Female Founders Suomi -perustaja: Naisilla on yrittäjinä ohjakset omissa käsissään ja mahdollisuus muuttaa maailmaa
Anna Pyykkö, 38, halusi naisille oman verkoston. Nyt sadat naiset puhuvat hänen foorumeillaan bisneksestä ja sparrailevat toisiaan kohti kasvua. Toki miehetkin ovat tervetulleita mukaan.
Pyykkö on omien sanojensa mukaan junan tuoma helsinkiläinen. Hän opiskeli Vaasassa pääaineenaan aluetiede, joka on sekoitus maantietoa ja kauppatieteitä. Pyykkö luki itsensä lopulta hallintotieteiden lisensiaatiksi asti, mutta ei koskaan halunnut tehdä sen alan töitä, sillä virastossa istuminen tai virkamiesura ei kiinnostanut tippaakaan. Tämän asian Pyykkö tajusi jo opiskeluiden aikana.
Hänellä oli kova luotto siihen, että oma paikka työelämässä löytyy luovimalla kiinnostavia pestejä kohti.
Näin myös tapahtui!
Mutta mikä on vielä kiinnostavampaa, Pyykkö luotsaa myös Female Founders Suomi -nimistä verkostoa. Yrittäjyyskoulu halusi tietää, mitä verkostossa oikein tapahtuu. Entä, mitä mieltä Pyykkö on naisten yrittäjyydestä, ja miesten ja naisten selittämättömistä palkkaeroista? Antaa Pyykön itse kertoa.
Kerro omin sanoin työurastasi?
Aloitin työurani tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtajana ja tuulivoimafirman viestintä- ja markkinointikoordinaattorina. Sen jälkeen siirryin myyjäksi tapahtuma-alalle, siitä Suomen suurimpaan mediataloon asiakaspäälliköksi ja tällä hetkellä työskentelen vielä ison konsulttitalon palveluksessa pohjoismaisen markkinointitiimin vetäjänä oman yritykseni ohella.
Perustit vuonna 2019 bisneksissä sparrailevan naisyrittäjäyhteisön nimeltään Female Founders Suomi. Kerro tarkemmin, mistä oikein on kyse?
Tapasin eräässä startup-tapahtumassa ihastuttavan naisfounderin ja hetken juteltuamme todettiin, että tässä tapaamisessa ei varsinaisesti ole sillä hetkellä meille kummallekaan bisneshyötyä, mutta on kiva vaihtaa ajatuksia. Hän kertoi, että on kiva tavata tällaisessa tapahtumassa naisia, koska naiset ovat niin pieni vähemmistö miesfoundereiden joukossa.
Keskustelujemme lomassa hän totesi myös yhden lauseen, joka jäi pitkäksi aikaa mieleeni: “Olisipa naisille olemassa joku verkosto, jossa puhuttaisiin muustakin kuin tiskiräteistä ja joulukorteista”, jolla hän viittasi siihen, että naisyrittäjien bisnekset ovat usein pieniä, eivätkä kovin kasvuhakuisia. Lisäksi hän sanoi, että “olisi lisäksi mahtavaa puhua oikeasti bisneksestä ja sparrailla toisten samanhenkisten naisten kanssa”.
Nämä lauseet jäivät mieleeni ja muutama kuukausi kohtaamisen jälkeen päätin, että vaikka en itse ole yrittäjä, osaan tuoda ihmisiä yhteen tapahtumien avulla, joten miksen voisi perustaa tällaista verkostoa?
Miksi aina jossitella, kun hyvinkin suunniteltu on vielä kokonaan tekemättä?
Niinpä yksi ilta päätin, että perustan Female Founders Suomi nimisen ryhmän Facebookiin, järjestän ensimmäisen tapahtuman Helsinkiin ja kutsun sinne muutaman yrittäjätuttavani puhumaan, sekä alan markkinoida tapahtumaa. Pian ryhmässä alkoi kuhina, ensimmäinen tapahtuma oli menestys ja sillä tiellä ollaan. Kokoonnumme kesää lukuunottamatta kuukausittain ja koronan aikana tietenkin verkon välityksellä.
