Arvioitu lukuaika: 3 minuuttia

Vieraskynä: Yrittäjän työkykysykli muuttuvassa työelämässä

kevytyrittaja-nainen-ja-sininen-sateenvarjo-pinkilla-taustalla

Yhteistyökumppanimme Varman eläkeratkaisuasiantuntija Leena Puurunen kirjoittaa työelämän muutoksista ja siitä, kuinka tärkeää yrittäjän on pysytellä niissä mukana. Tämä voi kuitenkin vaikuttaa haitallisesti työkykyyn ja jaksamiseen.

Yrittäjien tueksi on onneksi tarjolla erilaisia ratkaisuja, joiden avulla heidän työkykysyklinsä saa pysyä normaalissa vauhdissa!

Työelämän trendit, kuten yrittäjämäisen työn lisääntyminen, tekoäly, paikasta riippumaton työ ja ekologisuus, muuttavat tapaa tehdä työtä. Perinteinen ja moderni tapa tehdä työtä elävät rinnakkain, ja muutos tapahtuu asteittain: uuden oppiminen ja uudenlaisen ajattelutavan omaksuminen vievät aikaa.

Työn muutokseen liittyvät kysymykset ja huolet ovat yhteneväisiä eri toimialoilla, työntekijöillä ja yrittäjillä. Ne liittyvät usein digitalisaatioon, uuden oppimiseen tai muuttuvaan ammatti-identiteettiin.

Yrittäjämäisen työn lisääntyminen näkyy usealla toimialla: esimerkiksi kevytyrittäjyys lisääntyy aloilla, joissa sitä ei ole aikaisemmin tunnettu. Hyvinvointi, liikunta- ja hoiva-ala työllistävät yhä useampia yrittäjiä, ja yhä useampi tekee työtä omassa yrityksessä. Monet myös tekevät työtään sosiaalisen median kautta.

Työkykyyn vaikuttavat fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn lisäksi ihmisen omat asenteet, osaaminen ja motivaatio.

Työkyky on luonteeltaan syklistä, eli olemme vaihtelevasti työkykyisiä. Työkyvyn syklisyyteen vaikuttavat ihmisen terveys, työolosuhteet ja elämäntilanne. Jos työn kehitys erkaantuu ihmisen ammatillisesta kehityksestä tai voimavaroista, tilanne saattaa pitkittyessään aiheuttaa väsymystä ja kuormittuneisuutta. Työkykysykli saattaa hiipua, eikä palaudu normaalille tasolle.

Asiakkaiden muuttuvat tarpeet ja niiden vaikutus liiketoimintaan linkittyvät vahvasti yrittäjän työkykyyn. Pysyykö yrittäjä ajan hermolla, vai erkaantuuko hänen osaamisensa ja ammattitaitonsa asiakkaiden tarpeista? Kykeneekö yrittäjä omaksumaan uutta – esimerkiksi uutta teknologiaa – vai kuormittaako uuden oppiminen?

Työn mielekkyyden ja hallinnan tunteen kadottaminen voivat aiheuttaa subjektiivisen tuntemuksen työkyvyttömyydestä.

Pitkäaikainen kuormittuneisuus tai uupumus ja yrittäjyys on vaikea yhtälö: itsestä huolehtimiseen ei jää aikaa. Yrittäjyydessä kuormitustaso on osittain ennalta arvaamatonta. Hyvä fyysinen ja psyykkinen tasapaino, riittävä palautuminen ja turvaverkosto luovat pohjaa kestävälle työkyvylle. Yrittäjän oma jaksaminen vaikuttaa kaikkeen yrittäjän tekemiseen.

Stressaantunut yrittäjä tietokoneen ääressä

Varman työkykyasiantuntijoiden näkemyksen mukaan työeläkeyhtiössä yrittäjien työkykyyn liittyvät haasteet näkyvät mm. pitkäaikaisina tuki- ja liikuntaelinvaivoina. Yrittäjät sinnittelevät vaivojensa kanssa pitkään, eivätkä he osaa aina hakea riittävän ajoissa tukea tilanteeseensa. Eläketurvakeskuksen vuoden 2019 tilastojen mukaan yrittäjäkuntoutujien yleisin diagnoosiluokka on tuki- ja liikuntaelinsairaudet 41% ja toiseksi yleisin on mielenterveyden häiriöt 23%.

Yrittäjät eivät aina osaa hyödyntää työeläkeyhtiön tukimuotoja, kuten ammatillista kuntoutusta, riittävän ajoissa. Vuonna 2019 yrittäjäkuntoutujia oli vain 687 ja työntekijäkuntoutujia 17 813. Yrittäjä voi saada tukea tilanteissa, joissa hänellä on työkyvyttömyyden uhkaa tai työkyvyttömyys on pitkittynyt. Tukimuotoina voi olla ammatillisen kuntoutuksen keinoina mm. yrittäjän työkokeilu tai yrittäjän valmennus.

Osatyökyvyttömyyseläke tukee työuran loppupäässä työssä jatkamista sairaudesta huolimatta. Yrittäjille maksettavat työeläkeyhtiön etuudet ja Kelan sairauspäiväraha perustuvat YEL-työtuloon. Lisäksi yrittäjä voi ottaa turvaksi yrittäjän tapaturmavakuutuksen. Apua kannattaa hakea ajoissa, eikä jäädä yksin vaivojen kanssa.

