Toiminimen verotus: pähkinänkuoressa toiminimen verotuksesta

Mikäli olet toiminimiyrittäjä tai sellaiseksi aikova, on sinun syytä olla perillä toiminimen verotuksesta. Tässä artikkelissa käydään läpi toiminimen verotus ennakkoverosta veroilmoituksen tekemiseen. Vähintään näistä verotusasioista tulisi jokaisen yrittäjän olla perillä.

Toiminimen verotus yleisesti

Toiminimen verotus eroaa palkansaajan verotuksesta siten, että toiminimiyrittäjän tuloa verotetaan ansio- ja pääomatulona. Toiminimen tilikauden verotettava yritystulo saadaan, kun tilikauden tuloista vähennetään tilikauden kulut ja aikaisempien vuosien tappiot. Ensimmäisenä tilikautena jaettava yritystulo on suoraan tilikauden tulot vähennettynä tilikauden kuluilla, koska tappioita ei ole voinut syntyä.

Ansiotulot ja pääomatulot

Ansiotuloja ovat muun muassa palkkatulot, eläketulot, jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus sekä osakeyhtiöstä saadun osingon ansiotuloksi laskettava osuus. Ansiotulosta maksetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Siitä maksetaan myös sairasvakuutusmaksu. Ansiotuloveroa maksetaan progressiivisen asteikon mukaan.

Pääomatuloksi katsotaan varallisuuden tuottama tulo, esimerkiksi vuokratulo, korkotulo, voitto-osuus sijoitusrahoituksista, jaettavan yritystulon pääomatulo osuus tai vaikkapa metsätalouden pääomatulo.

Verotettava pääomatulo saadaan, kun pääomatulojen yhteismäärästä vähennetään pääomatulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot sekä pääomatulon hankintaan otetusta lainasta maksetut korot. Toisin sanoen puhutaan tulonhankkimisvelasta.

Nettovarallisuus ja toiminimen verotus

Yleisesti ottaen jako ansio- ja pääomatuloon perustuu nettovarallisuuteen, joka tarkoittaa elinkeinotoiminnan varojen ja velkojen osuutta. Toiminimen varoihin katsotaan kuuluneeksi vain yritystoiminnan varat, joita voivat olla esimerkiksi koneet, kalusto, tavarat, kiinteistöt, myyntisaamiset sekä käteisvarat.

Velkoja puolestaan ovat esimerkiksi ostovelat tai pankkilainat. Jos yrittäjällä on velkoja enemmän kuin varoja, ei hänellä ole nettovarallisuutta. Mikäli yrittäjällä on enemmän nettovarallisuutta, sitä suurempi osa yrityksen tulosta verotetaan pääomatulona.

Lue myös artikkelimme Aloitteleva yrittäjä, keskity oikeisiin asioihin ja vältä velkaloukku – vinkit yritystoiminnan alkuun!

Kun tiedät nettovarallisuuden määrän, voit jakaa yritystulon ansio- ja pääomatuloksi. Pääomatulon määrä on maksimissaan 20 % edeltävän vuoden nettovarallisuudesta. Jäljelle jäävät tulot ovat ansiotuloa.

Yrittäjä voi halutessaan vaatia pääomatulovero määräksi 10 % tai 0 % nettovarallisuudesta.  Pääomatulojen veroprosentti on 30 prosenttia 30 000 euroon saakka ja siitä ylittävästä osuudesta 34 prosenttia. Jos yritystoiminta on hyvin pientä eikä yrittäjä saa muita tuloja esimerkiksi palkkatöistä, on usein hyödyllisempää ottaa koko yrityksen tulo ansiotulona, sillä ansiotulon veroprosentti on paljon pienempi.

Tässä pari esimerkkiä selkeyttämään asiaa:

Toiminimiyrittäjän tulos on 30 000 euroa ja nettovarallisuus 40 000 euroa. Tuloveroprosentti on 20 %.

20 % nettovarallisuudesta

Pääomatuloa 40 000 * 20 % = 8000

Ansiotuloa 30 000 – 8000 = 22 000

Pääomatulon veroprosentti 30 % = 30 % * 8000 = 2400

Ansiotulon veroprosentti 20 %

20 % * 22 000 = 4400

Yrittäjä maksaa siis veroa 2400 + 4400 = 6800 euroa.

Käteen jäävä summa 30 000 – 6800 = 23 200 euroa

0% nettovarallisuudesta, jos ansiotuloveroprosentti on 20.

30 000 * 20 % = 6000 euroa

Yrittäjä maksaa veroa 6000 euroa.

Käteen jää 30 000 – 6000 = 24 000 €.

Toiminimen ennakkovero

Toiminimen ansiotulon verotus tapahtuu ennakkoverojen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjän on etukäteen tehtävä arvio tuloista, jonka perusteella verot maksetaan.

Etenkin yritystaipaleen alkuvaiheessa voi olla vaikeaa arvioida vuoden tuloja etukäteen. Usein onkin viisaampaa tehdä hieman varovainen arvio kokonaissummasta, ja päivittää tilannetta tarvittaessa vuoden mittaan pyytämällä lisää maksueriä, jos huomaa tulojen määrän selvästi kasvavan ennakkoon arvioitua suuremmaksi.

