Blogi

21.2.2018

Työura koostuu nykyisin monesta urasta – sitoutuvatko nuoret enää työnantajiinsa?

Ei ole päivää, jolloin mediassa, joko sosiaalisessa tai perinteisessä, ei puhuttaisi työelämän muutoksesta ja murroksesta. Keskustelussa on paljon eri näkökulmia. Keskustelua käydään työkulttuurin muuttumisesta, robotisaation ja digitalisaation vaikutuksista, kohtaanto-ongelmasta, rekrytoinneista, alustataloudesta tai nuorten yrittäjämäisen asenteen ja yrittäjäinnostuksen kasvusta.

Nuoret tulevat ja menevät

Organisaatioiden työkulttuureissa näkyvä muutos onkin todella kiinnostava ilmiö. Nuoret ovat tulleet työelämään erilaisella asenteella kuin aiemmat sukupolvet, suuret ikäluokat sekä esimerkiksi jo laman aikaan työssä olleet. Työelämään ei enää samalla tavalla kuulu pitkät työsuhteet ja eläkevirat sekä yhden työnantajan palveluksessa työskentely. Tämä on aiheuttanut sen, että nuoret vastikään työelämään siirtyneet ajattelevat usein enemmän työpaikan tai työtehtävien vaikutusta omaan uraansa kuin omaa panostaan suhteessa työnantajaan.

Nuoria onkin monesti kritisoitu siitä, että he eivät sitoudu kulloiseenkin työnantajaansa ja vaihtavat työpaikkaa aiempia sukupolvia useammin – ja pelkästään itsekkäistä lähtökohdista. Moitteet voivat tuntua osittain aiheellisilta, mutta kun asiaa tarkastellaan nuorten omasta näkökulmasta, nousee esiin kysymys, että mikä oikein on se, johon nuoret sitoutuisivat. Onko se epävarmuus, pätkätyöt, lyhyet työsuhteet ja toimeksiannot, vuokratyöt vai nollatuntisopimukset?

Nuorille on jo ennen työelämään siirtymistä toitotettu työelämän muuttumisesta ja siitä, että nykyään miltei jokaisen työuraan kuuluu monta eri ammattia ja jatkuvaa oman osaamisen ja ammattitaidon päivittämistä. Tämä selittänee osaltaan myös nuorten valtavan yrittäjämyönteisyyden; halutaan sitoutua omaan itseen, omaan työuraan ja oman osaamisen maksimaaliseen hyödyntämiseen. Oman ammattitaidon hyödyntäminen on viime vuosina näkynyt myös kevytyrittäjäilmiön valtavana kasvuna.

Nuori työelämään siirtynyt sukupolvi kyllä siis sitoutuu, mutta sitoutumisen kohde on eri kuin aiemmilla sukupolvilla.

Miten nuoret saadaan jäämään?

Onko työnantajalla sitten mitään mahdollisuutta koittaa saada isolla rahalla rekrytoituja ja perehdytettyjä nuoria osaajia viipymään organisaatiossa? Vastaus on, että tietysti!

Työnantajan pitää viimeistään nyt alkaa kiinnittää huomiota omaan työnantajakuvaansa. Yksinkertaisimmillaan se on tekoja hyvän työilmapiirin ja positiivisen yhteisön luomiseksi tai ylläpitämiseksi. Nuorten mielestä työpaikalla pitää olla viihtyisää ja kivaa, työn pitää olla haastavaa ja joustavaa, työyhteisön pitää toimia avoimesti ja kannustavasti ja organisaatiorakenteen pitää mielellään olla matala ja esimiehen arvostava. Takaamalla kuvatun kaltaiset työolot, voidaan nuori ammattilainen sitouttaa sekä työyhteisöön, esimieheen että työnantajaan.

Nuorten peräänkuuluttama viihtyisyys työssä ja hyvät suhteet kollegoihin eivät ole mitään turhanpäiväistä. Erinomaiset sosiaaliset suhteet työpaikalla vaikuttavat positiivisesti koko työyhteisön innostumiseen, sitoutumiseen, hyvinvointiin ja tehokkuuteen. Työkulttuuria ja siihen liittyvää johtajuutta, oppimista ja kehitystä kannattaakin pitää yrityksen kilpailuvalttina.

Asenne ratkaisee

Nuorten sitoutumisen ohella puheenaiheena on usein myös asenne työhön. Nuoret eivät elä tehdäkseen työtä, vaan päinvastoin; tekevät töitä elääkseen tai ainakin nauttiakseen elämästä. Toki omien intohimojen toteuttaminen onnistuu monella myös töissä – tällöin sekä asenne että sitoutuminen ovat varmasti kohdallaan iästä riippumatta. Nuorten arvostus työtä kohtaan ei ole vähentynyt, vaikka heidän elämäänsä on tullutkin myös muita osa-alueita työn lisäksi.

Työelämän digitalisoituessa yhä useammin myös työn ja vapaa-ajan raja sekoittuu. Tällöin onkin pelkästään hyvä, että perhe, ystävät ja harrastukset katkaisevat passiivistakin työasioiden miettimistä, viesteihin vastaamista ja jatkuvaa valmiustilassa olemista. Tasapainoilu kiinnostavan, motivoivan työn ja muun elämän välillä onkin nykyisin haaste nuorten sukupolvien lisäksi muillekin ikäluokille.

Omaa itseä halutaan toteuttaa 2010-luvulla vapaa-ajan lisäksi myös työpaikalla ja töitä tehdessä. Nuoret odottavatkin työtlä miellyttäviä puitteita itsensä toteuttamiseen; samaan aikaan he eivät hyväksy merkityksetöntä palkkatyötä välttämättömäksi elämän rakennuspalikaksi. He mieluummin rakentavat työuransa ja työmahdollisuutensa itse.

Eli työnantaja, jos haluat pitää kiinni rekrytoidusta nuoresta ammattilaisesta, kuuntele häntä ja rakenna työyhteisöstä sekä organisaatiostasi niin houkuttava, että osaajat eivät jätä sinua parempien mahdollisuuksien toivossa.

Lue myös kirjoituksemme työhyvinvoinnista sekä monista työurista.

Rekisteröidy kevytyrittäjäksi

Piia Peiponen
Kirjoittaja

Piia Peiponen

Piia on viestinnästä innostuva somenautiskelija ja lempeä kieliniuho, jota kiinnostavat muuttuva työ ja työelämä. Inspiraation lähteinä kirjoituksiin ja elämään toimivat ilmiöt ja ihmiset.

Rekisteröidy nyt – Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta

Roosa Hirvonen – Omat duunit -podcast

Omat duunit -podcastin uusimman jakson vieraana on entinen alppihiihtäjä, nyt yrittäjäksi ryhtynyt Roosa Hirvonen. Puheenaiheina ovat suorittavasta elämäntyylistä vapautuminen ja yhtäläisyydet yrittäjyydessä ja urheilussa.
15.10.2019 Lue lisää »