Yrittäjyyskoulu

Aina kannattaa yrittää

Vieraskynä: Yrittäjän työkykysykli muuttuvassa työelämässä

kevytyrittaja-nainen-ja-sininen-sateenvarjo-pinkilla-taustalla

Yhteistyökumppanimme Varman eläkeratkaisuasiantuntija Leena Puurunen kirjoittaa työelämän muutoksista ja siitä, kuinka tärkeää yrittäjän on pysytellä niissä mukana. Tämä voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti työkykyyn ja jaksamiseen.

Yrittäjien tueksi on onneksi tarjolla erilaisia ratkaisuja, joiden avulla heidän työkykysyklinsä saa pysyä normaalissa vauhdissa!

Työelämän trendit, kuten yrittäjämäisen työn lisääntyminen, tekoäly, paikasta riippumaton työ ja ekologisuus, muuttavat tapaa tehdä työtä. Perinteinen ja moderni tapa tehdä työtä elävät rinnakkain, ja muutos tapahtuu asteittain: uuden oppiminen ja uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen vievät aikaa.

Työn muutokseen liittyvät kysymykset ja huolet ovat yhteneväisiä eri toimialoilla, työntekijöillä ja yrittäjillä. Ne liittyvät usein digitalisaatioon, uuden oppimiseen tai muuttuvaan ammatti-identiteettiin.

Yrittäjämäisen työn lisääntyminen näkyy usealla toimialla: esimerkiksi kevytyrittäjyys lisääntyy aloilla, joissa sitä ei ole aikaisemmin tunnettu. Hyvinvointi, liikunta- ja hoiva-ala työllistävät yhä useampia yrittäjiä, ja yhä useampi tekee työtä omassa yrityksessä. Monet myös tekevät työtään sosiaalisen median kautta.

Työkykyyn vaikuttavat fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lisäksi ihmisen omat asenteet, osaaminen ja motivaatio.

Työkyky on luonteeltaan syklistä, eli olemme vaihtelevasti työkykyisiä. Työkyvyn syklisyyteen vaikuttavat ihmisen terveys, työolosuhteet ja elämäntilanne. Jos työn kehitys erkaantuu ihmisen ammatillisesta kehityksestä tai voimavaroista, tilanne saattaa pitkittyessään aiheuttaa väsymystä ja kuormittuneisuutta. Työkykysykli saattaa hiipua, eikä palaudu normaalille tasolle.

Asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja niiden vaikutus liiketoimintaan linkittyvät vahvasti yrittäjän työkykyyn. Pysyykö yrittäjä ajan hermolla, vai erkaantuuko hänen osaamisensa ja ammattitaitonsa asiakkaiden tarpeista? Kykeneekö yrittäjä omaksumaan uutta – esimerkiksi uutta teknologiaa – vai kuormittaako uuden oppiminen?

Työn mielekkyyden ja hallinnan tunteen kadottaminen voivat aiheuttaa subjektiivisen tuntemuksen työkyvyttömyydestä.

Pitkäaikainen kuormittuneisuus tai uupumus ja yrittäjyys on vaikea yhtälö: itsestä huolehtimiseen ei jää aikaa. Yrittäjyydessä kuormitustaso on osittain ennalta arvaamatonta. Hyvä fyysinen ja psyykkinen tasapaino, riittävä palautuminen ja turvaverkosto luovat pohjaa kestävälle työkyvylle. Yrittäjän oma jaksaminen vaikuttaa kaikkeen yrittäjän tekemiseen.

Stressaantunut yrittäjä tietokoneen ääressä

Varman työkykyasiantuntijoiden näkemyksen mukaan työeläkeyhtiössä yrittäjien työkykyyn liittyvät haasteet näkyvät mm. pitkäaikaisina tuki- ja liikuntaelinvaivoina. Yrittäjät sinnittelevät vaivojensa kanssa pitkään, eivätkä he osaa aina hakea riittävän ajoissa tukea tilanteeseensa. Eläketurvakeskuksen vuoden 2019 tilastojen mukaan yrittäjäkuntoutujien yleisin diagnoosiluokka on tuki- ja liikuntaelinsairaudet 41% ja toiseksi yleisin on mielenterveyden häiriöt 23%.