Mikäli vasta vuoden päätyttyä veroilmoitusta täydennettäessä käy ilmi, että veroja ei ole maksettu riittävästi, maksetaan puuttuvat summat täydennys- tai jäännösveroina. Jos taas vuoden alussa tehty tuloarvio on ollut turhan optimistinen, saa yrittäjä nämä myöhemmin veronpalautuksina takaisin.

Lisäennakko tulee ennen maksua hakea OmaVero-palvelussa. Lisäennakkoa voi hakea ja maksaa verovuoden päätyttyä, mutta vain verotuksen päättymiseen asti. Päättymisajankohdan voit tarkistaa OmaVerosta. Lisäennakkoa voi maksaa ilman viivästyskorkoa päättynyttä verovuotta seuraavan vuoden tammikuun ajan.

Lue lisää aiheista ennakkovero, sekä Sekoitatko arvonlisäveron ja ennakonpidätyksen – kumpi minun pitää oikein maksaa?

Toiminimiyrittäjän palkka – miten se muodostuu?

Toiminimellä toimivan yrittäjän palkka on se summa, joka jää jäljelle, kun myynneistä on vähennetty yrityksen menot. Tätä lukua kutsutaan yrityksen tulokseksi, josta yrittäjä voi sitten yksityisottoina nostaa itselleen sopivan määrän ”palkkaa”.

Kannattaa kuitenkin huolehtia, että jättää tilille riittävästi rahaa myös tulevien maksujen ja verojen hoitamiseen.

Toiminimiyrittäjän veroilmoitus haltuun

Toiminimiyrittäjän on annettava sekä elinkeinotoiminnan veroilmoitus, että henkilöasiakkaan veroilmoitus. Elinkeinotoiminnan veroilmoituksella ilmoitetaan yritystoimintaan liittyvät tuotot ja kulut. Ilmoitus on jätettävä, vaikka yrityksellä ei olisi ollut toimintaa verovuonna.

Toiminimiyrittäjien tulee jättää veroilmoitus kerran vuodessa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä on kirjattu veroilmoitukselle ja se löytyy myös OmaVerosta. Vuonna 2022 veroilmoitus tulee palauttaa viimeistään 1.4.2022.

Elinkeinotoiminnan veroilmoituksen lisäksi ammatinharjoittaja saa myös henkilöasiakkaan esitäytetyn veroilmoituksen. Henkilöasiakkaan veroilmoitukseen voi tehdä henkilökohtaista verotusta koskevia korjauksia ja lisäyksiä. Huomioitavaa on, että myös toiminimiyrittäjän puolison on jätettävä veroilmoitus samalla aikataululla, vaikka hän ei osallistuisikaan yritystoimintaan.

Jos pienyrittäjällä on käytössä ulkopuolinen kirjanpitäjä, hoituu veroilmoituksen täyttäminen asiantuntevasti hänen avullaan. Siitä huolimatta myös yrittäjän itse olisi hyödyllistä tietää ja ymmärtää, miten veroilmoitus täytetään, ja mitä kaikkia tietoja sen tulee pitää sisällään.

Toiminimiyrittäjän veroilmoitus koostuu tavanomaisesta henkilökohtaisesta veroilmoituksesta, jota täydennetään ilmoittamalla tiedot yrityksen menoista, tuloista sekä mahdollisista matkakuluista. Kaavakkeen voi täyttää nykyisin sähköisesti, mutta sen voi halutessaan palauttaa myös perinteisesti paperiversiona.

Keväällä saapuva esitäytetty veroilmoitus on tärkeää tarkastaa huolellisesti, minkä jälkeen siihen tehdään tarvittavat muutokset ja täydennykset. Muokattu veroilmoitus on palautettava verotoimistoon lomakkeeseen merkittyyn määräpäivään mennessä.

Yksi yrittäjyyden hyvistä puolista on mahdollisuus vähentää yritykseen liittyviä kuluja verotuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä voi ilmoittaa kuluneen vuoden aikana tehtyjen, yrityksen liiketoimintaan olennaisesti liittyvien hankintojen kulut veroilmoituksessa, jolloin niistä tulee kokonaisveron määrästä tehtäviä vähennyksiä, ja näin ollen veron kokonaismäärä siis pienenee.

Esimerkkejä vähennyskelpoisista kuluista ovat muun muassa yritystoiminnalle olennaisen tärkeä kalusto ja muut työvälineet, tietokoneohjelmistot, työtilan käytön kulut sekä markkinointiin liittyvät kustannukset. Katso myös artikkelimme Tämä kaikki tärkeä tieto sinun tulee tietää verokortistasi.

Menikö toiminimen verotus yli hilseen?

Jos tästä oppaasta huolimatta vieläkin nämä veroasiat tuntuvat vaikeilta, ota rohkeasti yhteyttä meihin. UKKO Yrittäjän toiminimille tarkoitetussa palvelussa voit keskittyä täysin ydinosaamiseesi. Me hoidamme puolestasi alv- sekä veroilmoitukset.

Lue myös:

Yrittäjän verotus 

Yrittäjän ALV-opas

Ennakkovero – Miten toiminimeä verotetaan?

Toiminimen verovähennykset – Näillä säästät selvää rahaa!

Jos sinulla heräsi kysymyksiä verotukseen tai palveluumme liittyen, neuvomme sinua mieluusti puhelimitse tai sähköpostitse.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran 7.5.2019 ja sitä on päivitetty 9.3.2022. Alkuperäisen artikkelin on kirjoittanut Suvi Kylmälä.