Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Itseohjautuvuus tekee hyvää työyhteisölle – kunhan se toteutetaan oikein

itseohjautuvuus-tyopaikka

Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän on ainakin kaksi syytä.

Ensimmäinen on työn muuttuminen. Saman tiimin jäsenten työtehtävät eriytyvät toisistaan, kun jokaisen täytyy erikoistua johonkin omaan pieneen juttuunsa. Työelämän vauhti kiihtyy jatkuvasti ja erilaiset ohjelmat, koneet ja teknologiat tulevat osaksi työpäiviämme. Kaikki ovat työssään nykyisin asiantuntijoita ja asiantuntijoiden johtaminen suoraan ylhäältäpäin ei ole kannattavaa.

Toinen syy on se, että nykyiset työssäkäyvät kaksi- ja kolmekymppiset haluavat työelämältä erilaisia asioita kuin vanhempansa. Työn pitää olla haastavaa ja mielekästä ja luovaa, mutta sen pitää asettua silti vaivattomaksi osaksi muuta elämää. Pitkiä työsuhteita enemmän arvostetaan vastuuta, vaihtelua ja mahdollisuutta itsensä toteuttamiseen.

Itseohjautuva tiimityöskentely

Tällaiseen työelämään perinteinen alaisjohtamisen kulttuuri ei enää sovi. Toisaalta teknologiaa ja erilaisia it- sekä infraratkaisuja voidaan hyödyntää tällaisen itseohjautuvan organisaation sujuvaan johtamiseen ja kasassa pitämiseen.

Itseohjautuvuuden johtaminen edellyttää luottamusta

Mitä kaikkea tämä työhön joka puolelta tunkeva itseohjautuvuus pitää sisällään? Mitä siis on itseohjautuvuus?

Itseohjautuvasta työkulttuurista puhutaan silloin, kun työntekijät saavat ja haluavat itse määritellä sen, miten työpäivänsä koostavat ja miten erilaisista tehtävistä suoriutuvat – tai laajemmin jopa itse suunnittelevat, miten pääsevät annettuihin (tai yhdessä mietittyihin tavoitteisiin).

Itseohjautuvuuden kulttuuri ei synny työpaikalle itsestään eikä sitä ole mahdollista ylläpitää ilman luottamusta.

Luottamuksen perusta on esimiehen hyvä suhde alaisiinsa ja heidän tuntemisensa. Kun esimies ymmärtää, mikä työntekijöitä motivoi ja miten he haluavat saada palautetta, hänen on helpompi johtaa itsenäisesti töitä tekevää tiimiään.

Itseohjautuvuus toimistolla

Itseohjautuvuuden onnistuminen ei myöskään ole kiinni vain yksilön omista kyvyistä järjestellä, organisoida ja priorisoida omaa työtään, vaan kyse on tavoitteista, johtamiskulttuurista ja siitä, millaisia raameja työlle asetetaan.

Erilaisissa ympäristöissä ja erilaisten yksilöiden kanssa voidaan tarvita erilaista johtamista.

Mitkä ovat kulloinkin ne sellaiset johtamisen teot ja tavat, jotka vievät työntekijöitä yksilöinä ja tiiminä kohti tavoitteita ja mielekästä työelämää?

Itseohjautuvuus kaipaa toimiakseen ehdottomasti yhdessä rakennettua tilannekuvaa, jossa määritellään toimivallan ja vastuiden rajat. Työn ympärille rakennetut raamit eivät saa olla liian leveät, ettei työntekijä eksy sinne, mutta ne eivät myöskään saisi olla liian ahtaat, jotta kokeilulle ja innovoinnille jää tilaa.

Oman työn johtaminen on taitolaji

Itseohjautuvuus voi olla sekä yksilölle että yhteisölle hyväksi, mutta huonosti toteutettuna se voi lisätä työntekijöiden riittämättömyyden ja epävarmuuden tunnetta ja johtaa jopa uupumukseen.

Jotta oman työn johtaminen onnistuu, täytyy työntekijän tuntea itsensä ja luottaa omaan tekemiseensä ja kykyynsä tehdä päätöksiä. Hänen pitää myös olla omatoiminen ja pystyä kantamaan vastuuta – erityisen tärkeää on kuitenkin tunnistaa tilanteet, jolloin ongelmien ratkaisuun tarvitsee pyytää apua.

Kun itseohjautuvuus ja oman työn johtaminen lisääntyvät, korostuu myös vastuunottaminen omasta hyvinvoinnista. Tällöin puhutaan koko elämän, ei vain työelämän johtamisesta.

Organisaatiotasolla on tärkeää, että itseohjautumisen mallia seurataan ja kehitetään kulloinkin oikealta tuntuvaan suuntaan.

Se, että kerran on päätetty siirtyä itseohjautuvaan johtamismalliin ei riitä, vaan työn tekemisen tapoja pitää jatkossakin kehittää.

Kirjoittaja Piia Peiponen on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Suosittelijan valitseminen ja heidän merkityksensä työnhaussa

    Työnhaussa törmää usein pyyntöön suosittelijoista, joko jo hakulomakkeessa tai viimeistään haastattelun yhteydessä. Luotettava suosittelija antaa rekrytoijalle arvokasta lisätietoa hakijasta ja kertoo jopa enemmän kuin hyvin laadittu CV ja hakemus. Mutta miten valita sopiva suosittelija ja kuinka suositusta pyydetään oikein? Nykypäivän työmarkkinoilla verkoston ja suhteiden merkitys on suuri. Rekrytoijat haluavat kuulla laajasti näkemyksiä hakijan suoriutumisesta aiemmissa työtehtävissä. Tämän takia on hyvä…

    Lue lisää
  • Työelämä Rakennusalan parhaat työt - Mistä saa eniten palkkaa?

    Listasimme rakennusalan palkat – Katso paljonko tienaa kirvesmies, rakennusmies, laatoittaja ja moni muu ammattilainen! Rakennusmiehen palkka Rakennusmies on työmaan yleismies Jantunen. Hän ei välttämättä ole minkään erityisen osa-alueen ekspertti, mutta pystyy toimimaan hyvin monenlaisissa työtehtävissä. Rakennusmies on yksi yleisimmistä ammattinimikkeistä, ja heitä tapaakin jokaisella työmaalla. Palkkaus on yleensä TES:in mukainen, mutta tietysti työnantajakohtaisia eroja voi olla. Rakennusmiehen keskipalkka on 2400…

    Lue lisää
  • Työelämä Millaista on sujuva työ?

    Kun työ sujuu, tulee yleensä kokonaisvaltaisen hyvä fiilis ja toisin päin: kun töissä on hyvä olla, työ myös yleensä sujuu. Tämä ei toki ole kiveen hakattu fakta. Työ voi sujua hyvin, vaikka se ei toisikaan sen suurempaa iloa arkipäiviin. Työ kuitenkin on usein edes jokseenkin mielekästä, kun sen saa sujumaan hyvin ja mutkattomasti. Mielekkyys omaa työtä kohtaan luo erityisen hyvän…

    Lue lisää