Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia

Näin yrittäjyyden kenttä on Suomessa muuttunut vuosikymmenissä – katso mielenkiintoiset poiminnat aikajanalta!

YK aikajana artikkeli

Vaikka yrittäjyyttä arvostettiin suuresti jo 1900-luvun alun Suomessa, vasta 1980-luvulla yrittäjämyönteinen asenne alkoi yhteiskunnassa versoa ja kukoistaa.

Vuonna 1879 alkaa viimein tapahtua, kun elinkeinoasetus poistaa kauppojen perustamisilta rajoitukset. Nyt kuka tahansa Suomen kansalainen voi yrittää, kunhan jättää elinkeinoilmoituksen joko kaupungissa maistraatille tai maaseudulla kruununvoudille. Tätä ennen elinkeinotoiminnan harjoittaminen oli rajattu vain kaupunkien porvariston ja aateliston yksinoikeudeksi. Luvanvaraisena säilyvät vain jotkin alat, kuten apteekit ja kirjapainot.

Jo 1900-luvun alussa arvostetaan yrittäjiä. Tästä kertoo se, että yrityshistorioita kirjoitellaan ahkerasti. Yrittäjät alkavat myös saada näkyvyyttä lehdistössä. Liike-elämä saa oman lehden, kun sen äänenkannattajaksi perustetaan Kauppalehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyy vuonna 1898.

Katso aikajanalta, millaisia muutoksia yrittäjyyden kentällä on tapahtunut lähihistorian vuosikymmeninä!

1950-1960

Kun Suomessa tehdään ensimmäinen väestönlaskenta vuonna 1950, on maassa noin 401 000 yrittäjää. Yrittäjiä on 10 prosenttia väestöstä ja ammatissa toimivista 49 prosenttia.
Suomessa on yli 30 000 osakeyhtiötä 1960-luvun alussa.

Yrittäjyyden aikanajana Suomessa

1970

Suomalaisen pienten ja keskisuurten yritysten voimakas kasvu alkaa. Ihmisten muuttaessa kaupunkeihin niissä tarvitaan paljon uusia palveluja, mikä synnyttää uusia yrittäjätilaisuuksia. Yksityinen kulutus lisääntyy ja kansalaisten elintaso paranee. Yrittäjyyttä ei kuitenkaan pidetä yleisesti hyvänä asiana, vaan sen katsotaan sopivan vain joillekin ihmisille. Kielteinen suhtautuminen vaikuttaa myös siihen, että yrittäjien järjestäytyminen on vielä vähäistä.

1980

Yrittäjyyden kukoistaminen on keskeistä yhteiskunnan kehitykselle, mutta yrittäjyyden merkityksen korostaminen yhteiskunnalle alkaa Suomessa verrattain myöhään ja sen voidaan katsoa alkaneen kunnolla vasta 1980-luvulla. Yrittäjämyönteinen asenne alkaa lisääntyä ja vahvistua. Yrittäjyyskoulutus alkaa.

Yrittäjyyden aikajana 2

1984

Yrittäjille aletaan myöntää starttirahaa kokeiluna. Starttirahan suuruus oli vuoteen 1988 saakka 2500 markkaa kuukaudessa ja sitä voitiin myöntää enintään 50 000 markkaan asti. Starttirahajärjestelmän aloitusvuonna 1984 päätöksiä tehtiin 500. Laman jälkeisinä vuosina starttirahan suosio kasvoi voimakkaasti ja huippuvuodet starttirahan myöntämisessä olivat 1990-luvun alkupuoliskolla. Starttirahajärjestelmän perusta pysynyt hyvin samankaltaisena vuosien saatossa. Muutoksia on ollut mm. starttirahakauden kestossa.

Vuodesta 2005 alkaen starttirahaa myönnettiin ensin kokeiluluonteisesti työttömien työnhakijoiden lisäksi myös ei-työttömille, esim. palkkatyöstä, opiskelusta tai työvoiman ulkopuolelta yrittäjäksi ryhtyville ja vakinaisesti vuodesta 2008 lähtien. Vuodesta 2008 lähtien tukiaikaa pidennettiin 18 kuukauteen aiemman 10 kuukauden sijaan.

