Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Säästäminen tuo vakautta ja vapautta – suomalaiset eivät ole kovin ahkeria säästäjiä

liiketalous-liikemies

Tutkimusten ja kyselyiden mukaan suomalaiset eivät säästä yhtään enemmän kuin aiemmin – oikeastaan päinvastoin. Matalat korot ja luotto omaan talouteen ovat saaneet suomalaisten entisestäänkin vähäisen säästämisinnostuksen laantumaan.

Noin puolet suomalaisista laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Tämä ei kuulosta kovin suurelta määrältä, kun miettii viime aikoina erityisesti naisten säästämisestä tehtyjen lehtijuttujen ja medianostojen määrää. Säästämisestä siis kyllä puhutaan.

Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut vuodesta 2010 saakka ja niin sanottu säästämisaste on jo pakkasen puolella. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ovat keskimäärin kuluttaneet enemmän kuin tienanneet. Velkaantuminen siis lisääntyy. Vuoden 2018 alkupuoliskolla suomalaisten tulot kuitenkin kasvoivat pitkästä aikaa kulutusta suuremmiksi.

Miksi pitäisi säästää?

Kuvassa nainen laittaa rahaa säästöpossuun

Yksinkertaisesti: säästäminen tuo vakautta ja vapautta.

Markkinat ohjaavat vahvasti kulutusta ”osta ja elä nyt, maksa myöhemmin”-mentaliteetin suuntaan. Tämä saa monet ajattelemaan, että kuluttamisesta seuraava välitön hyöty olisi suurempi kuin pitkällä aikavälillä saatava hyöty säästämällä.

Kuluttaminen ja luotolla ostaminen on helpompaa kuin koskaan aiemmin verkkokauppojen ja digitaalisen maksamisen ansiosta.

Jos oma talous on vedetty tiukalle, voi pienikin lisäkulu tai muutos aiheuttaa suuriakin ongelmia. Odottamaton tilanne voi olla tulojen pieneneminen esimerkiksi sairausloman tai työttömyyden vuoksi ja itsensä työllistäjällä tai yrittäjällä asiakkaiden väheneminen tai vaikkapa uuden kilpailijan ilmaantuminen markkinoille. Toisaalta taas yllättävä menojen kasvaminen voi aiheuttaa hankaluuksia sekä kotitalouksille että yrittäjille; uuden tietokoneen, kameran tai muun muun työvälineen hankkiminen tai vanhan korjauttaminen voi tuoda mukanaan isonkin laskun.

Jos tulevaan ei varaudu lainkaan, voi jo pelkästään talouskasvun hiipuminen ja korkotason nousu aiheuttaa ongelmia sekä kotitalouksille että yksinyrittäjille ja muille itsensä työllistäjille.

Miksi kaikki eivät säästä?

Säästämisessä vaikeinta lienee aloittaminen. Monella saattaa myös olla sellainen käsitys omasta taloudellisesta tilanteesta, että itsellä ei ole mitään mistä säästää – siis, että omat rahat eivät riitä säästämiseen.

Tämä käsitys on kuitenkin useimmiten väärä. Jo aivan pienelläkin summalla voi aloittaa säästämisen.

Nordean teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret säästävät ja sijoittavat pahan päivän varalle, aivan kuten muutkin ikäluokat. Muita yleisemmin nuoret sijoittavat jotakin isompaa hankintaa, kuten vaikkapa asuntoa, varten. Kyselyyn vastanneista nuorista yli puolet ilmoitti säästämisen ja sijoittamisen tavoitteekseen taloudellisen riippumattomuuden.

Mistä ja miten säästää?

Kuvassa mies miettii omaa talouttaan
Säästöön menevää summaa voi kasvattaa joko kasvattamalla tuloja tai pienentämällä menoja.

Jos omaa aikaa ja mielenkiintoa liikenee, voi sivutyön hankkiminen olla oivallinen ratkaisu. Sivutyö voi olla palkkatyötä tai itsensä työllistämistä joko projekteihin tai pysyvämmin. Kevytyrittäjyys sopii erityisen hyvin vaihtoehdoksi sivutyöhön joustavuutensa ansiosta; voit aloittaa ja lopettaa milloin haluat ja juoksevia kuluja ei ole.

Menojen pienentämiseen on verkossa lukemattomia vinkkejä; tarkista sopimukset, kirjaa kaikki menot, aseta säästötavoite, tee mikrosäästöjä, mieti kaikkia ostopäätöksiä yön yli. Koukuttavia ideoita säästämiseen löydät esimerkiksi tästä Ylen jutusta.  Miltä tuntuisi esimerkiksi säästää ostoksen hinnan lisäksi vielä reilusti ylihintaa ennen konkreettisen ostotapahtuman tekoa?

Kirjoittaja
Piia Peiponen
Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Hyvä omakuva toimii käyntikorttina netissä

    Kättely ja tervehdys antavat ihmisestä ensivaikutelman kasvotusten. Netissä tuo sama ensivaikutelma tehdään valokuvalla. Mikäli et halua näyttää epäammattimaiselta, kannattaa sinun hieman käyttää aikaa valokuvien tasoon ja jättää ne nolot selfiet muille ihmisille. Valokuva voi tuntua pieneltä asialta, mutta sillä on loppujen lopuksi todella suuri merkitys. Esimerkiksi työnhakutilanteessa epämääräinen valokuva antaa sinusta huonon vaikutelman, jos vieressä on monta hyvällä omakuvalla varustettua…

    Lue lisää
  • Työelämä Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

    Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin. Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa…

    Lue lisää
  • Työelämä Uudistunut verokortti 2019 – Yksi tuloraja, sivuveroprosentit ovat historiaa

    Verokortit ovat uudistuneet kuluvalle vuodelle. Verokortteja on nyt vain yksi, ja palkkakausikohtaiset tulorajat ja sivutuloverokortti ovat poistuneet. Työnantajalle ei tarvitse enää antaa alkuperäistä verokorttia, vaan kopion esittäminen riittää. Myös verokortin ulkonäkö on hieman muuttunut. Vuoden 2019 verokortti tulee voimaan helmikuun alussa (1.2.2019). Muista tuloraja ja muutosverokortti Tänä vuonna on entistä tärkeämpää seurata omia tuloja vuoden aikana, jotta vuosituloraja ei ylity.…

    Lue lisää