Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Naisen euro on vuonna 2021 Suomessa 84 senttiä – se ei ole naisten vika, mutta naisten yrittäjyydellä eroa voidaan kuroa umpeen

Emilia-Kullas

Vain kolmasosa suomalaisista yrittäjistä on naisia ja naiset päätyvät miehiä useammin matalapalkkaisille aloille. Perhevapaajärjestelmä kannustaa nimenomaan naisia jäämään kotiin lasten kanssa, mikä pienentää naisten elinikäistä palkkakertymää ja samalla kertyvää eläkettä entisestään. Kysyimme Elinkeinoelämän valtuuskunnan ensimmäiseltä naisjohtajalta Emilia Kullakselta, miten naisten asemaa työelämässä ja yrittäjinä voidaan parantaa.

Suomi on kansainvälisessä vertailussa tasa-arvon mallimaa, mutta tekemistä riittää vielä paljon. Nyt naistenviikolla on hyvä hetki keskustella juuri tästä. Naisen euro on tätä artikkelia varten laskettu Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2021 -julkaisun tietojen perusteella.

Emilia Kullas on jo toisessa johtopestissä, johon on tullut ensimmäisenä naisena kuuden miesjohtajan jälkeen. Hän on tehnyt myös pitkän uran taloustoimittajana ja kirjoittanut kolme kirjaa sijoittamisesta. Hän on uranuurtaja puhuessaan sijoittamisesta ja yrittäjyydestä naisena naisille. Siksi otimme häneen yhteyttä ja kysyimme, mikä on sukupuolten välisen tasa-arvon tila juuri nyt ja miten tilannetta voitaisiin korjata vielä reilummaksi.

Miten lasikatto rikotaan, Emilia Kullas?

Kullasta voi pitää todellisena lasikattojen rikkojana. Salaisuus johtotehtäviin pääsemiseen on yksinkertaisuudessaan pitkäjänteinen työ – oikotietä huipulle ei ole. Matkan varrella on tartuttava toimeen ja myös niihin epäkiitollisiin tehtäviin, joihin ei ole paljon muita halukkaita. Se palkitsee myöhemmin.

Kullas aloitti uransa maakuntalehti Pohjalaisen kesätoimittajana ja hän on edennyt pikkuhiljaa tehtävästä toiseen – kirjoittavasta toimittajasta aina Talouselämä-lehden päätoimittajaksi asti. Kun hän vuonna 2016 nousi päätoimittajaksi, ei suomalaisessa talouslehdessä ollut aiemmin ollut naispäätoimittajaa, mutta naisten nousu johtotehtäviin oli osa suurempaa työelämän muutosta.

Kullas oli ansainnut paikkansa omalla työllään, eikä osannut tuolloin ajatella johtotehtäviin nousussa olevan mitään kummallista.

”Tämä on mielestäni nuorille hyvä ohjenuora, että pomohommiin ei ole mitään oikopolkua”, Kullas kertaa, ”vaan pitää olla valmis tekemään töitä.”

Lasikattojen rikkomisen resepti on omassa halussa tehdä töitä, mutta Kullas mainitsee myös roolimallien tärkeyden. Nykyään nuorilla naisilla onkin jo paljon enemmän roolimalleja kuin esimerkiksi pari vuosikymmentä sitten, ja koko ajan yhä enemmän. Kullas nostaa esiin tärkeänä esimerkkinä nykyisen hallituksen naisministerit, mukaan lukien Sanna Marinin – nuori nainen ja pienen lapsen äiti johtaa kokonaista maata.

Vaikka Kullas ei sitä mainitse, on hän itsekin yksi näistä roolimalleista: kirjailija, toimittaja ja talouden asiantuntija johtotehtävässä, jossa ei häntä ennen ole ollut yhtäkään naista.

Naistenviikko: Emilia Kullas. Naisjohtaja.

Ammattien sukupuolijako on suomalaisen yhteiskunnan paradoksi

Lasikattojen rikkomisen lisäksi naistenviikko on sopiva hetki pureutua sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon. Naisen euro on tänä vuonna tarkalleen 84 senttiä. Mistä se johtuu ja miten tilannetta voisi korjata?

”Pienet tytöt ja nuoret naiset eivät ole tuomittuja siihen, että he automaattisesti tienaisivat vähemmän kuin pojat tai nuoret miehet”, Emilia Kullas toteaa.

”Kyse on valinnoista opiskellessa, itseasiassa jo peruskoulussa, ja siitä, millaiseen ammattiin hakeutuu ja mitä sen jälkeen tekee.”

Mutta miksi naiset sitten valitsevat usein matalapalkkaisemman koulutusalan? Kullas nostaa esiin, että suomalaisessa yhteiskunnassa piilee erikoinen paradoksi: tasa-arvoon uskovassa yhteiskunnassamme ammatit jakautuvat hämmästyttävän vahvasti mies- ja naisvaltaisiin aloihin ja näistä aloista naisvaltaiset ovat pienipalkkaisempia. Kärjistetysti naiset tekevät töitä julkisella sektorilla lähi- ja sairaanhoitajina, miehet taas isoissa firmoissa insinööreinä.

”Suomalaiset naiset uskovat olevansa hyvin vahvoja – me olemme saaneet ensimmäisten joukossa maailmassa äänioikeuden, olemme aina olleet vahvasti mukana politiikassa, taloudessa ja kulttuurissa – mutta siitä huolimatta meillä on erittäin tiukasti sukupuolittuneet opiskeluvalinnat ja työmarkkinat. Esimerkiksi OECD:n vertailuissa tämä näkyy ja se on suorastaan häkellyttävää, miten vahvasti meillä Suomessa hoiva-alat ovat naisvoittoisia ja vastaavasti insinöörialat miesvoittoisia.”

Tilastokeskuksen Sukupuolten tasa-arvo 2021 -julkaisun mukaan terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä on naisia 85,4% ja rakennusalalla työskentevistä taas miehiä 90,8%. Miehiä on erityisesti luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoina, kun naisten yleisin ammatti on hoivapalvelun tai terveydenhuollon työntekijä. Samasta selvityksestä käy ilmi, että vuonna 2019 suomalaisten naisten keskiansio oli 3229 euroa kuussa, miesten taas 3838 euroa kuussa. Tästä voidaan laskea, että naisen euro on 84 senttiä.

Sukupuolittuneet työmarkkinat, joilla naiset työskentelevät matalapalkkaisemmilla aloilla yhdistettynä perhevapaajärjestelmään, joka suosii naisen jäämistä kotiin lasten kanssa johtaa yhä syvempiin tuloeroihin. Kullas toteaa perhevapaajärjestelmän olevan hieno asia, mutta nykyisenkaltaisena rohkaisevan naisia jäämään lasten kanssa kotiin, kun järjestelmän tulisi ennemminkin kannustaa jakamaan vastuuta perheestä tasan. Naisten pitkät poissaolot työelämästä ovat yksi syy tulojen epätasaiseen jakautumiseen.

Naistenviikko: Emilia Kullas. Hoitoalan työntekijä.

Yksityiset hoivayritykset nostavat naisia johtoon

Yrittäjyyskoulu kysyi Emilia Kullakselta myös, voiko nainen saavuttaa yrittäjänä paremmin omaa osaamistaan vastaavan tulotason kuin palkkatyössä. Yrittäjä määrittää työnsä hinnan itse – onko se vastaus tasa-arvoisempiin tuloihin?

”Jos yhden yksittäisen alan nostaa esiin, jossa tilastojen valossa on mahdollista hyödyntää omaa osaamistaan niin, että se myös tuo paremman taloudellisen tuloksen kuin palkkatyössä, niin se on hoiva-ala”, Kullas sanoo.

Hoiva-alalle on tullut viime vuosina paljon yksityisen sektorin toimijoita, kuten yksityisiä hoivakoteja ja päiväkoteja. Nämä ovat usein naisten perustamia yrityksiä. Julkisen sektorin hallitsemalla terveydenhuoltoalalla palkkojen nousuvara on hyvin rajallinen, koska se on sidottu julkisen talouden kantokykyyn ja siksi oman ammattitaidon hyödyntäminen yrittäjänä voi nimenomaan tällä alalla olla avain naisten vaurastumiseen.

”Yrittäjyys tarjoaa tällä alalla sen mahdollisuuden, että on vaihtoehtoja ja se jo itsessään on mielestäni mielestä arvokasta. Se on hyvä esimerkki siitä, että tällä alalla naisilla on kyky hyödyntää osaamistaan ja näkemystään siitä, että millaisilla palveluilla olisi kysyntää – ja silloin pystyy luomaan yritystoimintaa, joka on myös yrittäjälle itselleen taloudellisesti kannattavaa.”

Hoiva-alan yritykset näkyvät myös kun Talouselämä vuosittain listaa yrityskauppamiljonäärejä. Listalle päässeistä pieni osa on naisia, mutta yksityisten hoivayritysten määrän noustessa, näkyy kehitys myös yrityskaupoissa.

”Olisi tosi suotavaa, että naisten osuus olisi isompi, mutta jos meillä ei olisi näitä hoiva-alan yksityisiä yrittäjiä, niin meiltä puuttuisi ne vähätkin naiset sieltä yrityskauppamiljonäärilistalta,” Kullas toteaa.

Naistenviikko: Emilia Kullas. Nainen ja mies neuvotteluhuoneessa.

Naisvetoisia startuppeja kaivataan

Suomessa yrittäjistä vain noin kolmannes on naisia.

”Naisia on ylipäätään yrittäjissä niin vähän, ettei sitä voi pitää mitenkään tasa-arvoisena tilanteena”, Kullas toteaa.

Maamme koko väestöstä taas noin puolet on naisia, joten miksei yrittäjistä?

”Tähän syynä ovat perheen perustaminen ja perhevapaat – yrittäjyys näyttäytyy vaihtoehtona paljon riskipitoisempana kuin palkkatyö. Tämä näkyy muun muassa myös siinä, miksi näemme menestyneissä startup-yrittäjissä vähemmän naisia.”

Kullas kertoo, että pääomasijoittajat hakevat portfolioihinsa monipuolisuutta ja naisten perustamat lupaavat startupit ovat yksi haluttu sijoituskohde. Naisyrittäjistä on kuitenkin pulaa. Tarjonta on niin vähäistä, että sopivia sijoituskohteita on vaikea löytää.

”Naisten perustamien startuppien vähyys on ongelma sen takia, että erityisesti startup-yrittäjät etsivät maailmasta vikoja, joita haluavat korjata ja kun siellä on vähemmän naisia, se tarkoittaa sitä, että naisten kokemat viat eivät tule korjatuksi.”

Nyt rahoitusmarkkinoilla olisikin tilaa naisten uusille yrityksille – jos idea on hyvä, ei rahoituksen löytämisen pitäisi tällä hetkellä olla Kullaksen mukaan ylivoimaisen vaikeaa.

Naistenviikko: Emilia Kullas. Naiset startupin johdossa.

YEL ei ole sijoitus, mutta silti tarpeellinen

Emilia Kullas on julkaissut kolme naisille suunnattua kirjaa sijoittamisesta Ninni Myllyojan kanssa. Sijoittamisen pitäisi Kullaksen mielestä olla samanlainen kansalaistaito kuin pyörällä ajamisen tai perusruuanlaiton. Sijoittaminen voi edistää myös sukupuolten välistä taloudellista tasa-arvoa, sillä pörssissä euro on kaikille sukupuolille tasan euro.

Monella pienyrittäjälläkin on sijoittaminen mielessä – ainakin YEL-laskua maksaessa. Monesti yrittäjien somekeskusteluissa kuulee, että YEL on huono sijoitus ja mieluummin kannattaa laittaa sama raha rahastoon tai osakkeisiin. Kysyimmekin siis Emilia Kullakselta, onko yrittäjän järkevämpää laittaa rahansa YELiin vai sijoituksiin.

”Klassinen kysymys, mutta vastaan samoin kuin monesti sanon sijoittamiseen liittyen eli useimmiten asiat eivät ole joko tai vaan ne ovat sekä että”, Kullas vastaa.

Kullas korostaa, että YEL-vakuutus kannattaa olla aivan erityisesti nuorella yrittäjällä ja naisyrittäjällä. YEL ei kerrytä pelkästään vanhuuseläkettä, vaan se rakentaa myös yrittäjän sosiaaliturvaa. YEL-työtulon mukaan määräytyy esimerkiksi äitiyspäivärahan suuruus ja siksi YEL toimii eri tavoin kuin sijoitus.

”Ensimmäisessä Ninni Myllyojan kanssa kirjoittamassani kirjassa yli kymmenen vuotta sitten hoettiin sitä, että käsilaukku ei ole sijoitus, se on kulutusta – eli pitää osata erottaa toisitaan sijoitus ja kulutus. YEL-vakuutuksen suhteen painottaisin, että pitää erottaa toisistaan myös sijoitus ja vakuutus. Ne molemmat kannattaisi olla.”

Itsensä vakuuttamisen lisäksi Kullas kannustaakin yrittäjiä myös sijoittamaan. Oman talouden kantokykyä kannattaa pohtia jo yrittämisen alkuvaiheessa ja tehdä sen perusteella sijoitussuunnitelma.

