Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Vuorovaikutustaidot työelämässä – Miksi ne ovat tärkeitä ja miten niitä voi kehittää?

vuorovaikutus-tiimityo

Vuorovaikutus on mielenkiintoinen ala, jota on viime vuosina tutkittu todella paljon – ja monesti nimenomaan työelämäkontekstissa. Erilaiset vuorovaikutussuhteet tiimeissä sekä johtaja-alainen-suhteet ovat saaneet myös paljon näkyvyyttä mediassa.

Mitä vuorovaikutus oikein on ja miksi se on niin kiinnostavaa?

Erityisesti 2010-luvulla on työelämässä ja johtamisessa korostettu avoimen ja vuorovaikutteisen työyhteisön ideaalia. Vuorovaikutuksella tarkoitetaan kahden tai useamman asian vaikutusta toisiinsa. Suomen kielen sana vuorovaikutus antaakin jo viitteitä siitä, mitä sanalla tarkoitetaan. Kyseessä on siis molempiin suuntiin tapahtuva vaikutussuhde.

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä työelämätaitoja ja monen tahon mielestä ne korostuvat tulevaisuudessa vielä entisestään.

Vuorovaikutus vaikuttaa positiivisesti muun muassa urakehitykseen, motivaatioon, työtyytyväisyyteen, työpaikan tulokseen sekä hyvinvointiin. Hyvä vuorovaikutus näkyy myös vähentyneenä stressinä yksilötasolla ja organisaatiotasolla organisaation kehittymisenä.

Tiimityössä vuorovaikutus korostuu

Työtä tehdään nykyisin lukuisin erilaisin apuvälinein hyvinkin monenlaisissa tiimeissä ja suomalaisista reilusti yli 60 % tekee jonkinlaista tavoitteellista tiimityötä.

Jotkut tiimit eivät tapaa lainkaan kasvotusten, vaan viestivät ja kokoontuvat ainoastaan pikaviestinten ja alustojen välityksellä. Toiset tiimit taas tekevät työtä fyysisesti samasta paikasta. Tiimien kokoonpanojen pysyvyys myös vaihtelee; joillakin tiimi saattaa vaihtua päivittäin tai projekteittain, toisilla tiimejä on yhtä aikaa useita, mutta ne ovat pysyviä.

Tarkemmin ajatellen vuorovaikutus näyttäytyykin erittäin oleellisena työn onnistuneen suorittamisen kannalta, sillä vain vuorovaikutuksen avulla voidaan päästä tavoitteeseen. Psykoterapeutti ja viestintätieteilijä Paul Watzlawickin kuuluisan lausahduksen mukaan ihminen ei voi olla viestimättä (one cannot not communicate).

Vuorovaikutuksen relationaalisuus jää harmittavan usein kuitenkin sivurooliin: Vuorovaikutus vaikuttaa nimittäin työn tekemisen lisäksi myös tiimin henkilöiden välisiin suhteisiin. Olisikin hienoa, jos tiimeissä voitaisiin (muulloinkin kuin kehityspäivinä) ottaa tavoitteeksi jonkin projektin maaliin saattamisen lisäksi myös tiimin vuorovaikutussuhteiden kehittämisen ja toimivuuden varmistamisen.

Vuorovaikutus on myös kuuntelemista

Monella saattaa olla synnynnäisesti sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät hänestä hyvän viestijän. Mutta ei hätää, jos et kuulu tähän joukkoon! Vuorovaikutustaitoja voi myös oppia ja kehittää.

Mitä sitten ovat hyvät vuorovaikutustaidot? Kun kerran kaikki viestivät koko ajan, miten niin kaikki eivät muka osaa viestiä?

