Arvioitu lukuaika: 2 minuuttia

Mitä tarkoittaa määräaikainen työsopimus?

Määräaikainen-työsuhde-ja-työsopimus-1

Määräaikainen työsopimus on sopimus, jonka kestoaika on sidottu tarkalleen tiettyyn päivämäärään. Määräaikaisena voidaan pitää myös sopimuksia, joiden kesto on rajattu tietyn työtehtävän suorittamiseen. Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi eli vakituinen, jos sitä ei ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi.

Milloin määräaikaisen työsopimuksen voi tehdä?

Määräaikaisen sopimuksen voi vain tehdä, jos siihen on perusteltu syy. Syyn pitää olla työsopimuslain mukainen. Syy voi olla esimerkiksi toisen työntekijän poissaolosta aiheutuva sijaisuus tai työn sesonkiluonteisuus esimerkiksi ilotulitteiden myynti tai marjanpoiminta. Määräaikainen työsopimus voidaan myös solmia ilman lain edellyttämää perusteltua syytä, jos työntekijä pyytää sitä.

 

Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen

Määräaikainen työsopimus voidaan tehdä samalla tavoin kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus eli kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Kirjallisen työsopimuksen tekeminen on kuitenkin kaikissa tilanteissa suositeltavaa.

Työnantajan on aina toimitettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Määräaikaisen työsopimuksen solmimisen yhteydessä erityisen tärkeäksi osaksi näitä ehtoja muodostuu edellytys määräaikaisen sopimuksen keston ja määräaikaisuuden perusteen ilmoittamisesta. Määräaikaisuuden peruste on kirjattava työsopimukseen. Työnantajalla on todistusvastuu siitä, että yrityksellä on ollut perusteltu syy työsuhteen solmimiseen määräaikaisena.

 

Miten määräaikaisen työsopimuksen voi irtisanoa?

Työntekijä tai työnantaja eivät lähtökohtaisesti voi irtisanoa määräaikaista työsopimusta, vaan se päättyy, kun määräaika päättyy. Työsopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä saattaa seurata jopa vahingonkorvausvastuu. Määräaikainen työsopimus voidaan kumminkin purkaa yhteisymmärryksessä.

Sopimukseen voidaan liittää myös koeaika, jolloin työntekijä ja työnantaja voivat päättää työsuhteen halutessaan. Koeaika ei kuitenkaan voi määräaikaisissa työsuhteissa olla enempää kuin puolet työsuhteen pituudesta ja enintään 6 kuukautta. Koeaikapurulla pitää kuitenkin olla asialliset perusteet.

 

Voiko määräaikaisia sopimuksia ketjuttaa?

Toistuvien määräaikaisten työsopimusten tekeminen eli ”Ketjuttaminen” ei ole sallittua, jos työsopimusten lukumäärä, yhteenlaskettu kesto tai niistä muodostuva kokonaisuus osoittaa työnantajan työvoiman tarpeen olevan pysyvää. Tällöin määräaikaisten sopimusten käytölle samoissa työtehtävissä ei ole enää perustetta.

Työsopimuslain 1:3 §:n mukaan työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyjä määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina. Yksinkertaisesti, jos työvoiman tarve on pysyvä, niin työ on teetettävä toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa.

 

Määräaikaisen sopimuksen päättyminen

Määräaikainen sopimus päättyy määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuttua. Mikäli määräaikaisen työsopimuksen päättymisaika on ainoastaan työnantajan tiedossa määräaikaisuuden perustuessa esimerkiksi määrätyn työn valmistumisajankohtaan, työnantajan on ilmoitettava sopimuksen päättymisestä työntekijälle heti tiedon saatuaan. Esimerkiksi vakituinen työntekijä voi ilmoittaa palaavansa sairauslomaltaan aiemmin, niin tällöin työnantaja on velvollinen ilmoittamaan siitä sijaiselle. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti ei vaikuta määräaikaisen sopimuksen päättymiseen, mutta työnantajalle voi syntyä velvollisuus korvata ilmoituksen laiminlyönnistä työntekijälle aiheutunut vahinko.

Toivottavasti Sinä lukija et joudu ikinä sopimusten ketjuttamisen uhriksi. Jos näin ikävä kyllä käy tai pelkäät käyvän, niin suosittelen etsimään toisen työpaikan. Julkaisimme toissa päivänä artikkelin, joka auttaa sinua löytämään unelmiesi työpaikan!

Kirjoittaja Sami Kyngäs

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Säästäminen tuo vakautta ja vapautta – suomalaiset eivät ole kovin ahkeria säästäjiä

    Tutkimusten ja kyselyiden mukaan suomalaiset eivät säästä yhtään enemmän kuin aiemmin – oikeastaan päinvastoin. Matalat korot ja luotto omaan talouteen ovat saaneet suomalaisten entisestäänkin vähäisen säästämisinnostuksen laantumaan. Noin puolet suomalaisista laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Tämä ei kuulosta kovin suurelta määrältä, kun miettii viime aikoina erityisesti naisten säästämisestä tehtyjen lehtijuttujen ja medianostojen määrää. Säästämisestä siis kyllä puhutaan. Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut…

    Lue lisää
  • Työelämä Vaivaavatko kivut kotitoimistolla? Tee nämä pienet lisäykset etätyöpäiviisi, niin jumit helpottuvat!

    Teetkö etätöitä kotoa käsin ja jumit vaivaavat? Kerromme tässä artikkelissa muutaman helpon vinkin ja tavan, joilla huolehdit hyvinvoinnistasi, liikkuvuudestasi ja työergonomiastasi pitkin työpäivää! Artikkelin lopusta löydät myös vinkkejä helppoon ja nopeaan taukojumppaan. Hyvästä työergonomiasta huolehtiminen on tärkeää, teet sitten liikkuvaa tai ruumiillisesti raskasta työtä tai istut kaikki päivät toimistolla. Ergonomian ylläpito pääsee kuitenkin helposti unohtumaan töihin uppoutuessa; etenkin osan etätyöläisistä…

    Lue lisää
  • Työelämä Naisen euro on vuonna 2021 Suomessa 84 senttiä – se ei ole naisten vika, mutta naisten yrittäjyydellä eroa voidaan kuroa umpeen

    Vain kolmasosa suomalaisista yrittäjistä on naisia ja naiset päätyvät miehiä useammin matalapalkkaisille aloille. Perhevapaajärjestelmä kannustaa nimenomaan naisia jäämään kotiin lasten kanssa, mikä pienentää naisten elinikäistä palkkakertymää ja samalla kertyvää eläkettä entisestään. Kysyimme Elinkeinoelämän valtuuskunnan ensimmäiseltä naisjohtajalta Emilia Kullakselta, miten naisten asemaa työelämässä ja yrittäjinä voidaan parantaa. Suomi on kansainvälisessä vertailussa tasa-arvon mallimaa, mutta tekemistä riittää vielä paljon. Nyt naistenviikolla on…

    Lue lisää