Itseohjautuvuus tekee hyvää työyhteisölle – kunhan se toteutetaan oikein

Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

itseohjautuvuus-tyopaikka

Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän on ainakin kaksi syytä.

Ensimmäinen on työn muuttuminen. Saman tiimin jäsenten työtehtävät eriytyvät toisistaan, kun jokaisen täytyy erikoistua johonkin omaan pieneen juttuunsa. Työelämän vauhti kiihtyy jatkuvasti ja erilaiset ohjelmat, koneet ja teknologiat tulevat osaksi työpäiviämme. Kaikki ovat työssään nykyisin asiantuntijoita ja asiantuntijoiden johtaminen suoraan ylhäältäpäin ei ole kannattavaa.

Toinen syy on se, että nykyiset työssäkäyvät kaksi- ja kolmekymppiset haluavat työelämältä erilaisia asioita kuin vanhempansa. Työn pitää olla haastavaa ja mielekästä ja luovaa, mutta sen pitää asettua silti vaivattomaksi osaksi muuta elämää. Pitkiä työsuhteita enemmän arvostetaan vastuuta, vaihtelua ja mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen.

Itseohjautuva tiimityöskentely

Tällaiseen työelämään perinteinen alaisjohtamisen kulttuuri ei enää sovi. Toisaalta teknologiaa ja erilaisia it- sekä infraratkaisuja voidaan hyödyntää tällaisen itseohjautuvan organisaation sujuvaan johtamiseen ja kasassa pitämiseen.

Itseohjautuvuuden johtaminen edellyttää luottamusta

Mitä kaikkea tämä työhön joka puolelta tunkeva itseohjautuvuus pitää sisällään? Mitä siis on itseohjautuvuus?

Itseohjautuvasta työkulttuurista puhutaan silloin, kun työntekijät saavat ja haluavat itse määritellä sen, miten työpäivänsä koostavat ja miten erilaisista tehtävistä suoriutuvat – tai laajemmin jopa itse suunnittelevat, miten pääsevät annettuihin (tai yhdessä mietittyihin tavoitteisiin).

Itseohjautuvuuden kulttuuri ei synny työpaikalle itsestään eikä sitä ole mahdollista ylläpitää ilman luottamusta.

Luottamuksen perusta on esimiehen hyvä suhde alaisiinsa ja heidän tuntemisensa. Kun esimies ymmärtää, mikä työntekijöitä motivoi ja miten he haluavat saada palautetta, hänen on helpompi johtaa itsenäisesti töitä tekevää tiimiään.

Itseohjautuvuus toimistolla

Itseohjautuvuuden onnistuminen ei myöskään ole kiinni vain yksilön omista kyvyistä järjestellä, organisoida ja priorisoida omaa työtään, vaan kyse on tavoitteista, johtamiskulttuurista ja siitä, millaisia raameja työlle asetetaan.

Erilaisissa ympäristöissä ja erilaisten yksilöiden kanssa voidaan tarvita erilaista johtamista.

Mitkä ovat kulloinkin ne sellaiset johtamisen teot ja tavat, jotka vievät työntekijöitä yksilöinä ja tiiminä kohti tavoitteita ja mielekästä työelämää?

Itseohjautuvuus kaipaa toimiakseen ehdottomasti yhdessä rakennettua tilannekuvaa, jossa määritellään toimivallan ja vastuiden rajat. Työn ympärille rakennetut raamit eivät saa olla liian leveät, ettei työntekijä eksy sinne, mutta ne eivät myöskään saisi olla liian ahtaat, jotta kokeilulle ja innovoinnille jää tilaa.

Oman työn johtaminen on taitolaji

Itseohjautuvuus voi olla sekä yksilölle että yhteisölle hyväksi, mutta huonosti toteutettuna se voi lisätä työntekijöiden riittämättömyyden ja epävarmuuden tunnetta ja johtaa jopa uupumukseen.

Jotta oman työn johtaminen onnistuu, täytyy työntekijän tuntea itsensä ja luottaa omaan tekemiseensä ja kykyynsä tehdä päätöksiä. Hänen pitää myös olla omatoiminen ja pystyä kantamaan vastuuta – erityisen tärkeää on kuitenkin tunnistaa tilanteet, jolloin ongelmien ratkaisuun tarvitsee pyytää apua.

Kun itseohjautuvuus ja oman työn johtaminen lisääntyvät, korostuu myös vastuunottaminen omasta hyvinvoinnista. Tällöin puhutaan koko elämän, ei vain työelämän johtamisesta.

Organisaatiotasolla on tärkeää, että itseohjautumisen mallia seurataan ja kehitetään kulloinkin oikealta tuntuvaan suuntaan.

Se, että kerran on päätetty siirtyä itseohjautuvaan johtamismalliin ei riitä, vaan työn tekemisen tapoja pitää jatkossakin kehittää.

Kirjoittaja Piia Peiponen on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Yhteisöllinen työpaikka on hyvä työpaikka – myös yksinyrittäjä kaipaa yhteisöä ympärilleen

    Töissä pitää nykyisin olla kivaa. Työpaikan yhteisöllisyys ja hyvä ilmapiiri ovat nykyisessä työelämässä jo lähes itsestäänselvyyksiä, jos organisaatioon halutaan houkutella alan huippuosaajia. Jos työntekijä ei viihdy töissä, saa kaipaamaansa tukea tai pääse riittävällä tavalla vaikuttamaan itseään ja työyhteisöään koskeviin asioihin, hän vaihtaa työpaikkaa tai ryhtyy yrittäjäksi, vaikka työn sisältö itsessään olisikin mielekästä ja sopivan haastavaa. Yksi työpaikan isoimmista vetovoimatekijöistä on…

    Lue lisää
  • Työelämä Miten löysin ensimmäisen työpaikkani?

    Olin päättänyt, että haluan tehdä kesällä töitä, joten kesätöiden haku oli edessä. Työn saaminen oli tärkeää, sillä olin kyllästynyt pyytämään vanhemmilta taskurahaa. Tiesin myös, että oli tärkeää saada työkokemusta, koska työnantajat kuulemma arvostavat sitä. Olin kuullut kavereiltani, miten he olivat saaneet kesätöitä. Joku oli ”äidin firmassa”, toinen ”naapurin työpaikalla” ja kolmas ”mummin kasvimaalla”. Kaikki olivat saaneet töitä suhteilla. Itse koin,…

    Lue lisää
  • Työelämä Ajanhallinta on avain minkä tahansa työn onnistumiseen

    Olemme jakaneet tässä blogissa lukemattomia vinkkejä kevytyrittäjän markkinointiin liittyen. Tärkein oivallus, jonka kevytyrittäjä voi tehdä, on kuitenkin oman työn oikea hinnoittelu. Kun kevytyrittäjä myy laskutuspalvelun kautta omaa osaamistaan, hän myy omaa aikaansa – ja tälle ajalle hän asettaa hintalapun. Ajanhallinta onkin hänelle tärkeä taito! Sen jälkeen, kun hinnasto ja oma palvelukonsepti alkaa olla kunnossa, voi kevytyrittäjä keskittyä varsinaisen työn suorittamiseen…

    Lue lisää