Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Kevytyrittäjyys 2020: Mitä tiedämme kevytyrittäjyydestä?

kolme-miesta-ja-kaksi-naista-istuu-seinaa-vasten-ja-tekee-toita

Kuten aiempina vuosina, teimme tänäkin syksynä vuosittaisen kyselyn kevytyrittäjyydestä käyttäjillemme. Suomen suurimpana kevytyrittäjäpalveluna meidän on helppo puhua kevytyrittäjyyden ilmiöstä, ja käytössämme on valtava määrä dataa ilmiön taustalta.

Tänä syksynä tehdyn kyselymme avulla halusimme ymmärtää erityisesti, millaista kevytyrittäminen on ja millainen vuosi 2020 on ollut kevytyrittäjyyden näkökulmasta. Kyselyymme vastasi yli tuhat kevytyrittäjää – saimme siis varsin kattavan otoksen. Vastaajien hurja määrä osoittaa myös sitoutuneisuutta toimintaamme, erityiskiitos siitä kaikille kyselyyn osallistuneille!

Kevytyrittäjien ikäjakauma

Selvitimme monia asioita kevytyrittäjyydestä kyselyssämme. Eniten kevytyrittäjiä löytyy 31-40-vuotiaissa (25%).

Aina kannattaa yrittää

Arvata saattaa, että kevytyrittäjämme ovat varsin yrittäjähenkistä porukkaa. Aina kannattaa yrittää onkin varmasti tähän joukkoon sopiva lausahdus!

Yrittämisestä haaveilevia kevytyrittäjiä on iso osa: noin 60 prosenttia vastasi haaveilevansa siitä, mutta mielenkiintoista oli myös saada selville, että 23% vastaajista on toiminut yrittäjänä aiemmin, ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistä. Meidän iloksemme 80 % vastaajista kokee, että kevytrittäjänä toimiminen helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä. Voimmekin siis näin ollen pitää palveluamme varsin hyvänä tapana ottaa seuraava askel yrittäjyyden saralla.

Vuonna 2020 kevytyrittäjyys on edelleen jatkanut kasvuaan. Miksi sitten ryhdytään kevytyrittäjäksi? Kun vastaajilta kysyttiin syitä kevytyrittäjyyden aloittamiseen, olivat yleisimmät syyt lisätöiden haluaminen (34,9 %), itsensä työllistäminen (34,8 %) sekä mahdollisuus yhdistää yrittäjän vapaus ja palkkatyön helppous (29,3 %).

Syitä kevytyrittämiseen

Suuri kevytyrittäjyyskysely 2020: Useimmat kevytyrittäjät haluavat saada lisätuloja opiskelujen tai päätyön oheen.

Kysyimme heiltä myös arvioita omasta laskutuksestaan ja tuloistaan kevytyrittäjinä. Laskutukseen, oman työn markkinointiin ja ajan käyttämiseen liittyvät vastaukset kertovat paljon kevytyrittäjyyden luonteesta: pääosin toiminta on osa-aikaista, keikkaluontoista tai aloitettu juuri. Kevytyrittäjistä yli 40 % arvioi tekevänsä töitä keskimäärin noin päivän viikossa. Viisipäivästä työviikkoa tekee noin 15 prosenttia vastaajista. Yli 60 % vastaajista arvioi laskuttavansa kuukaudessa alle 500 euroa.

Toisaalta vastauksissa näkyi myös se, että osalle kevytyrittäjyys on vakituinen tapa toimia. Päätoimisia kevytyrittäjiä on noin 10 prosenttia kevytyrittäjistämme. Satunnainen, sivutoiminen, päätoiminen, freelancer, opiskelija, eläkeläinen… Ei ole yhtä tapaa toimia kevytyrittäjänä – samoin kuin ole yhtää tapaa yrittää ja tehdä sitä mitä rakastaa.

Meistä kaikenlaiset tavat yrittää ovat kuitenkin hieno osoitus suomalaisesta yritteliäisyydestä ja sisusta, ja haluamme jatkossakin toimia ketteränä mahdollistajana monenlaiselle työlle!

900 avointa vastausta koronan vaikutuksista

Poikkeuksellinen vuosi on näkynyt myös kevytrittäjien arjessa. Tiesimme syksyllä edellisen kyselymme jälkeen, että keväällä alkanut kriisi iski heti sen alettua seuraaviin aloihin: tapahtumat ja PR, viihde ja taide, mainonta- ja markkinointiala sekä myyntityöt.

