Miksi pääsen haastatteluun, mutta en saa töitä?
Haastatteluun pääseminen on jo iso askel. Se kertoo siitä, että ainakin paperilla sinulla on jotain sellaista tarjottavaa yritykselle, mikä kiinnitti heidän huomionsa.
Se, että pääset haastatteluun, mutta et saa paikkaa ei tarkoita sitä, että sinussa olisi jotain pahasti vialla.
Useimmiten tämä johtuu siitä, että joku muu oli vain sopivampi kyseiseen paikkaan. On kuitenkin joitain seikkoja, joihin kannattaa kiinnittää huomiota työhaastattelussa. Nämä ovat siis sellaisia asioita, joita rekrytoija huomioi joko tietoisesti tai tiedostamatta.
Perusteellinen valmistautuminen
Ennen haastatteluun menoa on hyvä käydä läpi asioita, joita haluaa tuoda esille haastattelun aikana. Ota selvää yrityksestä, sillä on noloa, jos et tiedä yrityksen perustietoja. Tämä auttaa usein myös selventämään, minkä tyylistä työntekijää yritys hakee. Jos sinulla on tallennettuna työpaikkailmoitus ja työhakemuksesi, ne kannattaa käydä läpi. Näin muistat paremmin, minkälaisia asioita yritys viestinnässään painotti ja mitä kerroit itsestäsi hakemuksessa.
Työhaastattelukysymykset noudattavat yleensä melko samaa kaavaa, joten vastauksia kannattaa harjoitella jo etukäteen. Lisäksi on hyvä miettiä jo valmiiksi, minkälaisia asioita sinä haluat haastattelijalta kysyä. Hyvä valmistautuminen antaa kuvan, että olet motivoitunut ja että olet aidosti kiinnostunut paikasta.
Ensivaikutelma
Valitettavasti useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmiset ovat varsin vastahakoisia muuttamaan toisesta saatua ensivaikutelmaa
On siis tärkeää, että annat itsestäsi hyvän kuvan jo heti ovella. Sanomattakin on selvää, että haastattelussa on oltava ajoissa. Lisäksi halusit sitä tai et, ulkonäköösi kiinnitetään huomiota. Pukeutuminen vaihtelee tietenkin haettavan paikan mukaan. Kuitenkin, vaikka tietäisit työpaikan ilmapiirin olevan varsin rento, on parempi ylipukeutua kuin mennä haastatteluun havaijishortseissa. Tärkeää on myös, että vaatteet ovat mukavat päällä, sillä minkäänlainen säätäminen tai kiemurtelu ei anna parasta vaikutelmaa. Pelkän kauluspaidan lisäksi kannattaa miettiä myös yksityiskohtia, kuten hiuksia, kenkiä ja koruja. Asusteiden kanssa voi helposti mennä ylilyönniksi, joten niiden kanssa vähempi on parempi.
Sanaton viestintä
Sanaton viestintä on sellaista, johon ei välttämättä osaa itse kiinnittää huomiota, mutta siihen voi kuitenkin vaikuttaa. Jos siis sinua kuuntelevan henkilön mielessä puheesi ja kehonkielesi eivät täsmää, herättää se epäluotettavuutta. Osalla meistä on myös erilaisia piirteitä, jotka kielivät hermostumisesta.
Näitä voivat olla esimerkiksi huulen pureminen, ympärille vilkuilu ja tärinä. On aivan normaalia olla hermostunut työhaastattelussa, mutta nämä saattavat viedä huomion pois siltä, mitä olet sanomassa. Lisäksi asentosi, käsiesi käyttö ja äänenpainosi sekä puhetyylisi vaikuttavat siihen, miten sanomasi nähdään. Jos haluat tietää enemmän, minkälaisia viestejä annat, voit esimerkiksi nauhoittaa videota, jossa keskustelet jonkun kanssa. Näin näet itse, minkälaisia asioita voit kehittää.
Tyhjät vastaukset
Usein työnantajat sanovat hakevansa ”hyvää tyyppiä”. Haastattelussa on siis hyvä tuoda omaa persoonaa esiin. Haastattelijan on nimittäin vaikea saada sinusta selkoa, jos vastaat kaikkiin kysymyksiin parilla sanalla tai latelet ainoastaan ulkoa opeteltuja latteuksia. Tietenkin olemassa on myös toinen ääripää, jossa haastattelija ei saa suunvuoroa ja vastauksesi pyörivät aiheen vieressä.
Haastattelijat ovat kuulleet jo kaikki kliseiset vastaukset sataan kertaan, joten sinun on jotenkin osattava olla omaperäinen. Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, mutta myös haastattelijoiden kysymykset ovat usein samoja. Kun tiedät, mitä sinulta saatetaan kysyä, voit miettiä jo etukäteen asioita, joita haluat tuoda ilmi sekä tapaa kertoa niistä. Vastauksistasi tulee myös läpi kiinnostuksesi työpaikkaan sekä asenteesi. Liika ylimielisyys harvoin toimii, mutta ei myöskään ylitsevuotava miellyttämisen tarve.
Kerro jotain itsestäsi
Useat haastattelut alkavat niin, että sinua pyydetään kertomaan jotain itsestäsi. Tämä kysymys on raivostuttavan ympäripyöreä, mutta sillä on väliä, mitä ja miten vastaat. Se, mitä aikaisemmin sanottiin ensivaikutelmasta, pätee ehdottomasti myös näihin ensimmäisiin kysymyksiin. Voit kertoa ytimekkäästi työhistoriastasi ja tavoitteistasi, mutta muista, että haastattelija on nähnyt jo ansioluettelosi. Sinulla ei siis ole tarvetta käydä läpi jokaista työpaikkaa ja koulutustaustaasi. On tärkeää tuoda uutta näkökulmaa tavalla, joka erottaa sinut muista hakijoista.
Toisena hankalana kysymyksenä sinulta usein kysytään vahvuuksiasi ja heikkouksiasi. Pelkkä vahvuuksien listaaminen ei vielä kanna kovinkaan pitkälle, vaan mieti esimerkkejä, jotka kuvaavat näitä piirteitä paremmin. Kaikilla meillä on heikkouksia, mutta niistä kertominen on hankalaa. Varsinkin tämän kysymyksen kanssa on helppo ajautua kliseisiin. Haastattelijat huomaavat kyllä, jos yrität syöttää heikkoutena sitä, että olet ”liian huolellinen” tai ”liian ahkera”. Myöskään se, että et osaa viheltää ei ole kovin oleellinen heikkous työn kannalta. Sen sijaan heikkouksien tulisi olla rehellisiä heikkouksia, jotka eivät kuitenkaan estä sinua tekemästä hakemaasi työtä. Esimerkiksi asiakaspalvelupaikkaa hakiessa ei heikkoudeksi varmaankaan kannata sanoa, että inhoat ihmisiä. Lisäksi on hyvä myös mainita, minkälaisia askelia olet ottanut näiden heikkouksien kehittämiseen.
Onko sinulla jotain kysyttävää?
Tämä on usein haastattelun viimeinen kysymys. Sinun esittämäsi kysymykset viestivät haastattelijalle motivaatiostasi sekä siitä, miten hyvin tunnet yrityksen ennalta. Älä siis kysy sellaisia asioita, jotka ovat tulleet jo haastattelun aikana esille tai jotka olisit voinut googlettaa ennen haastattelua.
Voit lukea lisää aiheesta meidän aiemmasta artikkelistamme "Miksi sinua ei palkattu haastattelun jälkeen?".