1988

Vielä 80-luvulla yrittäjätutkimukseen yhdistyy voimakkaasti piirremäärittelyt, joiden mukaan yrittäjät eroavat piirteiltään muista ihmisistä. Sosiologi William Gartner ryhtyy selvittämään asiaa. Hän tarkastelee American Journal of Small Business -aikakausikirjassa ilmestyvässä tutkimuksessaan Who is an entrepreneur? Is the wrong question (1988) käsityksiä yrittäjistä. Gartner käsittelee 32:ta yrittäjäkäsitteitä koskevaa tutkimusta, joissa on käytetty erilaisia otoksia yritysten perustajista, omistajista ja yritysten johtajista vuodesta 1916 aina 1980-lopulle. Gartner ei onnistu löytämään yrittäjien piirremäärittelyille samankaltaisia tekijöitä.

Suomeen perustetaan ensimmäiset Uusyrityskeskukset. Uusyrityskeskustoiminta kehitettiin 1980- ja 1990-lukujen taitteessa vastaamaan lamavuosista johtuvaan talouden heikentymiseen. Nopeasti lisääntyvä työttömyys sai niin elinkeinoelämän kuin valtion ja kunnatkin etsimään uusia ratkaisuja työllisyyden parantamiseksi. Uuteen ammattiin kouluttamisen ja työsuhteen rinnalle nostettiin yrittäjyys, joka ei ollut tuohon aikaan erityisen suosittu tai yleinen vaihtoehto.

Ensimmäinen Uusyrityskeskus perustettiin vuoden 1988 lopulla Raumalle, jossa Repola Oy:n toimitusjohtaja Tauno Matomäki piti tärkeänä, että ihmiset työllistävät itseään jouduttuaan työttömiksi. Uusyrityskeskuksen toiminta ja neuvonta alkoi varsinaisesti keväällä 1989.

Uusyrityskeskuksia syntyi 1990-luvulla ripeään tahtiin ja vuoteen 2000 mennessä niitä oli jo 30 eri puolilla maata. Työministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö rahoittivat Uusyrityskeskusverkoston syntymistä, mutta merkittävä rooli oli myös kuntien ja paikallisen elinkeinoelämän rahoituksella. Tänä päivänä Uusyrityskeskusten rahoitus tulee kunnilta ja elinkeinoelämältä.

Nykyisin Uusyrityskeskukset palvelevat vuosittain yli 15 000 yrittäjyyttä suunnittelevaa henkilöä. Heistä noin puolet perustaa yrityksen ja lisäksi osa aloittaa yrittäjämäisen työn erilaisten kevytyrittäjyyspalveluiden kautta. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan 80 prosenttia Uusyrityskeskusten palveluja käyttäneistä yrityksistä toimii viiden vuoden kuluttua. Kaikista yrityksistä vastaava luku on 50 prosenttia.

Noususuhdanne näkyy yritysten määrän lisääntymisenä. Vuosi 1989 on huippuvuosi, jolloin perustettuja yrityksiä oli yli 7000 enemmän kuin lopettaneita.

Yrittäjyyden aikajana 80-luku

1996

Suomen Yrittäjät aloittaa toimintansa tammikuussa 1996, kun edeltävät järjestöt, vuodesta 1898 toiminut Pienteollisuuden Keskusliitto PTK ja vuodesta 1933 toiminut Suomen Yrittäjäin Keskusliitto SYKL yhdistävät voimansa Yrittäjissä.

1997

Ensimmäistä Yrittäjän päivää vietetään 5.9.1997. Päivä saadaan kalenteriin, kun paikallisessa yrittäjäjärjestössä Helsingissä pohditaan, miten antaa uskoa yrittäjille ja miten yrittäjyyden arvostusta voitaisiin lisätä ja yrittämisen toimintaedellytyksiä parantaa Suomea kurittaneen laman jälkeen. Järjestö laittoi tavoitteeksi, että Yrittäjän päivää vietetään vuosittain, päivästä tulee yleinen liputuspäivä ja lisäksi yrittäjäpatsas pystytetään Helsinkiin näkyvälle paikalle. Näin myös tapahtui!

1999

Yrittäjyyden tiedetään olevan vahvasti periytyvää. Perhetaustan vaikutusta suomalaiseen yrittäjyyteen käsitellään esimerkiksi taloustieteilijä Hannu Tervon tutkimuksessa. Hänen laajassa aineistossaan suomalaisista yrittäjäperheen lapsista 23 prosenttia oli toiminut yrittäjinä vuosina 1987-1999. Palkansaajaperheiden lapsissa vastaava osuus oli 12 prosenttia.