Vaikka syksyn kyselyssä yli kolmannes vastasi, että tämänhetkinen taloustilanne ei ole vaikuttanut mitenkään omaan toimintaan kevytyrittäjänä, saimme yli 900 avointa kuvausta ja vastausta Covid19-pandemian erilaisista vaikutuksista. Näissä kerrottiin lomautuksista, toimeksiantojen loppumisesta, asiakaskäyntien vähenemisestä, uusista säännöksistä, ohjeista ja hygieniamääräysten vaikutuksista sekä esimerkiksi matkailualan töiden loppumisesta kokonaan. Uudet tavat tehdä töitä ovat osa usean itsenäisen yrittäjän arkea, etätyö ja kotona tehty työ on isolle osalle tuttua.

Taloustilanteen vaikutukset kevytyrittäjyyteen

Suuri kevytyrittäjyyskysely 2020: Tämänhetkisen taloustilanteen vaikutukset omaan toimintaan.

Yhteensä meillä on UKKO.fissä jo yli 100 000 rekisteröitynyttä kevytyrittäjää. Vuonna 2012 perustetun UKKO.fin tarkoituksena on ollut alusta asti mahdollistaa helppo tapa tehdä työtä ja yrittää. Tärkeässä roolissa on ollut myös harmaan talouden ehkäiseminen. Laskimme syksyllä, että kevytyrittäjämme ovat laskuttaneet yli 377 miljoonan euron edestä palkkioita, tehneet yli 500 000 toimeksiantoa ja maksaneet veroja 115 miljoona euroa.

Kuinka paljon sitten kevytrittäjät laskuttavat kuukaudessa, miten paljon työtunteja kertyy viikossa tai missä kevytyrittäjänä työskennellään suurin osa ajasta? Tarkemmin kevytyrittäjyys avautuu tutustumalla Suuri kevytyrittäjyyskysely 2020 -raporttiin. Edellä listatut asiasta ja paljon muuta mielenkiintoista asiaa löytyvät klikkaamalla alla olevaa linkkiä:

Suuri Kevytyrittäjyyskysely 2020 >>

Viime vuoden kyselyyn pääset tästä >>

Leena Honkajuuri

Leena on kokenut viestijä, joka innostuu tarinoista ja auttaa itsenäisiä yrittäjiä saamaan äänensä esille. Vapaa-ajalla Leenan löytää hevosten parista tallilta tai joogasta ja yöpöydällä on aina vähintään kolme keskeneräistä kirjaa.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Säästäminen tuo vakautta ja vapautta – suomalaiset eivät ole kovin ahkeria säästäjiä

    Tutkimusten ja kyselyiden mukaan suomalaiset eivät säästä yhtään enemmän kuin aiemmin – oikeastaan päinvastoin. Matalat korot ja luotto omaan talouteen ovat saaneet suomalaisten entisestäänkin vähäisen säästämisinnostuksen laantumaan. Noin puolet suomalaisista laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Tämä ei kuulosta kovin suurelta määrältä, kun miettii viime aikoina erityisesti naisten säästämisestä tehtyjen lehtijuttujen ja medianostojen määrää. Säästämisestä siis kyllä puhutaan. Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut…

    Lue lisää
  • Työelämä Avoin työhakemus – mikä se on?

    Avoin työhakemus astuu kuvaan, kun työpaikkailmoitusta ei ole, vaan potentiaalista työnantajaa lähestytään oma-aloitteisesti. Hakemus on markkinointikirje eli käytännössä markkinoit itseäsi rekrytoijalle, jotta hän näkisi sinusta saatavan mahdollisen hyödyn asiakkaalle. Tärkeintä on muistaa, että työhakemuksen tärkein tehtävä on avata sinulle ovi työhaastatteluun. Tästä syystä hakemuksen tulee olla hyvin tehty eli toisin sanoen selkeä, konkreettinen ja kiinnostava, mutta ennen kaikkea räätälöity työnantajan…

    Lue lisää
  • Työelämä Miten työntekijä valitsee työpaikkansa?

    Olemme nyt muutaman kuukauden pyörittäneet UKKO Workia ja päässeet testaamaan monia sellaisia asioita, jotka aikaisemmalla työuralla ovat jääneet mietityttämään. Olemme tavoittaneet mainonnalla satoja tuhansia suomalaisia ja haastatelleet satoja työnhakijoita. Olemme pitäneet kirjaa kaikista huomioistamme, jotta voisimme jatkossa toimia yhä paremmin. Esimerkiksi työnhakijoiden etsimisessä olemme testanneet, minkälaisilla viesteillä, kuvilla ja sisällöillä saamme työnhakijat kiinnostumaan tarjotusta työpaikasta. Kuten aikaisemmissa kirjoituksissa olemme tuoneet…

    Lue lisää