna 2017 työttömyysturvalakiin tuli lisäys, joka mahdollistaa sen, että alle kaksi viikkoa kestävästä yritystoiminnasta tai yrittäjämäisestä työstä ei tarvitse ilmoittaa TE-toimistolle, vaikka tehty työ olisi päätoimista.

TE-toimisto ei siis selvitä lyhytkestoisen yrittäjänä tehdyn työjakson vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta. Työllistymisestä tulee kuitenkin tässäkin tapauksessa ilmoittaa etuuden maksajalle. Yritystoiminnasta saatu tulo sovitellaan tavalliseen tapaan työttömyysetuuden kanssa.

Työttömyysturvalakia muutettiin myös vuonna 2018, jolloin voimaan tuli muutos, josta on puhuttu eräänlaisena toisena starttirahana. Muutoksen myötä työttömänä aloitetun yritystoiminnan sivu- tai päätoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Yritystoiminnan aloittamisesta pitää kuitenkin ilmoittaa TE-viranomaiselle.

Työtön työnhakija on tämän neljän kuukauden ajan oikeutettu työttömyysetuuteen. Jos yritystoiminta tänä aikana tuottaa jotakin, maksetaan työttömyysetuutta soviteltuna.

Neljän kuukauden jälkeen yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuuden arvioi TE-toimisto. Jos yritystoiminta arvioidaan sivutoimiseksi, mahdollisuus työttömyysetuuteen säilyy. Jos taas yritystoiminta arvioidaan päätoimiseksi, oikeus työttömyysetuuteen päättyy. Arvioinnissa hyödynnetään “tietoa yritystoiminnan todellisesta työmäärästä neljän ensimmäisen kuukauden ajalta”.

Palkansaajakassasta voi siirtyä yrittäjäkassaan

Kuten yrittäjänkin kohdalla, myös kevytyrittäjän mukana siirtyy yrittäjäkassaan vaihdettaessa palkansaajakassassa kerrytetty päivärahaoikeus. Jos palkansaajakassasta siirtyy yrittäjäkassaan kolmen kuukauden sisällä (kevyt)yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturva ei katkea.

Päätoimisen kevytyrittäjän ei kannata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, sillä ansaittu päivärahaoikeus palkansaajakassan jäsenenä päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Myös palkansaajakassaan palaaminen onnistuu ilman päivärahaoikeuden menetystä, kunhan yrittäjäkassan jäsenyys on voimassa siihen asti, kun palkansaajakassaan liitytään uudelleen.

Yrittäjän puolison työttömyysturva

Yrittäjän puolison työttömyysturvaan tehtiin parannuksia 1.7.2019 alkaen. Uudistuksen myötä yrittäjän puoliso, joka työskentelee yrittäjän omistamassa yrityksessä, mutta ei henkilökohtaisesti omista ollenkaan osuutta yrityksestä, katsotaan uudistuksen myötä työttömyysturvassa palkansaajaksi.

Yrittäjän puolison tulisi liittyä palkansaajien työttömyyskassaan, jotta hänen työskentelynsä puolisonsa yrityksessä kerryttäisi palkansaajan työssäoloehtoa. Tämä uudistus ei koske niitä, jotka omistavat edes 1 %:n puolisonsa yrityksestä. Heidät luokitellaan edelleenkin työttömyysturvassa yrittäjiksi.

Työssäoloehto on näiden puolisoiden kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työaikaan ja palkkaan sovelletaan yleisiä säännöksiä, jolloin yleisenä sääntönä pidetään, että työaika tulisi olla vähintään 18 tuntia viikossa ja palkan on oltava työehtosopimuksen mukainen.

Tämä on tärkeä uudistus monille yrittäjille, sillä aiemmin yrittäjän puoliso, joka työskenteli yrityksessä, katsottiin tiettyjen ehtojen täyttyessä työttömyysturvalaissa yrittäjäksi. Tämä sulki yrittäjän puolison normaalin työttömyysturvan ulkopuolelle, vaikka puolisolla ei olisi lainkaan omistusta yrityksessä. Nykyinen uudistus kannustaa palkkaamaan lisää perheenjäseniä yritykseen ja siten työllistää ja kerryttää sosiaalivakuutusmaksuja ja verotuloja.                                                       

Yhteenveto yrittäjän työttömyysturvasta

Kun jäät työttömäksi, ole yhteydessä ensiksi lähimpään TE-toimistoosi, jossa arvioidaan, oletko työttömyysturvalaissa määritelty yrittäjä. Mikä sinut katsotaan yrittäjäksi, tämän jälkeen selvitetään vielä, onko yritystoimintasi loppunut vai oma työllistymisesi päättynyt yrityksessä. Jos nämä ehdot täyttyvät, voit ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja hakea työttömyyskorvausta, mikäli työssäoloehtosi myös täyttyy. Työttömyyskorvaus voi olla joko Kelan maksamaa päivärahaa tai ansiosidonnaista päivärahaa.

Jäikö vielä jokin mietityttämään? Lue lisää yrittäjän sosiaaliturvasta Usein kysyttyä -sivuiltamme.

Kirjoittaja: Piia Peiponen

 

 

Muita artikkeleita aiheesta Yrittäjyys: