Vuorovaikutustaidot työelämässä – Miksi ne ovat tärkeitä ja miten niitä voi kehittää?

Vuorovaikutus on mielenkiintoinen ala, jota on viime vuosina tutkittu todella paljon – ja monesti nimenomaan työelämäkontekstissa. Erilaiset vuorovaikutussuhteet tiimeissä sekä johtaja-alainen-suhteet ovat saaneet myös paljon näkyvyyttä mediassa.

Mitä vuorovaikutus oikein on ja miksi se on niin kiinnostavaa?

Erityisesti 2010-luvulla on työelämässä ja johtamisessa korostettu avoimen ja vuorovaikutteisen työyhteisön ideaalia. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan kahden tai useamman asian vaikutusta toisiinsa. Suomen kielen sana vuorovaikutus antaakin jo viitteitä siitä, mitä sanalla tarkoitetaan. Kyseessä on siis molempiin suuntiin tapahtuva vaikutussuhde.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä työelämätaitoja ja monen tahon mielestä ne korostuvat tulevaisuudessa vielä entisestään.

Vuorovaikutus vaikuttaa positiivisesti muun muassa urakehitykseen, motivaatioon, työtyytyväisyyteen, työpaikan tulokseen sekä hyvinvointiin. Hyvä vuorovaikutus näkyy myös vähentyneenä stressinä yksilötasolla ja organisaatiotasolla organisaation kehittymisenä.

Tiimityössä vuorovaikutus korostuu

Työtä tehdään nykyisin lukuisin erilaisin apuvälinein hyvinkin monenlaisissa tiimeissä ja suomalaisista reilusti yli 60 % tekee jonkinlaista tavoitteellista tiimityötä.

Jotkut tiimit eivät tapaa lainkaan kasvotusten, vaan viestivät ja kokoontuvat ainoastaan pikaviestinten ja alustojen välityksellä. Toiset tiimit taas tekevät työtä fyysisesti samasta paikasta. Tiimien kokoonpanojen pysyvyys myös vaihtelee; joillakin tiimi saattaa vaihtua päivittäin tai projekteittain, toisilla tiimejä on yhtä aikaa useita, mutta ne ovat pysyviä.

Tarkemmin ajatellen vuorovaikutus näyttäytyykin erittäin oleellisena työn onnistuneen suorittamisen kannalta, sillä vain vuorovaikutuksen avulla voidaan päästä tavoitteeseen. Psykoterapeutti ja viestintätieteilijä Paul Watzlawickin kuuluisan lausahduksen mukaan ihminen ei voi olla viestimättä (one cannot not communicate).

Vuorovaikutuksen relationaalisuus jää harmittavan usein kuitenkin sivurooliin: Vuorovaikutus vaikuttaa nimittäin työn tekemisen lisäksi myös tiimin henkilöiden välisiin suhteisiin. Olisikin hienoa, jos tiimeissä voitaisiin (muulloinkin kuin kehityspäivinä) ottaa tavoitteeksi jonkin projektin maaliin saattamisen lisäksi myös tiimin vuorovaikutussuhteiden kehittämisen ja toimivuuden varmistamisen.

Vuorovaikutus on myös kuuntelemista

Monella saattaa olla synnynnäisesti sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä hyvän viestijän. Mutta ei hätää, jos et kuulu tähän joukkoon! Vuorovaikutustaitoja voi myös oppia ja kehittää.

Mitä sitten ovat hyvät vuorovaikutustaidot? Kun kerran kaikki viestivät koko ajan, miten niin kaikki eivät muka osaa viestiä?

Vuorovaikutus on paljon muutakin kuin puhumista ja esiintymistä. Sulavasanainen ekstrovertti saattaa olla vuorovaikuttajana huonompi kuin hiljainen kollegansa. Hyvä viestijä sopeutuu sekä työssä että arjessa erilaisiin eteen tuleviin tilanteisiin. Hän osaa ottaa huomioon erilaiset persoonat ja viestiä kunkin keskustelukumppanin tai tiimin kanssa sopivalla tavalla.

Osaavalla vuorovaikutuksella saavutetaan tavoitteet tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ilman, että ketään loukataan viestimisen aikana.

Se, oletko hyvä viestijä ja osaava vuorovaikuttaja ei ole sinun päätettävissäsi. Ihmiset ympärilläsi määrittävät sen, kuinka hyvin viestit. Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä onkin avainasemassa itsetarkkailu ja saamasi palaute: Osaatko kuunnella oikeissa paikoissa? Tavoittaako viestisi vastaanottajan halutulla tavalla? Kiinnitä siis näihin asioihin huomiota, niin sinustakin voi tulla parempi viestijä (ja parempi kollega, kumppani, toimeksiantaja ja johtaja).

Inspiraatio tähän postaukseen tuli HY+:n tällä viikolla pitämästä aamukahviseminaarista, jonka teemana oli tällä kertaa vuorovaikutus. Tilaisuudessa alustajana toimi tohtori Tessa Horila.

Kirjoittaja: Piia Peiponen