”Luulen, että tämä kulunut korona-aika on todella karulla tavalla osoittanut monelle yrittäjälle puskureiden tärkeyden. Nyt tosi moni etenkin palvelualan yrittäjä on joutunut tilanteeseen, että kysyntää on poistettu hallituksen poikkeuslakipäätöksillä ja rajoituksilla sen jälkeen. Siinä tilanteessa on moni yrittäjä ollut todella tiukilla: mihin riittävät yrityksen puskurit ja millä elän itse?”

Emilia Kullas vinkkaa: tutustu ainakin näihin naisjohtajia käsitteleviin selvityksiin:

EVA: Yhä useammin pomona on nainen

Kauppakamari: Naiset pörssiyhtiöiden toimitusjohtajina ja johtoryhmissä

Talouselämä: Päättäjänaiset 2021

Lue myös muut Yrittäjyyskoulun naistenviikon artikkelit:

Female Founders Suomi -perustaja: Naisilla on yrittäjinä ohjakset omissa käsissään ja mahdollisuus muuttaa maailmaa

Miten naisten palkoista ja töistä on vuosien saatossa väännetty? Yrittäjyyskoulu kokosi naistenviikolle puhuttelevan aikajanan

Naistenviikon kolumni: En valita, vaan totean

Suoraan koulusta työkyvyttömyyseläkkeelle – Anne-Mari ponnisti kivuista huolimatta kevytyrittäjäksi ja toteutti unelmansa

Tilaa Yrittäjyyskoulun suosituimmat artikkelit suoraan sähköpostiisi

    Ronja Norja

    Ronja on sisällöntuottaja ja toiminimiyrittäjä, joka innostuu someilmiöistä ja muuttuvan työelämän uusista tuulista. Ronja haluaa kirjoituksillaan auttaa taitavia tekijöitä yrittäjyyden alkuun.

    Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

    • Työelämä Vieraskynä: Sorrutko sinäkin näihin kielimokiin? 10 nyrkkisääntöä, joilla oikeinkirjoitus luonnistuu

      Suomen kieli ei ole aina helppoa meille äidinkielisillekään, ja oikeinkirjoitus voi olla toisinaan hankalaa. Tavallisimmat kielimokat liittyvät  muun muassa yhdyssanoihin, välimerkkeihin ja isoihin ja pieniin alkukirjaimiin.  21. helmikuuta vietettävän kansainvälisen äidinkielen päivän kunniaksi kevytyrittäjämme, suomen kielen ja viestinnän asiantuntija Tuija Metsäaho kertoo kymmenen nyrkkisääntöä kirjoittamiseen. Niitä noudattamalla tuotat jo huomattavasti parempaa tekstiä ja voit heittää pahimmat kielitoikkaroinnit tunkiolle! Jos saat…

      Lue lisää
    • Työelämä Vuoden viimeinen postaus – muutoskyvykkyyttä ensi vuodelle

      UKKO.fi:n kulunut vuosi on ollut vauhdikas. Vuonna 2017 olemme oppineet ja tehneet paljon ja vuoteen on mahtunut yllättäviäkin käänteitä, joihin sekä työntekijöidemme että kevytyrittäjiemme on pitänyt sopeutua ripeästi. Haluammekin kiittää aktiivisia ja ahkeria käyttäjiämme, joita on jo yli 42 000! Teidän ansiostanne mennyt vuosi oli jälleen edellistä menestyksekkäämpi. Ensi vuonna me aiomme olla entistä joustavampia, ripeämpiä ja parempia siinä, mitä teemme.…

      Lue lisää
    • Työelämä Työn vapaus tuo mukanaan vastuun – huomioi nämä seikat!

      Suosiotaan kasvattavat jatkuvasti työt, joissa tehtävät, aikataulut ja lomat saa päättää itse. On kuitenkin huomioitava, että tällaiset toimet tuovat mukanaan myös paljon vastuuta. Tässä kirjoituksessa kerromme, millaisia seikkoja niissä kannattaa ottaa huomioon! Yhä useampi ryhtyy nykyisin yrittäjäksi, kevytyrittäjäksi tai freelanceriksi, ja myös provisiopalkkaisia toimia löytyy runsaasti. Kyseisten työmuotojen suosio ei ole ihme, onhan ajatus itseä motivoivista tehtävistä ja joustavasta työajasta…

      Lue lisää