Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Vieraskynä: Y-Säätiö yhdistää Uuras-kohteissaan työn ja asumisen

asuminen-tyo

Viime vuonna Y-Säätiö lähti yhteistyössä Ajatushautomo Demos Helsingin kanssa kehittämään kohtuuhintaisen vuokra-asumisen konseptia. Aihetta työstettiin useissa työpajoissa yhdessä asukkaiden ja asiantuntijoiden kanssa. Kolmen kärjeksi jatkokehittämiseen nousi hyvän vuokra-asumisen malli, energiatehokkuus sekä asumisen ja työn yhdistäminen.

Tämän vuoden alussa uutta boostia kehittämiseen toi Y-Säätiön VVO:lta ostamat korkotuetut vuokra-asunnot. Kauppa kaksinkertaisti asuntokannan 16 300 asuntoon. Huhtikuussa asunnoille lanseerattiin uusi nimi: M2-Kodit.

Uuras yhdistää asumisen ja työn

Asumisen ja työn yhdistävät kokeilut nimettiin Uuraaksi. M2-Kotien Uuras-kohteita voi kutsua living lab taloiksi, joissa samaan aikaan eletään sekä tutkitaan ja testataan uusia palveluita, joiden avulla asukkaiden työnteon ja asumisen voisi yhdistää. Näitä asumisen ja työn yhdistäviä palveluita kehitetään yhdessä asukkaiden ja erilaisten kumppaneiden kuten jakamistalouden palvelutuottajien kanssa.

Koko kehittämistyön ajan on yhtenä keskeisenä kehittämisalueena ollut palkitseminen; se miten asukkaille maksetaan palkka heidän M2-Kodeille tekemästään työstä. Monet ideat, kuten lahjakorttien antaminen palkkioksi, muodostuivat veroteknisesti mahdottomiksi. Palkkaaminen työsopimukselliseen suhteeseen ei resurssien käytön kannalta tuntunut mielekkäältä, koska työt ovat keikkaluonteisia ja epäsäännöllisiä. Melko pian parhaaksi vaihtoehdoksi nousi laskutuspalvelun käyttö palkan maksamisessa.

Työtalkkari koordinoi työtehtäviä

Syyskuun alussa Uuraassa aloitti työtalkkari Tuomo Niittyaho. Tuomon työmaana on kaksi M2-kotien talokohdetta Vantaan Martinlaaksossa. Kohteissa on 250 asuntoa. Työtalkkari koordinoi Työpankkitoimintaa, joka on aluksi vuoden kestävä kehittämishanke, jonka tarkoitus on etsiä ja kartoittaa talosta sellaisia töitä, joita työstä kiinnostuneet M2-asukkaat voisivat tehdä. Tuomo Niittyahon yhteistyökumppaneita ovat asukkaiden lisäksi talon huoltoyhtiö, isännöitsijä sekä huoneistoremontit suorittava rakennusurakoitsija. Tarkoitus on, että tehtävät työt ovat sellaisia, jotka vuokranantaja joutuisi muuten ostamaan lisätyönä esimerkiksi huoltoyhtiöltä. Tärkeä piirre töissä on, että niiden on oltava oikeita töitä, ei mitään keksimällä keksittyä puuhastelua.

talotalkkari-tuomo

Työtalkkari Tuomo Niittyaho koordinoi Työpankkitoimintaa ja opastaa asukkaita.

Ensimmäiset oikeat työt alkoivat Tuomon työpaikkailmoituksesta, jossa etsittiin halukkaita asukkaita tyhjentämään purettavaa taloa. Ensimmäinen rekrytointi-ilmoitus sai liikkeelle kolme asukasta, jotka uurastivatkin purkutalossa usean päivän ajan. Monen roskalavallisen täytön jälkeen asukkaat irrottivat asunnoista mm. kodinkoneita, parvekelaseja ja muita varaosia uudelleenkäyttöä varten.

Työtalkkari opasti asukkaita laskutuspalveluna käytetyn UKKO.fi:n toimintaan ja ensimmäiset työstä tehdyt laskut lähtivät liikkeelle. Vaikeuksia kohtasi työtön työnhakija, joka sai TE-palveluista kuulla, että laskutuspalvelun käytön myötä hänen työttömän statuksensa muuttuisi uuden työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi. Uuraan haasteeksi muodostui se, miten työtön työnhakija voisi laskuttaa Työpankkitoiminnan kautta tekemänsä satunnaisen ja kertaluontoisen työkeikan ilman, että hänen työttömyysturvansa katoaa, heikkenee tai viivästyy kohtuuttomasti. Työttömällä työnhakijalla on mahdollisuus tienata bruttona 300 euroa kuukaudessa ilman että ansiot vaikuttavat työttömyysetuuden määrään.

Työpankkitoiminnasta laadittiin TE-viranomaisille informaatiokirje, jonka toivotaan helpottavan ymmärrystä siitä, että UKKO.fi-laskutuspalvelun käyttämiseen päädyttiin puhtaasti laskutusteknisistä syistä, eikä siksi, että asukkaat ryhtyisivät yrittäjiksi. Tilanteen keskeneräisyyden vuoksi asukas ei ole vielä pystynyt tekemään laskua tekemistään työtehtävistä. UKKO.fi-laskutuspalvelun käytön sekä uudenlaisten työmuotojen lisääntymisen myötä tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja muutoksia lainsäädäntöön, jotta ihmisten erilaiset elämäntilanteet tulisivat huomioiduiksi.

Työpankkitoiminnasta ponnahduslauta työelämään?

Uuras-konseptin alaisen Työpankkitoiminnan tarkoitus on helpottaa pienituloisten tulonsaantia. Kohteena eivät ole vain pitkäaikaistyöttömät, vaan yhtä lailla esimerkiksi pätkätyöläiset ja freelancerit. Työpankkitoiminnan tarkoitus on sopia erilaisille ihmisille erilaisiin elämäntilanteisiin ja työllisyystilanteisiin. Työpankki saattaa toimia myös asukkaiden ponnahduslautana työelämään.

Uuras-kohteet suunnitellaan tukemaan asukkaiden työntekoa kotona ja lähiympäristössä. Talojen yhteiskäyttötiloja voidaan muovata sopiviksi sisustuksella sekä toimivalla apuvälineistöllä kuten hyvillä nettiyhteyksillä ja monitoimilaitteilla. Yhteiskäyttötiloissa voidaan hyödyntää esimerkiksi yhteisöllisen työtilan ajatusta Ruotsista rantautuneella Hoffice -menetelmällä. Sanat Home ja Office yhdistävä Hoffice tarjoaa vaikkapa etätyöpäivää tekeville asukkaille uudenlaisen tavan työskennellä.

Uudenlaisten työtapojen kehittäminen sekä innovatiiviset työtä tukevat alustat kuten UKKO.fi tulevat olemaan yhä tärkeämmässä osassa määrittelemässä sitä, millaista työ tulevaisuudessa on. Uuraan kehittämistyö jatkaa yhteyden rakentamista työn ja asumisen välille, jotta työtä voisi tehdä eri tavoin ja hyvinkin lähellä omaa kotia. Muuttuvassa työelämässä säilyy tavoite saada työ ja tekijä kohtaamaan.

Kirjoittaja Kaisa Nisula on Y-Säätiön asukastoiminnan koordinaattori.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Työura koostuu nykyisin monesta urasta – sitoutuvatko nuoret enää työnantajiinsa?

    Ei ole päivää, jolloin mediassa, joko sosiaalisessa tai perinteisessä, ei puhuttaisi työelämän muutoksesta ja murroksesta. Keskustelussa on paljon eri näkökulmia. Keskustelua käydään työkulttuurin muuttumisesta, robotisaation ja digitalisaation vaikutuksista, kohtaanto-ongelmasta, rekrytoinneista, alustataloudesta tai nuorten yrittäjämäisen asenteen ja yrittäjäinnostuksen kasvusta. Nuoret tulevat ja menevät Organisaatioiden työkulttuureissa näkyvä muutos onkin todella kiinnostava ilmiö. Nuoret ovat tulleet työelämään erilaisella asenteella kuin aiemmat sukupolvet, suuret…

    Lue lisää
  • Työelämä Työhakemus kuntoon - 10 virhettä, joita sinun tulisi välttää

    Työhakemus on ovi työhaastatteluun. Jotta sinä olisit yksi haastatteluun valituista, on työhakemuksesi oltava mainio. Jokainen, joka on joskus hakenut työpaikkaa, tietää kuinka vaikeaa se on ja kuinka monessa kohtaa työnhaku voi mennä pieleen. Yhtä samaa työpaikkaa saattaa hakea yli 100 hakijaa ja heistä vain osa saa kutsun haastatteluun. Olemme listanneen kymmenen virhettä, joita sinun tulisi välttää työhakemuksessa. Välttämällä kyseiset virheet,…

    Lue lisää
  • Työelämä Säästäminen tuo vakautta ja vapautta – suomalaiset eivät ole kovin ahkeria säästäjiä

    Tutkimusten ja kyselyiden mukaan suomalaiset eivät säästä yhtään enemmän kuin aiemmin – oikeastaan päinvastoin. Matalat korot ja luotto omaan talouteen ovat saaneet suomalaisten entisestäänkin vähäisen säästämisinnostuksen laantumaan. Noin puolet suomalaisista laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Tämä ei kuulosta kovin suurelta määrältä, kun miettii viime aikoina erityisesti naisten säästämisestä tehtyjen lehtijuttujen ja medianostojen määrää. Säästämisestä siis kyllä puhutaan. Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut…

    Lue lisää