Jos yrittäjällä ei ole käytettävissä työterveyshuoltoa, tukimuodot kannattaa selvittää omasta työeläkeyhtiöstä ja Kelasta. Usein työeläkeyhtiöstä saa asiantuntijan tukea ja opastusta työkykyyn liittyvissä kysymyksissä. Myös vertaistuki toisilta yrittäjiltä voi tukea jaksamista.

Yrittäjyys vaatii vahvaa luonnetta ja rohkeutta.

Oman yrityksen luotsaamisen synnyttämä työnimu suojaa kuormittuneisuudelta. Kun maailma ympärillä muuttuu, yrittäjällä on mahdollisuus muokata omaa yritystoimintaansa nykypäivään sopivaksi ja samalla vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Yrittäjän vahva ja selkeä visio omasta yritystoiminnasta, hyvä tukiverkosto ja työn merkityksellisyys toimivat voimavaratekijöinä ja pitävät työkykysyklin normaalissa sykkeessä!

Kirjoittaja: Leena Puurunen

Leena ratkaisee työkseen työkyvyttömyysetuuksia Varman kuntoutus- ja työkyvyttömyyseläkepalveluissa. Leena haluaa olla asiakkailleen arjen tsemppari työkykyasioissa. Häntä kiinnostaa työelämän muutoksen ja ilmiöiden vaikutukset työkykyyn.

Lue myös

Näin saat töitä luovalta alalta

Vieraskynä: 5 vinkkiä uramuutokseen

Millaista on sujuva työ?

Oman työn hinnoittelu – 7 vinkkiä, joilla tienaat enemmän

Kevytyrittäjyys vai oma yritys?

Kevytyrittäjyys sopii sinulle kun:

  • Toimintasi on sivutoimista tai keikkaluontoista
  • Haluat testata liikeideaasi
  • Et halua miettiä ennakkoveroja, alveja tai muita ilmoituksia
  • Sinulla on keikka, josta haluat rahat nopeasti tilille
  • Haluat säästyä tilitoimiston kuukausimaksuilta
  • Haluat valita perustatko Y-tunnuksen vai et

Yrittäjyys on sinua varten kun:

  • Aiot toimia yrittäjänä päätoimisesti tai säännöllisesti
  • Sinulla on valmis yritysidea
  • Sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää
  • Haluat perustaa toiminimen tai osakeyhtiön tai siirtää kirjanpitosi meille
  • Haluat hakea starttirahaa toimintasi alkuun
  • Tarvitset toimintaasi varten oman Y-tunnuksen tai sinulla on jo sellainen
Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>

Muita artikkeleita aiheesta Työelämä:

  • Työelämä Miten neuvottelen itselleni palkankorotuksen?

    Valitettavan usein sitä saattaa joutua tilanteeseen, jossa vastuualueet ja työmäärä kyllä kasvavat, mutta palkka ei liiku samassa suhteessa. Tilanne voi johtua yksinkertaisesti siitä, että esimiehesi ei ole tietoinen työkuormituksesi kasvamisesta. Oli syy mikä hyvänsä, joskus saadakseen lisää palkkaa, on sitä osattava pyytää. Palkkaneuvotteluun valmistautuminen Kaikkein tärkeintä palkkaneuvotteluissa on se, että olet valmistautunut kunnolla. Sinun on osattava todistaa työnantajallesi, miksi ansaitset…

    Lue lisää
  • Työelämä Vieraskynä: Kevytyrittäjä, näin näytät osaamisesi

    Hygieniapassi tai työturvallisuuskortti  – tuttua monelle. Entä oletko jo kuullut harvennuskortista tai vesityökortista?  Työelämänkorteilla on kymmeniä nimiä, mutta yksi yhteinen idea. Eri korttien ja passien suorittamisen tarkoitus on lisätä työntekijöiden osaamista ja parantaa työnteon turvallisuutta.   Kortti kertoo, että perustaidot ovat hallussa Suomessa on käytössä kymmeniä pakollisia ja vapaaehtoisia työelämänkortteja eri aloilla. Joskus korttivaatimuksia tulee eteen yllättävissäkin paikoissa, mutta idea…

    Lue lisää
  • Työelämä Säästäminen tuo vakautta ja vapautta – suomalaiset eivät ole kovin ahkeria säästäjiä

    Tutkimusten ja kyselyiden mukaan suomalaiset eivät säästä yhtään enemmän kuin aiemmin – oikeastaan päinvastoin. Matalat korot ja luotto omaan talouteen ovat saaneet suomalaisten entisestäänkin vähäisen säästämisinnostuksen laantumaan. Noin puolet suomalaisista laittaa rahaa säästöön joka kuukausi. Tämä ei kuulosta kovin suurelta määrältä, kun miettii viime aikoina erityisesti naisten säästämisestä tehtyjen lehtijuttujen ja medianostojen määrää. Säästämisestä siis kyllä puhutaan. Suomalaistalouksien säästäminen on laskenut…

    Lue lisää