Miten työntekijä valitsee työpaikkansa?
Olemme nyt muutaman kuukauden pyörittäneet UKKO Workia ja päässeet testaamaan monia sellaisia asioita, jotka aikaisemmalla työuralla ovat jääneet mietityttämään.
Olemme tavoittaneet mainonnalla satoja tuhansia suomalaisia ja haastatelleet satoja työnhakijoita. Olemme pitäneet kirjaa kaikista huomioistamme, jotta voisimme jatkossa toimia yhä paremmin. Esimerkiksi työnhakijoiden etsimisessä olemme testanneet, minkälaisilla viesteillä, kuvilla ja sisällöillä saamme työnhakijat kiinnostumaan tarjotusta työpaikasta. Kuten aikaisemmissa kirjoituksissa olemme tuoneet esiin, me myymme työpaikkoja työnhakijoille. Käytämme samoja keinoja kuin suoramarkkinoijat myydessään tuotteita. Tässä kirjoituksessa käyn läpi tärkeimpiä tekijöitä joiden perusteella työntekijä valitsee työpaikkansa.
Jos vastaat rekrytoinneista yrityksessäsi, saat tästä käyttökelpoisen tarkistuslistan omiin työpaikkailmoituksiin. Jos haluat, että me autamme sinua näiden asioiden toteuttamisessa, jätä yhteystietosi blogitekstin alla olevaan lomakkeeseen.
Mitä töissä tehdään?
Tärkein kohta työilmoituksessa on kertoa, mitä työ oikeasti käytännössä sisältää. Saman ammattinimikkeen sisälle voi mahtua lähes loputon määrä erilaisia työtehtäviä. Esimerkiksi Key Account Manager voi tarkoittaa henkilöä joka buukkaa tapaamisia, henkilöä joka käy tapaamassa asiakkaita tai työntekijää joka ylläpitää vanhoja asiakassuhteita. Key Account Managerilla voi olla omia alaisia, hän voi toimia tiimissä tai olla yrityksen ainoa työntekijä. Varsinkin uudet englanninkieliset työnimikkeet, kuten juuri Key Account Manager tai Growth Hacker sekoittavat hakijan päätä turhaan. Jos yrityksen on pakko käyttää brändisyistä tällaisia hypesanoja, tulisi työntekijälle ainakin kertoa mitä työ oikeasti sisältää.
Mitä konkreettisemmin pystyt kuvailemaan työn sisältöä, sitä paremmin työhön sopivan tekijän löydät. Hyvä tapa hahmotella työn sisältöä, on tehdä esimerkiksi lista asioista joita työntekijän odotetaan yhden päivän aikana tekevän. Tämän listan voi julkaista sellaisenaan tai muokata siitä tärkeimmät asiat sanalliseen muotoon.
Suurin syy työntekijöiden vääriin oletuksiin työtehtävästä johtuu yleensä siitä, että työhakemuksessa ei kerrota mitä työ oikeasti sisältää.
Millaista töissä on?
Yhä useampi yritys on havahtunut siihen tosiasiaan, että yrityksen kultuurilla on suuri merkitys työntekijöiden tyytyväisyyteen sekä uusien hyvien työntekijöiden löytämiseen. Yrityksen kulttuuri on taas uusi hypesana jota toistellaan juhlapuheissa ja konsulttien esitelmissä. Käytännössä sen voi lyhykäisyydessään kuvata seuraavasti: Yrityskulttuuri tarkoittaa sitä, onko töissä kivaa vai onko töiden tekeminen perseestä. Yrityskulttuuria on myös se, pitääkö töihin tulla aina puku päällä, onko yrityksellä yhteisiä after-work tilaisuuksia tai virkistyspäiviä, puhuvatko työntekijät keskenään, mitataanko tekemistä kellokortilla vai onnistumisilla.
Yrityskulttuurin viestimisessä kannattaa olla mahdollisimman konkreettinen. Jokaisessa työilmoituksessa kerrotaan, että yritys on nuorekas ja dynaaminen. Pankissa tämä tarkoittaa sitä, että perjtantaisin ei ole pakko pitää kravattia, startupissa tämä tarkoittaa sitä, että kukaan työntekijöistä ei ole vielä täyttänyt 19-vuotta. Työilmoituksessa tulisi kertoa konkreettisesti millaista töissä on. Mitä etuja työntekijälle on tarjolla. Kuvat toimistosta konkretisoivat kaikkein selkeiten, millaisesta työpaikasta on kyse.
Kenen kanssa töitä tehdään?
Töitä tehdään lähes poikkeuksetta muiden kanssa. Työntekijän kannalta olisi tietenkin mukava tietää kenen kanssa töitä tehdään. Olisi hyvä esitellä tiimi johon työntekijä liittyy mukaan ja mielellään myös koko yritys, silloin kun se on mahdollista. Suurin osa suomalaisista yrityksistä mahtuu yhteen kuvaan. Tällainen kuva olisi hyvä lisätä aina työhakemukseen. Näin potentiaalinen uusi työntekijä näkee heti tulevan työporukkansa ja pääse jo mielikuvituksessaan sijoittamansa itseänsä mukaan porukkaan. Omissa testeissämme olemme huomanneet pelkän työntekijöiden kuvan lisäämisen lähes tuplaavan työnhakemusten määrän. Kyseessä on hyvin pieni asia, mutta sen vaikutukset ovat todella suuria.
Yleisestikin kuvapankkikuvat ovat tyhjää parempia. Ne lisäävät hakijoiden kiinnostusta. Aidot kuvat työpaikalta ja henkilöstöstä kuitenkin toimivat huomattavasti paremmin. Kuvien ei edes tarvitse olla ammattilaisen ottamia, kunhan niistä välittyy tunnelma työpaikalla. Myös kuvat virkistyspäivistä ja työajan ulkopuolella tapahtuvista kokoontumisista lisäävät työpaikan syvyyttä.
Mitä työstä maksetaan?
Palkkauksen ilmoittaminen työpaikkailmoituksessa lisää myös hakemusten määrää varsinkin suorittavilla aloilla. Mitä selkeämmin palkan voi ilmaista, sen parempi. Usein työilmoituksissa esitellään palkkauksena TES. Tämä on aivan turhaa, sillä käytännössä työnhakijan pitää näin aina käydä tarkistamassa mikäs se oman alan TES tällä hetkellä on. Työpaikkailmoitukseen voisi aivan yhtä hyvin vain kirjoittaa vaikka tuntipalkan tai kuukausipalkan. Edelleen samat asiat toistuvat, mitä konkreettisemmalla tasolla hakemuksen saa pidettyä, sitä parempia hakemuksia työtehtävään tulee.
Työilmoituksen tarkistuslista:
- Selviääkö työtehtävän sisältö jo ammattinimikkeestä?
- Kerrotaanko työtehtävät selkeästi ja konkreettisesti?
- Millainen työpaikka oikeasti on?
- Kenen kanssa töitä tullaan tekemään?
- Onko työilmoituksessa käytetty kuvia?
- Onko työilmoituksessa käytetty kuvapankkikuvia?
- Onko työilmoituksessa aitoja kuvia aidoista henkilöistä?
- Onko työsuhteen edut tuotu selkeästi esiin?
- Onko palkka kerrottu numeroina?
- Käykö työilmoituksesta selville, mitä työntekijältä odotetaan?