Yrittäjyyden aikajana 4

2005

Suomen pienyrittäjät ry perustetaan. Järjestön tavoitteena on vaikuttaa muun muassa pienyrittäjien verokohteluun ja lisätyövoiman palkkaamisen helpottamiseen.

2006

Työministeriön työpoliittisessa tutkimuksessa Palkkatyöstä yrittäjäksi (2006) nousee esiin kaksi asiaa, jotka vetävät ihmistä kohti yrittäjyyttä: henkilöt olivat huomanneet houkuttelevan liiketoimintamahdollisuuden ja he kokivat yrittäjyyden luontevaksi askeleeksi edetä urallaan. Merkittävä vetävä tekijä oli myös tarjottu mahdollisuus ryhtyä yrittäjäksi. Työntäviä tekijöitä olivat myös tyytymättömyys edelliseen työpaikkaan, mikä johtui muun muassa siitä, ettei palkkatyö vastannut koulutusta.

ETLAN selvityksessä Uusyrittäjien kasvuhakuisuus (2006) tutkitaan aloittavia yrittäjiä ja erityisesti kasvuhakuisia yrittäjiä ja heidän yrityksiään laajalla haastatteluaineistolla. Käy ilmi, että tärkeimmät motiivit yrityksen perustamiseen liittyvät siihen, että henkilöt haluavat vapautta ja itsenäisyyttä työhönsä sekä mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja unelmiaan (peräti 91% vastaajista).

Yrittäjyyden aikajana 5

2009

Suomen Yrittäjät julkaisee tutkimuksen, josta selviää, että yrittäjien keskimääräinen tulo vuonna 2008 oli 40 132 euroa eli 38 prosenttia enemmän kuin palkansaajien keskitulo, joka puolestaan oli 29 163 euroa.

2011

Yrittäjän keskimääräiset bruttotulot ovat Suomessa jo 45 000 euroa vuonna 2011, mutta lähes kahdella kolmasosalla yrittäjistä tulot alittivat keskipalkan. Yrittäjien tuloista ansiotuloa on 72 prosenttia ja 28 prosenttia pääomatuloa. Yrittäjän keskimääräinen veroaste on noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin palkansaajan veroaste samalla tulotasolla.

Vuonna 2011 noin kolmannes yrittäjistä on suorittanut korkeakoulututkinnon.

Yrittäjyyden aikajana 6

2013

UKKO.fi alkaa tarjota palveluitaan kevytyrittäjille. Itsensätyöllistäjien määrä lisääntyy entisestään ja vuonna 2013 Suomessa on 15-64-vuotiaita itsensätyöllistäjiä 152 000, joka on noin 6 prosenttia kaikista työllisistä. Suurin osa itsensätyöllistäjistä on yksinyrittäjiä.

2017

Eläkevakuutusyhtiöt linjaavat, että laskutuspalveluyritystä käyttävät työn suorittajat ovat yrittäjiä, joiden on vakuutettava itsensä yrittäjän eläkelakien mukaan, jos säädetyt edellytykset täyttyvät. Kevytyrittäjät pääsevät myös Yrittäjien työttömyyskassan jäseniksi.

Ylen haastattelussa yrittäjä Anu Järvensivu kommentoi väitteitä yrittäjyydestä ja toteaa:

“Yrittäjyys voi olla lempeämpi ja työhyvinvoinnin kannalta parempi vaihtoehto, jos ei pyritä suureen kasvuun ja kansainvälistymiseen. Yrittäjä voi rytmittää helpommin omaa työtään ja tehdä sitä silloin, kun on luova ja hyvä fiilis. Saattaa jopa olla, että minä teen nyt lyhyempiä työpäiviä kuin ennen yrittäjäksi ryhtymistäni.”

Yrittäjyyden aikajana 7

2018

Jo yli 100 000 suomalaista työllistää itsensä kevytyrittäjänä. Vielä viisi vuotta sitten kevytyrittäjiä oli noin 20 000. Kevytyrittäjien määrä kasvaa siis vuosittain yli 20 prosenttia. Uusi työ ry perustetaan ja yhdistyksen tavoitteena onkin, että itsensätyöllistäminen määritellään lainsäädännössä yhtenä työn muotona yrittäjyyden ja palkkatyön ohella.

Kevytyrittäjät hyväksytään Suomen Yrittäjien jäseniksi.