Yrittäjät eivät aina osaa hyödyntää työeläkeyhtiön tukimuotoja, kuten ammatillista kuntoutusta, riittävän ajoissa. Vuonna 2019 yrittäjäkuntoutujia oli vain 687 ja työntekijäkuntoutujia 17 813. Yrittäjä voi saada tukea tilanteissa, joissa hänellä on työkyvyttömyyden uhkaa tai työkyvyttömyys on pitkittynyt. Tukimuotoina voi olla ammatillisen kuntoutuksen keinoina mm. yrittäjän työkokeilu tai yrittäjän valmennus.

Osatyökyvyttömyyseläke tukee työuran loppupäässä työssä jatkamista sairaudesta huolimatta. Yrittäjille maksettavat työeläkeyhtiön etuudet ja Kelan sairauspäiväraha perustuvat YEL-työtuloon. Lisäksi yrittäjä voi ottaa turvaksi yrittäjän tapaturmavakuutuksen. Apua kannattaa hakea ajoissa, eikä jäädä yksin vaivojen kanssa.

Jos yrittäjällä ei ole käytettävissä työterveyshuoltoa, tukimuodot kannattaa selvittää omasta työeläkeyhtiöstä ja Kelasta. Usein työeläkeyhtiöstä saa asiantuntijan tukea ja opastusta työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Myös vertaistuki toisilta yrittäjiltä voi tukea jaksamista.

Yrittäjyys vaatii vahvaa luonnetta ja rohkeutta.

Oman yrityksen luotsaamisen synnyttämä työnimu suojaa kuormittuneisuudelta. Kun maailma ympärillä muuttuu, yrittäjällä on mahdollisuus muokata omaa yritystoimintaansa nykypäivään sopivaksi ja samalla vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Yrittäjän vahva ja selkeä visio omasta yritystoiminnasta, hyvä tukiverkosto ja työn merkityksellisyys toimivat voimavaratekijöinä ja pitävät työkykysyklin normaalissa sykkeessä!

Kirjoittaja: Leena Puurunen

Leena ratkaisee työkseen työkyvyttömyysetuuksia Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Leena haluaa olla asiakkailleen arjen tsemppari työkykyasioissa. Häntä kiinnostaa työelämän muutoksen ja ilmiöiden vaikutukset työkykyyn.

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Rakennusalan parhaat työt - Mistä saa eniten palkkaa?

    Listasimme rakennusalan palkat – Katso paljonko tienaa kirvesmies, rakennusmies, laatoittaja ja moni muu ammattilainen! Rakennusmiehen palkka Rakennusmies on työmaan yleismies Jantunen. Hän ei välttämättä ole minkään erityisen osa-alueen ekspertti, mutta pystyy toimimaan hyvin monenlaisissa työtehtävissä. Rakennusmies on yksi yleisimmistä ammattinimikkeistä, ja heitä tapaakin jokaisella työmaalla. Palkkaus on yleensä TES:in mukainen, mutta tietysti työnantajakohtaisia eroja voi olla. Rakennusmiehen keskipalkka on 2400…

    Lue lisää
  • Työelämä Alan vaihtaminen – uusi ura houkuttelee monia

    Elinikäinen oppiminen on avaintermi, kun pohditaan tulevaisuuden työelämää. Ammatit, teknologiat ja työelämä muuttuvat niin nopeasti, että tämän päivän tutkinnot eivät mitenkään voi vastata tarpeeseen, joka jollakin alalla on vaikkapa 30 vuoden kuluttua. Omaa osaamista pitää syventää, laajentaa ja päivittää työuran edetessä, vaikka pysyisikin saman ammatin parissa vuosikymmeniä – mitä merkittävä osa suomalaisista ei tule tekemään. Elinikäisestä oppimisesta on puhuttu mediassa…

    Lue lisää
  • Työelämä Empatia ja muut pehmeät taidot – näitä tulevaisuuden töissä tarvitaan!

    Kun maailma ympärillämme teknistyy ja automatisoituu, kasvaa samalla pehmeiden ja inhimillisten työtaitojen arvo. Tekniset työvälineet ja niihin liittyvät vaatimukset kehittyvät ja muuttuvat alinomaa, mutta pehmeät taidot pysyvät samanlaisina ja niitä voi soveltaa käytännössä missä työssä tahansa. Kerromme tässä kirjoituksessa osasta niistä taidoista, jotka tulevat olemaan tärkeitä 2020-luvun työelämässä – ja ovat sitä oikeastaan jo nytkin! Työilmoituksissa keskitytään monesti teknisten taitojen…

    Lue lisää