Elinikäinen oppiminen on avaintermi, kun pohditaan tulevaisuuden työelämää. Ammatit, teknologiat ja työelämä muuttuvat niin nopeasti, että tämän päivän tutkinnot eivät mitenkään voi vastata tarpeeseen, joka jollakin alalla on vaikkapa 30 vuoden kuluttua.
Omaa osaamista pitää syventää, laajentaa ja päivittää työuran edetessä, vaikka pysyisikin saman ammatin parissa vuosikymmeniä – mitä merkittävä osa suomalaisista ei tule tekemään.
Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu mediassa ja päättäjienkin kesken pitkään ja se on edelleen otsikoissa viikoittain. Tuoreessa Ylen jutussa kerrotaan, kuinka nykyinen hallitus on kirjannut jatkuvan oppimisen edistämisen myös hallitusohjelmaan. Jotta uudistus saataisiin huomioitua tarpeeksi laajasti ja kattavasti, aiotaan sitä varten perustaa kolmikantainen ryhmä koulutusjärjestäjille sekä kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen ryhmä.
Uusi ura houkuttelee
Yli puolet työntekijöistä on työuransa aikana kouluttautunut uuteen ammattiin, kerrotaan Sitran tekemässä työelämätutkimuksessa vuonna 2017. Selvitykseen vastanneista suurin osa oli sitä mieltä, että koulutukseen panostaminen kannatti, sillä se antoi pätevyyden ja mahdollisuuden liittyä mielekkäämpään työhön. Ammatillisen osaamisen lisäksi opiskelu kasvattaa myös itseluottamusta uudella alalla.
Kouluttautumisen lisäksi uudelle uralle on monia muitakin keinoja. Kirjoitimme tästä aiheesta vastikään artikkelissamme. Uusi mielenkiintoinen ala voi löytyä vaikkapa vapaaehtoistyön, harrastuksen tai sattumalta syntyneen liikeidean kautta.
Alan vaihtaminen onnistuu myös aikuisena
Moni kokenut ammattilainen saattaa miettiä, kannattaako alan vaihto, jos ikää mittarissa on vaikka jo 50 vuotta. Tähän on oikeastaan yksi selvä vastaus; kannattaa kokeilla. Jos nykyinen työ pännii tai joku muu ala voisi tuntua kiinnostavammalta, lähde selvittämään mahdollisuuksiasi kääntää urasi suuntaa.
50-vuotiaalla saattaa olla vielä viisitoistakin hyvää vuotta työelämässä ennen eläkeikää ja onhan tuollaisen ajan viettäminen mielekkään työn parissa huomattavasti mukavampi vaihtoehto kuin kitkutella tylsässä työssä, joka ei enää innosta.
Havahdutko usein siihen, että huomaat haaveilevasi jostakin paremmasta tai kivemmasta työstä? Tai alkaako sunnuntaisin syke nousemaan pelkästä ajatuksesta, että huomenna pitää taas mennä töihin? Olet selvästi potentiaalinen alan (tai työpaikan) vaihtaja!
Muita merkkejä, joiden perusteella alan vaihtoa kannattaa harkita, ovat esimerkiksi oman työn häpeäminen tai se, että vaikka saisit reilun palkankorotuksen, et haluaisi jäädä tekemään nykyistä työtäsi. Myös oman osaamisen vajaakäyttö voi turhauttaa niin paljon, että uuden työn tai kokonaisen uuden alan etsiminen voi tulla ajankohtaiseksi.
Alan vaihtoon vauhtia kevytyrittäjyydestä
Alan vaihtamisesta on puhuttu myös UKKO.fi:n artikkeleissa useaan otteeseen viime vuosina. Olemme myös kertoneet lukuisten rohkeiden alanvaihtajien tarinoita. Päätimme poimia niistä muutaman tähän inspiraatioksi. Klikkaamalla henkilön nimeä pääset halutessasi lukemaan aiheesta lisää.
“Uusien työteon muotojen myötä esimerkiksi alanvaihtajat voivat entistä vaivattomammin kokeilla uusia urapolkuja tai harrastajat tehdä intohimostaan sivutoimen. Kevytyrittäjyys on yksi hyvä vaihtoehto tällaisen uramuutoksen toteuttamiseen.” Asiantuntija, uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra, Perttu Jämsén.
“Päädyin kevytyrittäjäksi oman harrastukseni kautta. Brasilialaista jujutsusta kertynyt osaaminen auttoi toiminnallisen harjoittelun suunnittelussa.” Kahvakuulaohjaaja, valmentaja ja tietokirjailija Niko Saarela.
“Jossain vaiheessa piti olla jonkun kapean alan asiantuntija ja mennä siinä osaamisessa syvälle. Samalla myös ihmisillä oli selkeitä urapolkuja. Osaamisen pitää kuitenkin nykyisin olla monipuolista ja puhutaankin polkujen sijaan urasokkeloista. Uskon, että tulevaisuudessa moni valitsee kevytyrittäjämäisen tavan tehdä töitä, koska ihmiset haluavat tehdä erilaisia töitä ja kokeilla uutta ammattia vaihtaessaan alaa.” Juoma- ja ruokatoimittaja, opettaja, radiotoimittaja, bloggaaja, Anikó Lehtinen.
“Olin vuosia kokkina ravintoloissa, mutta koska molempien käsien veneluut menivät ajan saatossa huonoon kuntoon, jouduin lopettamaan ne työt ja miettimään alan vaihtoa. Opiskelinkin sitten uuteen ammattiin, valokuvaajaksi. Olin harrastanut kuvaamista jo vuosia, ja siksi päätin tehdä kuvaamisesta ammatin itselleni.” Valokuvaaja, kevytyrittäjä, Jukka-Pekka Visuri.
Suosiotaan kasvattavat jatkuvasti työt, joissa tehtävät, aikataulut ja lomat saa päättää itse. On kuitenkin huomioitava, että tällaiset toimet tuovat mukanaan myös paljon vastuuta. Tässä kirjoituksessa kerromme, millaisia seikkoja niissä kannattaa ottaa huomioon! Yhä useampi ryhtyy nykyisin yrittäjäksi, kevytyrittäjäksi tai freelanceriksi, ja myös provisiopalkkaisia toimia löytyy runsaasti. Kyseisten työmuotojen suosio ei ole ihme, onhan ajatus itseä motivoivista tehtävistä ja joustavasta työajasta…
Yrittäjät odottavat jo markkinoiden avautumista koronan hellittäessä. Tulevaisuus kiinnostaa, mutta yrittäjissä se herätti kasvaneessa määrin innokkuutta ja pelkoa, kertoo tuore kysely. Jos Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja saisi maistiaisia tulevaisuudesta, hän haluaisi jo nähdä, mitä koronasta todella opittiin. ”Tällä hetkellä mietin paljon sitä, että minkälaisia tulevaisuusloikkia ja edistysaskeleita organisaatioissa ja työelämässä otetaan. Kuinka paljon huomioidaan sitä, että mitä ollaan…
Itsensä johtaminen on oikeastaan itsensä käskemistä, jotta saisi aikaan jotakin. Kevytyrittäjät tekevät usein töitä itsenäisesti, jolloin he saavat itse päättää kenelle, milloin ja minkä verran tekevät töitä. Valinnanvapaus on ihanaa, mutta hommat saattavat jäädä helposti tekemättä, jos ei ole pomoa, joka käskee tai deadlinea, joka kolkuttelee. Kiire onkin läsnä nykymaailmassa monella. Tuntuu, että koko ajan on hirvittävästi tehtävää, mutta silti…