2019

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA tiedustelee suomalaisten asenteita yrittäjyyteen liittyen vuoden 2019 syyskuussa. Yli puolet kyselyyn vastanneista toteaa, että ”vain hullu” ryhtyy yrittäjäksi työn epävarmuuden vuoksi. Samaan kyselyyn vastanneista yli kolme neljästä on sitä mieltä, että koko yhteiskuntamme hyötyisi tilanteesta, jos tukisimme avokätisemmin uusia yrittäjiä.

Väestöryhmistä voimakkaimmin yrittäjyyden liiallisia riskejä korostavat työttömät, perussuomalaisia äänestävät sekä johtavassa asemassa olevat. Ainoa väestöryhmä, jonka enemmistö torjuu käsityksen liiallisesta riskistä, ovat yrittäjät itse.

Kiinnostavaa kyllä, myös yrittäjien suhtautuminen omaan asemaansa on muuttunut aikojen saatossa lähes täysin. Esimerkiksi vielä EVAn vuoden 2005 Arvo- ja asennetutkimuksessa juuri yrittäjät itse korostivat kaikkein voimakkaimmin käsitystä yrittäjyyden ”mielettömyydestä”. Nyt tällainen mieliala on vaimentunut ja itsearvostus vastaavasti voimistunut.

Yrittäjyyden aikajana 8

2020

TAT Nuorten tulevaisuusraportti 2020 -tutkimuksesta käy ilmi, että kolmannes suomalaisista yläkoululaisista voisi kuvitella toimivansa yrittäjänä. Yrittäjyys kiinnostaa huomattavasti enemmän poikia, sillä heistä noin 40 prosenttia näkee itsensä yrittäjänä, kun taas tytöistä vain neljännes vastasi samoin. Kaikkein innokkaimpia yrittäjyydestä ovat ne nuoret, joiden vanhemmista ainakin toinen toimii yrittäjänä. Heistä jopa 46 prosenttia ajattelee yrittäjyyden olevan heille vaihtoehto.

2021

Uusyrityskeskusten kautta perustetaan yhteensä 6 908 yritystä, mikä on 16 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Yrityksiä perustettiin siis jo lähes yhtä paljon kuin ennen koronaa. Uusia asiakkaita yritysneuvonnassa on 13015, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Hieman yli puolet (53%) neuvontaasiakkaista perusti yrityksen. Yleisin taustatilanne (35%) neuvontaan tulevilla oli työsuhde yksityisellä työnantajalla. Toiseksi yleisin tausta (27%) oli työttömyys. 2021. Miehiä ja naisia on uusissa yrittäjissä yhtä paljon.

EDIT 28.2.2022: Jutussa kuvattiin aiemmin, että UKKO lanseerasi kevytyrittäjyyden ensimmäisenä vuonna 2013. Muutettu muotoon, että vuonna 2013 UKKO.fi aloitti toimintansa.

Lähteet: Yrittäjän päivän historia, Suomen Yrittäjät, EVA, Uusyrityskeskus, TAT, Yle, Taloussanomat, Uusityo.fi,
Yrittäjät Suomessa – elinkeinovapaudesta yrittäjyysyhteiskuntaan, Rohkeutta ja realismia – Uusyrityskeskuksen Suomi, Tilastokeskus.

 

 

Kevytyrittäjyys vai oma yritys?

Kevytyrittäjyys sopii sinulle kun:

  • Toimintasi on sivutoimista tai keikkaluontoista
  • Haluat testata liikeideaasi
  • Et halua miettiä ennakkoveroja, alveja tai muita ilmoituksia
  • Sinulla on keikka, josta haluat rahat nopeasti tilille
  • Haluat säästyä tilitoimiston kuukausimaksuilta
  • Haluat valita perustatko Y-tunnuksen vai et

Yrittäjyys on sinua varten kun:

  • Aiot toimia yrittäjänä päätoimisesti tai säännöllisesti
  • Sinulla on valmis yritysidea
  • Sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää
  • Haluat perustaa toiminimen tai osakeyhtiön tai siirtää kirjanpitosi meille
  • Haluat hakea starttirahaa toimintasi alkuun
  • Tarvitset toimintaasi varten oman Y-tunnuksen tai sinulla on jo sellainen
Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>
Jenna Heino

Jenna kirjoittaa runsaasti sekä työkseen että huvikseen. Vapaa-ajallaan hän ideoi käsikirjoituksia, juo liikaa kahvia ja nauttii mökkeilystä. Jenna päätoimittaa Yrittäjyyskoulua.

Muita artikkeleita aiheesta Yrittäjyys: