Blogi

20.7.2017

Vievätkö robotit nuorten työt?

”Mitä nuorille jää, kun robotit vievät töitä yhä kiihtyvällä tahdilla?” otsikoi Helsingin Sanomat 17.7.2017. Tätä aihetta ollaan käsitelty UKKO.fi-laskutuspalvelun blogiteksteissä aiemminkin, muun muassa täällä ja täällä.

Kuinka nuoret sitten oikein työllistyvät tulevaisuudessa? On vääjäämätöntä, että digitalisaatio ja robotit korvaavat jatkossa yhä enemmän sellaisia töitä, joihin aiemmin tarvittiin ihmisiä.

Elinkeinoelämän rakenne on Suomessa muuttunut teollisuuden alkuajoista voimakkaasti  aivan kuten kaikissa muissakin kehittyneissä maissa. Maatalousvaltainen yhteiskuntamme on muuttunut jalostus- ja varsinkin palveluyhteiskunnaksi. Tämän vuosisadan alussa 49 % ammatissa toimineesta väestöstä sai toimeentulonsa alkutuotannosta, kun vuonna 2015 alkutuotannossa työskenteli enää 2,5 %. Samaan aikaan palveluelinkeinoissa toimivan väestön osuus on noussut 28 %:sta 71 %:iin.

Työurat pirstaloituvat ja työn merkityksellisyyden vaatimus lisääntyy

Työelämä on siis aiemminkin muuttunut ja ihmiset ovat sopeutuneet muutokseen. Tämänhetkinen muutos ”neljäs teollinen vallankumous” eroaa aikaisempien vuosikymmenten muutoksesta siten, että se tapahtuu niin nopeaan tahtiin, etteivät säädökset ja lainsäädäntö tai yhteiskunta ihmisineen välttämättä pysy muutoksen perässä.

Suomi on pitkään ollut korkean teknologian maa ja yksinkertaiset työt ovat jo joko hävinneet tai ovat häviämässä. Asiantuntijat ovat eri yhteyksissä kehottaneet avoimempaan ja kannustavampaan keskusteluun muutoksesta ja varsinkin nuorten on hyvä ymmärtää, että jatkossa he saattavat työskennellä työuransa aikana monilla eri aloilla ja uudelleenkouluttautuminenkin tulee varmasti lisääntymään tekniikan kehittyessä ja muuttaessa tapaamme tehdä työtä. Elinikäinen oppiminen on jo tätä päivää ja yksilöiden on itse huolehdittava oman osaamisensa ylläpidosta ja päivittämisestä.

Kuten Tilastokeskuksen luvuistakin käy ilmi, on palveluelinkeinon parissa työskentelevien osuus noussut 150 %; eikä mikään näytä siltä, että tuo kehitys hiipuisi. Ihmisillä alkaa olla jo tarpeeksi materiaa ja tämän vuoksi he arvostavat ja käyttävät entistä enemmän palveluita. Palveluiden kysyntä luo luonnollisesti myös tarjontaa ja tämän vuoksi muun muassa kevytyrittäjien määrä on ollut tasaisessa ja reippaassa kasvussa viime vuosien ajan.

Nuoret pohtivat HS:n artikkelissa myös työn merkitystä. Toiselle korkea palkka on työn sisältöä tärkeämpää, toinen taas haluaa päästä tekemään sellaista työtä, josta nauttii. UKKO.fi on kysynyt käyttäjiltään heidän kokemuksiaan kevytyrittämisen eduista ja syitä kevytyrittäjäksi ryhtymisen taustalla. Todella iso osa vastaakin tätä kysyttäessä oman vapauden olevan tärkeä osa kevytyrittämistä. Eli kevytyrittäjänä saa tehdä sitä mitä rakastaa.

Työelämän muutos koskee kaikkia toimialoja

Paltan viimevuotisen raportin mukaan digitalisaatio muuttaa kaikkia palvelualoja, mutta osa niistä kehittyy ja muuttuu nopeammin kuin toiset. Muun muassa informaatio- ja viestintäpalvelut, hallintopalvelut, asiantuntijapalvelut sekä viihde että virkistyspalvelut kohtaavat digimurroksen nopeammin. Digimurroksen kärjessä olevilla toimialoilla on samoja piirteitä, kuten asiakkailta tulevat paineet, kova kansainvälinen kilpailu, digitaalista kehitystä tukeva infrastruktuuri sekä automatisoitavissa olevien tehtävien runsas määrä.

Hitaammin digitalisoituvia aloja ovat esimerkiksi huolto-, kunnossapito- ja logistiikkapalvelut. Näille on tyypillistä toimialojen hajanaisuus, pienet yrityskoot ja sen myötä rajalliset resurssit kehityshankkeisiin ja investointeihin. Digikehitystä hidastavat myös palveluun liittyvät fyysiset komponentit ja läsnäolovaatimukset. Toki näilläkin aloilla digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia muun muassa työn ohjaukseen ja optimointiin sekä palvelujen tarjontaan ja itseasiointiin.

HS:n artikkelissa eräs nuori pohtii työmarkkinoiden muutosta opettajan ammatin näkökulmasta; hän arvioi, että lapset voisivat tulevaisuudessa opiskella myös kotona. Tämä ei Strategisen tutkimuksen säätiön raportin mukaan kuitenkaan tunnu kovin todennäköiseltä, sillä se antaa vain 5,6 %:n mahdollisuuden siihen, että peruskoulun opettaja voitaisiin korvata digitalisaatiolla, keinoälyllä ja roboteilla. Jo nyt kuitenkin kokonaisia kurssikokonaisuuksia voi suorittaa etänä tai verkossa miltei kaikilla kouluasteilla. Tässäkin tapauksessa opettajan työ ei ole kokonaan poistunut, vaan se on ainoastaan muuttanut muotoaan. Voi siis aivan hyvin olla, että HS:n haastattelema nuori on oikeassa ja digitalisaatio tulee jatkossa yhä enemmän korvaamaan ja muuttamaan myös opettajan työtä.

Markus Lyyra
Kirjoittaja

Markus Lyyra

Markus toimii UKKO.se:n maajohtajana Ruotsissa.

Rekisteröidy nyt – Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta