Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Kevytyrittäjyys 2020: Mitä tiedämme kevytyrittäjyydestä?

kolme-miesta-ja-kaksi-naista-istuu-seinaa-vasten-ja-tekee-toita

Kuten aiempina vuosina, teimme tänäkin syksynä vuosittaisen kyselyn kevytyrittäjyydestä käyttäjillemme. Suomen suurimpana kevytyrittäjäpalveluna meidän on helppo puhua kevytyrittäjyyden ilmiöstä, ja käytössämme on valtava määrä dataa ilmiön taustalta.

Tänä syksynä tehdyn kyselymme avulla halusimme ymmärtää erityisesti, millaista kevytyrittäminen on ja millainen vuosi 2020 on ollut kevytyrittäjyyden näkökulmasta. Kyselyymme vastasi yli tuhat kevytyrittäjää – saimme siis varsin kattavan otoksen. Vastaajien hurja määrä osoittaa myös sitoutuneisuutta toimintaamme, erityiskiitos siitä kaikille kyselyyn osallistuneille!

Kevytyrittäjien ikäjakauma

Selvitimme monia asioita kevytyrittäjyydestä kyselyssämme. Eniten kevytyrittäjiä löytyy 31-40-vuotiaissa (25%).

Aina kannattaa yrittää

Arvata saattaa, että kevytyrittäjämme ovat varsin yrittäjähenkistä porukkaa. Aina kannattaa yrittää onkin varmasti tähän joukkoon sopiva lausahdus!

Yrittämisestä haaveilevia kevytyrittäjiä on iso osa: noin 60 prosenttia vastasi haaveilevansa siitä, mutta mielenkiintoista oli myös saada selville, että 23% vastaajista on toiminut yrittäjänä aiemmin, ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistä. Meidän iloksemme 80 % vastaajista kokee, että kevytrittäjänä toimiminen helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Voimmekin siis näin ollen pitää palveluamme varsin hyvänä tapana ottaa seuraava askel yrittäjyyden saralla.

Vuonna 2020 kevytyrittäjyys on edelleen jatkanut kasvuaan. Miksi sitten ryhdytään kevytyrittäjäksi? Kun vastaajilta kysyttiin syitä kevytyrittäjyyden aloittamiseen, olivat yleisimmät syyt lisätöiden haluaminen (34,9 %), itsensä työllistäminen (34,8 %) sekä mahdollisuus yhdistää yrittäjän vapaus ja palkkatyön helppous (29,3 %).

Syitä kevytyrittämiseen

Suuri kevytyrittäjyyskysely 2020: Useimmat kevytyrittäjät haluavat saada lisätuloja opiskelujen tai päätyön oheen.

Kysyimme heiltä myös arvioita omasta laskutuksestaan ja tuloistaan kevytyrittäjinä. Laskutukseen, oman työn markkinointiin ja ajan käyttämiseen liittyvät vastaukset kertovat paljon kevytyrittäjyyden luonteesta: pääosin toiminta on osa-aikaista, keikkaluontoista tai aloitettu juuri. Kevytyrittäjistä yli 40 % arvioi tekevänsä töitä keskimäärin noin päivän viikossa. Viisipäivästä työviikkoa tekee noin 15 prosenttia vastaajista. Yli 60 % vastaajista arvioi laskuttavansa kuukaudessa alle 500 euroa.

Toisaalta vastauksissa näkyi myös se, että osalle kevytyrittäjyys on vakituinen tapa toimia. Päätoimisia kevytyrittäjiä on noin 10 prosenttia kevytyrittäjistämme. Satunnainen, sivutoiminen, päätoiminen, freelancer, opiskelija, eläkeläinen… Ei ole yhtä tapaa toimia kevytyrittäjänä – samoin kuin ole yhtää tapaa yrittää ja tehdä sitä mitä rakastaa.

Meistä kaikenlaiset tavat yrittää ovat kuitenkin hieno osoitus suomalaisesta yritteliäisyydestä ja sisusta, ja haluamme jatkossakin toimia ketteränä mahdollistajana monenlaiselle työlle!

900 avointa vastausta koronan vaikutuksista

Poikkeuksellinen vuosi on näkynyt myös kevytrittäjien arjessa. Tiesimme syksyllä edellisen kyselymme jälkeen, että keväällä alkanut kriisi iski heti sen alettua seuraaviin aloihin: tapahtumat ja PR, viihde ja taide, mainonta- ja markkinointiala sekä myyntityöt.

Vaikka syksyn kyselyssä yli kolmannes vastasi, että tämänhetkinen taloustilanne ei ole vaikuttanut mitenkään omaan toimintaan kevytyrittäjänä, saimme yli 900 avointa kuvausta ja vastausta Covid19-pandemian erilaisista vaikutuksista. Näissä kerrottiin lomautuksista, toimeksiantojen loppumisesta, asiakaskäyntien vähenemisestä, uusista säännöksistä, ohjeista ja hygieniamääräysten vaikutuksista sekä esimerkiksi matkailualan töiden loppumisesta kokonaan. Uudet tavat tehdä töitä ovat osa usean itsenäisen yrittäjän arkea, etätyö ja kotona tehty työ on isolle osalle tuttua.

Taloustilanteen vaikutukset kevytyrittäjyyteen

Suuri kevytyrittäjyyskysely 2020: Tämänhetkisen taloustilanteen vaikutukset omaan toimintaan.

Yhteensä meillä on UKKO.fissä jo yli 100 000 rekisteröitynyttä kevytyrittäjää. Vuonna 2012 perustetun UKKO.fin tarkoituksena on ollut alusta asti mahdollistaa helppo tapa tehdä työtä ja yrittää. Tärkeässä roolissa on ollut myös harmaan talouden ehkäiseminen. Laskimme syksyllä, että kevytyrittäjämme ovat laskuttaneet yli 377 miljoonan euron edestä palkkioita, tehneet yli 500 000 toimeksiantoa ja maksaneet veroja 115 miljoona euroa.

Kuinka paljon sitten kevytrittäjät laskuttavat kuukaudessa, miten paljon työtunteja kertyy viikossa tai missä kevytyrittäjänä työskennellään suurin osa ajasta? Tarkemmin kevytyrittäjyys avautuu tutustumalla Suuri kevytyrittäjyyskysely 2020 -raporttiin. Edellä listatut asiasta ja paljon muuta mielenkiintoista asiaa löytyvät klikkaamalla alla olevaa linkkiä:

Suuri Kevytyrittäjyyskysely 2020 >>

Viime vuoden kyselyyn pääset tästä >>

Leena Honkajuuri

Leena on kokenut viestijä, joka innostuu tarinoista ja auttaa itsenäisiä yrittäjiä saamaan äänensä esille. Vapaa-ajalla Leenan löytää hevosten parista tallilta tai joogasta ja yöpöydällä on aina vähintään kolme keskeneräistä kirjaa.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Itseohjautuvuus tekee hyvää työyhteisölle – kunhan se toteutetaan oikein

    Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensimmäinen on työn muuttuminen. Saman tiimin jäsenten työtehtävät eriytyvät toisistaan, kun jokaisen täytyy erikoistua johonkin omaan pieneen juttuunsa. Työelämän vauhti kiihtyy jatkuvasti ja erilaiset ohjelmat, koneet ja teknologiat tulevat osaksi työpäiviämme. Kaikki ovat työssään nykyisin asiantuntijoita ja asiantuntijoiden johtaminen suoraan ylhäältäpäin ei ole kannattavaa. Toinen syy…

    Lue lisää
  • Työelämä 8 kysymystä, joita työhaastattelussa ei saa kysyä

    Saako työnantaja kysyä haastattelutilanteessa ihan mitä vain? Onko kaikkeen pakko vastata? Vastaus on ei. Yksityisyytesi turvataan lain puolesta ja haastattelija ei saa kysyä kysymyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä hakemasi paikan kanssa. Edellisessä artikkelissamme ”Suosittelijan valitseminen ja heidän merkitys työnhakijalle” kerroimme, että työnantajan/rekrytoijan tulee saada työnhakuprosessissa käsiteltävät ja käytettävät henkilötiedot suoraan hakijalta itseltään. Työnhakijan suostumus tarvitaan myös tietojen hankkimiseen Googlesta…

    Lue lisää
  • Työelämä Itsensätyöllistäjä, näin huolehdit sosiaalisista kontakteistasi!

    Itsensä työllistämisessä on runsaasti plussapuolia, mutta se voi käydä myös yksinäiseksi. Työmuoto on itsenäinen, eikä alaisia tai työkavereita välttämättä ole. Sosiaalisten suhteiden vaaliminen on tärkeää, ja ”yksinäiset” työskentelijät voivatkin onneksi keskittyä niihin vapaa-ajallaan. Tässä kirjoituksessa kerrotaan, kuinka he voivat hoitaa niitä myös työaikanaan! Itsensätyöllistämisen suosio kasvaa Suomessa jatkuvasti. Yhä useampi kokee olevansa onnellisin työssä, jossa pääsee hyödyntämään todellisia kykyjään ja…

    Lue lisää