Tällä hetkellä yhteisössä on jo lähemmäs 400 jäsentä Facebookissa, reilu 100 LinkedInissä ja Instagramissa on pian 300 seuraajaa. Verkkosivut avautuivat keväällä ja yhteisöllä on jo useita kumppaneita, toki lisääkin mahtuu mukaan.
Kerro lisää omasta roolistasi yhteisön pyörittäjänä. Mitä kaikkea teet?
Yhteisön pyörittäminen on antoisaa ja työpöydällä on ihan kaikkea somepäivityksistä verkkosivujen muokkaukseen ja uutiskirjeiden tekoon, tapahtumien järjestämistä, tapahtumapaikkojen etsimistä, ohjelman rakentamista, puhujien metsästystä, yhteydenpitoa eri tahojen kesken, laajemmin yhteisön strategian suunnittelua ja mielenkiintoisia yhteistyökuvioiden neuvottelua.
Parasta tietysti on se, että homma ei tunnu yhtään työltä, vaan äärimmäisen innostavalta, itsensä ja oman yrittäjyyden kehittämiseltä. Toki jossain vaiheessa täytyy pohtia apukäsien palkkausta, sillä tuntuu, että toiminta kasvaa koko ajan vauhdilla. Ensi syksyllä onkin mielenkiintoiset ajat, sillä Female Founders Suomi laajenee livetapahtumien osalta ensimmäistä kertaa kehä kolmosen ulkopuolelle, sillä lähdemme valloittamaan lokakuussa Tamperetta.
Miksi näin mainio verkostoitumismahdollisuus haluttiin rajata naisille?
Nimi toki viittaa naisiin, mutta kyllä miehetkin pääsevät mukaan ja heitä on tapahtumissa ollutkin. Itse lähestyn kysymystä sitä kautta, että miksi yrittäjistä edelleen vain kolmasosa on naisia? Miksi naisten yritykset ovat pienempiä kuin miesten ja tuottavat vähemmän? Miksi naiset palkkaavat vähemmän työntekijöitä kuin miehet?
Näihin on montakin erilaista näkökulmaa ja vastausta, mutta tiivistäen voisi sanoa, että naiset kaipaavat rohkaisua ajatella isommin, tarttua rohkeammin haasteisiin ja uskoa siihen, että kaikki on mahdollista.
Siksi meidän tapahtumissamme keskiössä ovat menestyneiden naisyrittäjien tarinat, jotta jokainen saisi vertaisinspiraatiota omalle yrittäjäpolulleen. Ja menestys ei ole ainoastaan yhtä kuin firman koko tai viivan alle jäänyt voitto, vaan se voi olla myös lasikattojen murtaminen, poikkeuksellinen idea tai ala, taikka loistavan karisman omaava inspiroiva yrittäjänainen.
Mitkä ovat yrittäjyydessä sellaisia teemoja, jotka kiinnostavat tai inspiroivat erityisesti verkostonne yrittäjiä vai onko sellaisia olemassa?
On, todella paljon. Esimerkiksi viime syksystä lähtien meidän tapahtumissamme on käsitelty lakiasioita, kansainvälistymistä ja rohkeutta, somea ja markkinointia, hyvinvointia, perheyrittämistä ja oman polun löytämistä.
Tulevana syksynä tullaan käsittelemään ainakin viestintää, markkinointia ja myyntiä sekä vastuullisuutta. Toki sanoisin, että teemat itsessään voivat olla jollain tapaa kiinnostavia, mutta kiinnostavimpia ovat aina ylivoimaisesti ihmiset, nämä naisfounderit ja heidän yrittäjätarinansa kaikkine kompastuskivineen ja menestysresepteineen.
Mitä ajatuksia naisten ja miesten selittämätön palkkaero sinussa herättää?
Ärtymystä. Kun kaikki tekijät on vakioitu ja kun tarkastellaan samalla koulutuksella, samoissa töissä ja samoissa organisaatiossa työskenteleviä, ei palkkaeroja tietenkään pitäisi olla.
Äitiyslomat ja vanhempainvapaat voivat viivästyttää naisten urakehitystä verrattuna miehiin, jotka eivät ole poissa vuosia työelämästä. Artikkeleissa usein kuvataan myös sitä, että naiset eivät hakeudu yhtä paljon johtajapaikoille kuin miehet ja tässä aletaan mielestäni olla asian ytimessä.
