Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Vievätkö robotit työt? Tätä pohdittiin jo 300 vuotta sitten

robotti-tyoelamassa

"Vievätkö robotit työt tulevaisuudessa" on kysymys, jota pohditaan julkisessakin keskustelussa silloin tällöin. Monia mietityttää myös se, onko oma työpaikka samalla uhattuna. Vai oletko itse onnistunut välttämään tämän ajatuksen tai keskustelun kokonaan?

Työelämän kuumimpia puheenaiheita nimittäin viime vuosina ovat olleet robotit, automatisaatio ja tekoäly. Toisaalta puhutaan siitä, miten teknologiaa voidaan hyödyntää, jotta voimme tarjota yhä parempia, laadukkaampia ja turvallisempia tuotteita ja palveluita ja toisaalta maalataan kuvaa siitä, mitkä kaikki työt robotit nyt vievät. Kun puhutaan peloista ja mahdollisuuksista, on keskustelussa koko ajan läsnä paljon tunteita, ja sen vuoksi monet tosiseikat ja jo olemassa olevat ratkaisut jäävät vähälle huomiolle.

Monella saattaa edelleen olla virheellinen käsitys, että robotit ja koneet tulevat tekemään puolestamme ainoastaan tylsiä, vaarallisia ja likaisia töitä. Näin ei kuitenkaan ole; monesti erilaisista älykkäistä ja kestävistä koneista on kyllä hyötyä raskaissa ja sotkuisissa töissä, mutta yhtä lailla robotit esimerkiksi kirjoittavat uutisia ja pitävät seuraa vanhuksille.

Jääkö ihmisille mitään roolia?

Sukupolvemme ei todellakaan ole ensimmäinen, joka pohtii omien töidensä jatkuvuutta. Saman kysymyksen ääressä ollaan oltu Suomessakin jo useaan otteeseen. Esimerkiksi 1700-luvulla seurattiin pelon sekaisin tuntein, kun Euroopan tehtaisiin alkoi tulla erilaisia höyryllä käyviä koneita yksi toisensa jälkeen. 1990-luvulla puolestaan säikähdettiin sitä, kun uutuuttaan hohtavia tietokoneita kannettiin toimistoihin ja virastoihin.

Työelämä on aina ollut muutoksessa; ammatteja on kadonnut ja uusia tullut tilalle. Toisaalta jotkin vanhat ammatit ovat saattaneet tulla takaisin nyt, kun palvelukulttuuri on jälleen arvossa. Nykyisin voit aivan hyvin törmätä mökkireissulla huoltoasemalle poiketessa iloiseen asiakaspalvelijaan, joka tankkaa autosi ja pesee tuulilasisi sillä aikaa, kun itse pistäydyt kahvilla. 1960-luvulla nämä bensapojat olivat katoavaa kansanperinnettä, mutta nyt palvelutankkausta on taas saatavilla pitkin Suomea.

Täysin uudenlaiset ammatit sisältävät useimmiten sellaisia työtehtäviä, joihin robotit eivät vielä pysty. Tällaisia ovat erilaiset luovuutta (merenneito) ja ihmisten välistä vuorovaikutusta sisältävät työt (työpäivämuotoilija). Lisäksi uudet ammatit syntyvät nousevien toimialojen ympärille (hyönteiskokki).

Vievätkö robotit työt? Automatisoitu yhteistyö

On myös huomattu, että automaation ja robotiikan kehittyminen on tuonut joitakin työpaikkoja takaisin Suomeen halvemman työvoiman maista. Yksinkertaiset kokoamistyötehtävät on aiemmin saatettu ulkoistaa esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan, mutta uusien koneiden myötä työ saattaakin olla kannattavampaa teetättää kotimaassa koneilla. Vaikka kone tekeekin suurimman osan työstä, tarvitaan ihmisiä kuitenkin valvomaan, huoltamaan ja korjaamaan koneita, jolloin koneiden yleistymisen myötä syntyy myös uusia työpaikkoja.

Robottien ja muiden koneiden parissa työskentelemään tarvitaankin jatkuvasti kasvava joukko eri alojen ammattilaisia: jonkun pitää kehittää ja ohjelmoida niitä, miettiä kyberturvallisuutta ja -uhkia sekä analysoida dataa.

Pystyykö robotti mihin tahansa?

Etsimällä verkosta löytää sekunnin murto-osassa lukemattomia listoja siitä, mitkä työt robotit tulevat meiltä viemään ja mitkä tehtävät jäävät edelleen ihmisten hoidettavaksi. Tällaisten listojen ongelmana on se, että ne perustavat nykyiseen kuvaamme maailmasta ja siihen, millaisia roboteille sopivia töitä on nyt näköpiirissä.

Todellisuudessa on kuitenkin mahdotonta sanoa, onko joku asia kokonaan mahdotonta. Ennusteet siitä, kuinka suuri osa nykyisistä työpaikoista ja -tehtävistä tulee katoamaan vaihtelevat muutaman kymmenen prosentin ja jopa 70 prosentin välillä.

Robotti on hyvä sellaisissa töissä, joissa voidaan käyttää sen ylivertaisia ominaisuuksia ihmisiin verrattuna. Robotti ei nimittäin väsy eikä se tee virheitä. Ihminen taas ymmärtää robottia paremmin monia ympärillään tapahtuvia asioita, kuten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja niihin liittyviä tunteita. Monet tehtävät ovat kuitenkin nykyisin ja ehkä entistä enemmän tulevaisuudessa sellaisia, joissa hyödynnetään ihmisen ja automaation tai koneen yhdistelmää.

Suomalaisista 67 prosenttia on valmis hyväksymään sen, että tulevaisuudessa koneet ja robotit huolehtivat useimmista rutiinitöistä, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta. Tutkimuksen perusteella suomalaisten mielestä robotti sopii paremmin hoitamaan vanhuksia kuin lapsia ja vielä tätäkin suopeammin suhtaudutaan kirurgisia toimenpiteitä tekevään robottiin.

Millaisia ajatuksia ja mielipiteitä sinulla on tulevaisuuden työelämästä? Olisitko iloinen robottityökaverista? Kerro tästä kommenteissa!

Tätä artikkelia kirjoitettaessa muuten kuunneltiin koneen säveltämää musiikkia. Tiesitkö, että jopa musiikkialan ammattilaisten on todella vaikeaa – ellei mahdotonta – sanoa, mikä musiikkikappale on ihmisen ja mikä koneen säveltämä?

Milla-Maria Karvinen

Milla on teräväkynäinen sisällöntekijä, joka innostuu uuden ideoinnista, vanhan kehittämisestä ja vaikuttavasta viestinnästä. Vapaa-ajalla hän rentoutuu lenkkeilemällä lähimetsässä hyvä podcast tai musiikki kuulokkeissa.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Suorarekrytointi – Rekrytointi ilman mutkia?

    Suorarekrytointi on rekrytointitoimeksianto, jossa rekrytoija tai rekrytointiyritys toteuttaa asiakasorganisaation puolesta työntekijän hakuprosessin. Ulkoistamalla rekrytoinnin asiakasyritys voi keskittyä omaan toimintaansa ja tekemisiinsä, kun samaan aikaan rekrytoija/rekrytointiyritys etsii sopivaa työntekijää heille. Asiakasyrityksen ei tarvitse kuin odottaa rekrytoinnin tuloksia ja valita ehdokkaista heille sopiva työntekijä. Suorarekrytoinnissa ei ole mutkia matkalla Suorarekrytointi pähkinänkuoressa Suorarekrytointi alkaa asiakasyrityksen aloitteesta. Rekrytointiyritys kartoittaa asiakasyrityksen tarpeet ja sopii hakukriteerit.…

    Lue lisää
  • Työelämä Elä hyvää arkea – tee sitä mitä rakastat

    Ajatteletko usein, että elämäsi on kaikkea muuta kuin täydellistä? Älä huoli – sellaista se ei kenelläkään meistä ole, eikä tarvitse ollakaan. Helpottava tieto, eikö vain? Elämän ei kuitenkaan kuulu myöskään kulua kiireeseen ja stressiin. Oman arjen voi tehdä mukavaksi kohdistamalla energiaa oikeisiin asioihin ja opettelemalla ottamaan rennommin. Kun tuttavat vaihtavat keskenään kuulumisia, menee keskustelu usein suunnilleen näin: ”Moikka, mitä kuuluu?”…

    Lue lisää
  • Työelämä Miten löysin ensimmäisen työpaikkani?

    Olin päättänyt, että haluan tehdä kesällä töitä, joten kesätöiden haku oli edessä. Työn saaminen oli tärkeää, sillä olin kyllästynyt pyytämään vanhemmilta taskurahaa. Tiesin myös, että oli tärkeää saada työkokemusta, koska työnantajat kuulemma arvostavat sitä. Olin kuullut kavereiltani, miten he olivat saaneet kesätöitä. Joku oli ”äidin firmassa”, toinen ”naapurin työpaikalla” ja kolmas ”mummin kasvimaalla”. Kaikki olivat saaneet töitä suhteilla. Itse koin,…

    Lue lisää