Arvioitu lukuaika: 1 minuutti

Pimeää työtä on tarjottu joka toiselle

pimea-tyo-raha

Me haluamme tietää, mitä käyttäjillemme kuuluu ja millaisia mielipiteitä heillä on kevytyrittäjyydestä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan.

Tämän vuoksi teimme heinäkuussa kyselytutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kevytyrittäjyyden yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä UKKO.fi-laskutuspalvelun käyttäjien mielipiteitä harmaasta taloudesta, yrittäjyydestä ja työttömyysturvasta.

Kyselyn perusteella harmaa talous on vahvasti läsnä suomalaisten elämässä, sillä joka toinen on saanut tarjouksen, jossa työt on pyydetty tekemään pimeänä.

UKKO.fi:ssä olemme alusta asti ajatelleet, että sen lisäksi, että palvelumme madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi, se myös toimii harmaata taloutta vastaan. Tekemämme kyselytutkimus vahvistaa tätä olettamusta.

Harmaan talouden vuoksi Suomen valtio menettää vuosittain laskutavasta riippuen miljardeja euroa verotuloja. Me UKKO.fi:ssä teemme oman osuutemme, jotta kaikki lakisääteiset maksut ja verot tulevat hoidettua käyttäjiemme tekemistä töistä. Viime vuonna tilitimmekin yli kymmenen miljoonaa euroa palkan sivukuluina muun muassa verottajalle ja työttömyysvakuutusrahastolle.

Kevytyrittäjyys vähentää pimeän työn houkutusta

Lähes kaksikolmasosaa (62 %) kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että pimeän työn tekeminen olisi houkuttelevampaa, jos kevytyrittäminen ei olisi mahdollista.

Kyselytulos pimeästä työstä

Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi työttömyysturvalaki on selvästi huolestuttanut kevytyrittäjiä. Tutkimukseen vastanneet olivat lähes yksimielisiä siitä, että työttömyyskorvauksiin liittyvä byrokratia ja pelko tukien menettämisestä lisäävät pimeää työtä: jopa 90 % kaikista vastaajista oli sitä mieltä. Toivomme, että meneillään oleva selvitys itsensä työllistäjien työttömyysturvan selkeyttämiseksi muuttaa tätä tilannetta. Kevytyrittäminen on nykyisin yhteiskunnallisesti merkittävä ja erittäin varteenotettava työnteon muoto, joten yksiselitteisemmät työttömyysturvalinjaukset ovat tervetulleita.

Pimeää työtä ei hyväksytä

Selvästi yli puolet kyselymme vastaajista (61 %) ei pitänyt pimeiden töiden tekemistä hyväksyttävänä missään tapauksessa. Joka kolmannen (36 %) mielestä pimeä työ on kuitenkin joissain tapauksissa hyväksyttävää.

Kysyimme myös, missä tapauksissa pimeän työn tekeminen olisi hyväksyttävää ja saimmekin kirjavan joukon vastauksia, mutta muutamat vastaukset nousivat selvästi yleisimmiksi. Vastauksissa korostuivat naapuri- ja sukulaisapu (32 %), silloin tällöin tehtävät pienet työt kuten joulupukki- ja lapsenvahtikeikat, nurmikon leikkaus ja esiintyminen esimerkiksi tuttujen häissä (28 %) sekä tilanteet, joissa byrokratian aiheuttama haitta on suurempi kuin työstä saatu tulo (7 %).

Vain 3 % kaikista vastaajista piti pimeää työtä aina hyväksyttävänä.

UKKO.fi:n kyselyn tulos pimeästä työstä

UKKO.fi-laskutuspalvelun kautta voi helposti tehdä myös pieniä töitä, sillä minimipalvelumaksumme vaikutukset tuloihin voi välttää kerryttämällä arvonlisäverotonta laskutussummaa 300 euroon. Lue, miten se onnistuu.

Kyselytutkimukseemme vastasi huimat 1270 käyttäjää; iso kiitos kaikille!
Tutkimuksen tuloksista julkaistun tiedotteen voi lukea täältä. Tutustu myös tutkimuksen kaikkiin tuloksiin.

Millaisia kokemuksia sinulla on? Onko sinulle tarjottu pimeää työtä?

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Rekrytoija paljastaa, mitä tapahtuu palkkaamisen jälkeen: ”Soitot voivat olla äärimmäisen vaikeita”

    UKKO.fi:n Head of People & Culture Olli Saukola haastattelee ihmisiä työkseen. Saukola paljastaa blogissaan, mitä merkittävää tapahtuu sen jälkeen, kun yksi tulee valituksi, mutta kymmenet muut eivät. Entä millaiset työhakemukset erottuvat joukosta, ja miten korona on muuttanut rekrytointia? Rekrytointihan on kivaa ja helppoa! Luet ansioluetteloita, juttelet mukavia ja annat ihmisille töitä. Tätä kuulen usein, kun kerron ystävilleni tekeväni työkseni rekrytointeja.…

    Lue lisää
  • Työelämä Yhteen vai erikseen? – Yleisimmät oikeinkirjoitusmokat työelämäviestinnässä

    Kirjoitetaanko kielet isolla vai pienellä, tuleeko lopputervehdyksen jälkeen pilkku? Nuorten ja jo työelämässä olevien kirjoitustaidon on mollattu katoavan pikaviestimien ja sosiaalisen median myötä. Moni työkseen kirjoittava pinnisteleekin muistaakseen koulussa opetellut oikeinkirjoitussäännöt – toiset paremmin tuloksin ja toiset laihemmin. Onneksi nykyisin käytännössä mitään ei tarvitse osata ulkoa, sillä apu löytyy kirjoittamalla hakukoneeseen: viikon jatkoa yhteen vai erikseen. Avuksi voi myös ottaa…

    Lue lisää
  • Työelämä Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus?

    Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu tarkalleen tiettyyn päivämäärään. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu tietyn työtehtävän suorittamiseen. Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi eli vakituinen, jos sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä? Määräaikaisen sopimuksen voi vain tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Syyn pitää olla työsopimuslain…

    Lue lisää