Viime aikoina on käyty mielenkiintoisia keskusteluja siitä, miten työpaikkailmoitusten sukupuolittuneet ilmaisut muuttamalla, saatiin samaan paikkaan enemmän naishakijoita. Esimerkiksi TietoEvryn kokeilussa naishakijoiden osuus nousi 35%:lla, kun sukupuolittuneet ilmaisut vaihdettiin neutraaleihin. Voisiko johtajapaikkojen haussa olla sama dilemma, kun johtajistakin suurin osa on edelleen miehiä?
Toisaalta esimerkiksi Suomessa miehet käyttävät vain 11% vanhempainvapaista ja Pohjoismaisella tasolla naiset tekevät päivittäin noin puoli tuntia enemmän kotitöitä. Viikossa tämä tarkoittaa 3,5h, kuukaudessa tämä tarkoittaa 17,5h ja vuodessa 910 tuntia. Yleensä myös arjen metatyö on naisen harteilla.
Voisiko maailma olla siis erilainen johtajien, palkkauksen ja työelämän tasa-arvon näkökulmasta, jos kiinnitettäisiin enemmän huomiota sukupuolittuneisiin ilmaisuihin työnhaussa ja tunnistettaisiin ne piilevät asenteet ja lisäksi onnistuttaisiin tasaamaan palkatonta koti- ja hoivatyötä tasaisemmin? Mielestäni, jos nämä kaksia asiaa saataisiin korjattua, oltaisiin jo lähempänä todellista tasa-arvoa.
Miten miehet saataisiin kiinnostumaan siitä, että heidän vaimonsa, äitinsä, siskonsa tai tyttöystävänsä tienestit olisivat reilummat suhteessa miehiin?
Erittäin hyvä kysymys! Ensimmäinen askel on varmasti se, että asiasta puhutaan. Toiseksi palkat ja palkkauksen perusteet pitäisi tehdä entistä läpinäkyvämmäksi. Osaamisesta ja kyvykkyydestä pitää mielestäni edelleen palkita, mutta mittareiden ja palkkioiden tulee olla läpinäkyviä. Toisaalta myös lapset tulee kasvattaa tasa-arvoiseen (työ)kulttuuriin, jotta eriarvoisuutta ei jatkossa suvaita, ei naisten eikä miesten taholta. Se mikä lapsille on normaalia, tulee olemaan normaalia myös tulevaisuuden työpaikoilla.
Onko mielestäsi naisen yrittäjänä helpompi saavuttaa tasa-arvoisempi asema työmarkkinoilla?
Ei ainakaan vielä. Pohjoismaissa noin 86% varhaisen vaiheen rahoituksesta myönnetään all-male founder tiimeille (kansainvälisesti vielä enemmän) ja rahoittajistakin Euroopassa noin 86-95% on miehiä. Miesten yritykset ovat keskimäärin isompia, tuottavat enemmän voittoa ja työllistävät enemmän. Korjattavaa siis vielä on, mutta onneksi naisilla on yrittäjinä ohjakset omissa käsissään ja mahdollisuus muuttaa maailmaa. Siihen me Female Founders Suomessakin kannustetaan kaikkia – tekemään rohkeasti sitä mitä itse haluaa!
Miten lasikaton saa parhaiten rikki ja oletko itse saanut aikaiseksi sirpaleita?
Olin tietääkseni ensimmäinen nainen Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtajana, joten se lienee yksi lasikatto, joka murtui. Olin juuri vasta muuttamassa Lontoosta Suomeen, kun tämä tarjous tuli – sanoin heti kyllä, vaikka tietoni tuulivoimasta perustuivat vain gradun tekemiseen. Siinä työssä olikin paljon opittavaa, mutta paras neuvoni on sanoa pelottaviin asioihin kyllä ja tehdä parhaansa. Siten ne lasikatotkin sitten murtuvat matkalla!
Anna Pyykön kuva: Mari Waegelein / @mariwaegeleinphotography
Artikkeli on osa naistenviikon sarjaa ja se on julkaistu ensi kerran 19.7.2021.
Tutustu myös muihin naistenviikon sisältöihin:
Female Founders Suomi -verkkosivusto