Kehu työkaveria – parannat luottamusta ja lisäät sitoutumista
Myönteistä palautetta annetaan työpaikoilla liian vähän, vaikka sitä kyllä usein kaivataan. Työkaverilta saatu positiivinen palaute heijastuu keskinäiseen luottamukseen ja sitä kautta koko työyhteisön toimivuuteen. Jokainen tietää, että kehut, kiitollisuuden ja huomion osoittaminen herättävät lämpimän tunteen, joka saattaa nostaa korviin asti ulottuvan hymyn.
Työkaverilta saatu positiivinen palaute, kiitos tai kehu tuntuu tutkimusten mukaan paremmalta kuin asiakkaalta tai esimieheltä saatu. Tämä johtuu siitä, että työkaveri jakaa sen saman arjen työpaikalla, joten hän todella tietää, mistä kiittää.
Suomessa ei ole koskaan ollut sellaista tapaa, että kiitetään tai kehutaan. Kulttuuri on tässä muuttumassa, mutta tällainen historia selittää sen, miksi positiivisen palautteen antaminen tuntuu monesti niin vaikealta. Kukapa ei tietäisi sananlaskua kissa kiitoksella elää, joka kuvaa hyvin perinteistä suomalaista suhtautumista kiittämiseen ja kehumiseen.
On myös mahdollista, että koska kiitoksen sanoja ei tiedä, kuinka kiitos otetaan vastaan, hän ei halua tai uskalla päästää kehua suustaan. Jos aiemmin kiitoksen saanut onkin kysynyt, että mitä kehuja on oikein vailla tai tarvitseeko hän jotakin, saattaa palaute jäädä antamatta.
Kiitokset sitouttavat ja innostavat
Hyvä johtaja jakaa kiitosta työpaikan arjessa. Tunteiden johtaminen on kuitenkin monesti numeroihin ja tuottavuuteen keskittyneille haastavaa. Kiitos on kuitenkin erinomainen toteutusvoima, sillä se saa aikaan sitoutumista ja innostumista. Ja näillä sanoillahan usein kuvataankin menestyvien yritysten henkilöstöä; he ovat sitoutuneita ja innokkaita, jopa innostavia.
Hyvät sosiaaliset suhteet, mutta myös työtoverien ja esimiehen tuki ovat tärkeitä siinä, kuinka työntekijät säilyvät terveinä ja selviävät stressaavasta työelämästä.
Ansaittujen kiitosten ja kehujen jakamisella on myös muita vaikutuksia; kun myönteisen palautteen saamiseen on totuttu, on myös kehittävän palautteen vastaanottaminen helpompaa. Myönteinen ajatusmalli on ennestään tavattu usein tyrmätä työpaikoilla, koska silloin on saatettu ajatella, että silloin ei saisi lainkaan antaa muuta kuin positiivista palautetta. Tällainen ajatusmalli on kuitenkin väärä, eikä myönteinen ajattelutapa sulje pois kriittistä palautetta.
Kiitoksilla terveyttä
Kiitoksia ei välttämättä kannata jaella vain tavan vuoksi, sillä suomalaisessa kulttuurissa on tavallisesti huomattu herkästi epäaitous ja sitä ei katsota lainkaan suopeasti. Aito kiitos myös avartaa näkökulmia sekä lisää kykyä selviytyä vaikeuksista.
Kiitos vaikuttaa ihmiseen sekä psyykkisesti että fyysisesti. Kun myönteinen tunne koetaan tunteen tasolla, saa se aikaan terveyttä ja hyvinvointia vahvistavia vaikutuksia. Keho taas muistaa korostaa kielteisiä tunteita, koska menneisyydessä ne ovat olleet selviytymisen kannalta tärkeämpiä.
Harjoittele kiittäminen luontevaksi
Kehumista ja kiittämistä voi myös opetella. Tässä muutama vinkki, joilla kehumisessa voi päästä alkuun, jos se tuntuu kovin vieraalta, vaikealta tai luonnottomalta.
- Kirjoita ylös positiivisia asioita.
Voit aloittaa miettimällä tuttuja ihmisiä ja asioita, joista pidät heissä. Mieti asioita, jotka saavat sinut hymyilemään ja kirjoita näitä ylös ja sano niitä myös ääneen. Jokaisessa ihmisessä on jotakin positiivista, yritä löytää se, niin oma mielikuvasi saattaa muuttua. - Mieti, millaiset kehut tekivät sinulle hyvän mielen.
Kiinnitä huomiota kehuihin, joita saat itse. Millaiset kehut tuntuvat hyviltä? Entä millaiset aiheuttavat negatiivisia tunteita? Kiinnittämällä huomiota saamiisi kehuihin voit oppia ymmärtämään sitä, mitkä kehut tuntuvat aidoimmilta ja mistä se johtuu. - Kehu joka päivä.
Lausu kehu tai kohteliaisuus kerran päivässä. Aloittaa voit arkisisissakin tilanteissa, jos se tuntuu helpommalta. Kiitä vaikka kaupan kassaa tai tarjoilijaa hyvästä palvelusta. Voit myös sopia läheisen ystävän tai kollegan kanssa, että harjoittelette yhdessä kehumista ja palautteen antamista.
Kerro mielipiteesi