Vuorovaikutus on paljon muutakin kuin puhumista ja esiintymistä. Sulavasanainen ekstrovertti saattaa olla vuorovaikuttajana huonompi kuin hiljainen kollegansa. Hyvä viestijä sopeutuu sekä työssä että arjessa erilaisiin eteen tuleviin tilanteisiin. Hän osaa ottaa huomioon erilaiset persoonat ja viestiä kunkin keskustelukumppanin tai tiimin kanssa sopivalla tavalla.

Osaavalla vuorovaikutuksella saavutetaan tavoitteet tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti ilman, että ketään loukataan viestimisen aikana.

Se, oletko hyvä viestijä ja osaava vuorovaikuttaja ei ole sinun päätettävissäsi. Ihmiset ympärilläsi määrittävät sen, kuinka hyvin viestit. Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä onkin avainasemassa itsetarkkailu ja saamasi palaute: Osaatko kuunnella oikeissa paikoissa? Tavoittaako viestisi vastaanottajan halutulla tavalla? Kiinnitä siis näihin asioihin huomiota, niin sinustakin voi tulla parempi viestijä (ja parempi kollega, kumppani, toimeksiantaja ja johtaja).

Inspiraatio tähän postaukseen tuli HY+:n tällä viikolla pitämästä aamukahviseminaarista, jonka teemana oli tällä kertaa vuorovaikutus. Tilaisuudessa alustajana toimi tohtori Tessa Horila.

Kokeile kevytyrittäjyyttä jo tänään!

Kevytyrittäjyys on helpoin tapa aloittaa oma yrittäjämäinen toiminta. Voit myydä omaa työtäsi jo tänään. Ei sitoutumista, ei kuukausimaksuja.
Lue lisää kevytyrittäjyydestä

Kirjoittaja: Piia Peiponen

 

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Itseohjautuvuus tekee hyvää työyhteisölle – kunhan se toteutetaan oikein

    Itseohjautuvuus on tullut ryminällä suomalaiseen työelämään viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän on ainakin kaksi syytä. Ensimmäinen on työn muuttuminen. Saman tiimin jäsenten työtehtävät eriytyvät toisistaan, kun jokaisen täytyy erikoistua johonkin omaan pieneen juttuunsa. Työelämän vauhti kiihtyy jatkuvasti ja erilaiset ohjelmat, koneet ja teknologiat tulevat osaksi työpäiviämme. Kaikki ovat työssään nykyisin asiantuntijoita ja asiantuntijoiden johtaminen suoraan ylhäältäpäin ei ole kannattavaa. Toinen syy…

    Lue lisää
  • Työelämä Tänään on stressitietoisuuden päivä – lue vinkkejämme stressinhallintaan!

    Tänään 6.11. vietetään stressitietoisuuden päivää! Sen kunniaksi halusimme listata neuvoja siihen, kuinka voit hallita omaa stressiäsi. Vinkit on poimittu aiemmista stressiä ja palautumista käsittelevistä kirjoituksistamme! Löydät tekstistä myös linkkejä niihin. Kaikki me stressaamme joskus – jotkut ovat sille vielä alttiimpia kuin toiset. Tähän on vaikutusta luonteella sekä tietysti töiden ja muun tekemisen määrällä. Varsinkin syksy on monille hektistä aikaa; näin…

    Lue lisää
  • Työelämä Fintech, alustatalous ja jakamistalous – mitä ne tarkoittavat?

    UKKO.fi on esitelty monessa tapahtumassa Fintech-yrityksenä. Mitä ihmettä se Fintech sitten oikein tarkoittaa? Ja mitä tarkoittavat usein juhlapuheissa esiintyvät alustatalous ja jakamistalous? Kerron tässä artikkelissa selvällä suomen kielellä, mitä nämä trendisanat oikeasti tarkoittavat. Fintech-yritykset ovat nyt kuumia Fintech tulee sanoista Financial Technology eli suoraan suomeksi käännettynä finanssiteknologia. Fintech-yritykset ovat siis yrityksiä, jotka toimivat aloilla, joissa käsitellään rahaa. Fintech-yritykset ovat juuri…

    Lue lisää