Blogi

15.11.2019

Empatia ja muut pehmeät taidot – näitä tulevaisuuden töissä arvostetaan!

Kun maailma ympärillämme teknistyy ja automatisoituu, kasvaa samalla pehmeiden ja inhimillisten työtaitojen arvo. Tekniset työvälineet ja niihin liittyvät vaatimukset kehittyvät ja muuttuvat alinomaa, mutta pehmeät taidot pysyvät samanlaisina ja niitä voi soveltaa käytännössä missä työssä tahansa.

Kerromme tässä kirjoituksessa osasta niistä taidoista, jotka tulevat olemaan tärkeitä 2020-luvun työelämässä – ja ovat sitä oikeastaan jo nytkin!

Työilmoituksissa keskitytään monesti teknisten taitojen luetteluun; hakijan on luonnollisesti hallittava tietyt työkalut ja ohjelmistot, ja monesti häneltä toivotaan myös tiettyä koulutusta. Näiden ohella yhä useampi työnantaja kuitenkin edellyttää hakijalta myös hyviä tunneälyyn liittyviä eli ”pehmeitä” taitoja.

Ilmoituksissa mainitaan tavallisesti muun muassa hyvät vuorovaikutus- ja tiimipeluutaidot.

Oikeastaan pehmeät taidot ovat nykyihmisen työtaidoista tärkeimpiä, sillä pelkillä teknisillä taidoilla ei monessa työssä vielä pitkälle pötkitä. Pehmeiden taitojen avulla työntekijä pärjää toimessaan ja pääsee myös etenemään urallaan sulavammin.

Taitojen soveltaminen on mahdollista työssä kuin työssä, ja niiden hallitseminen helpottaa myös työntekijän mahdollisuuksia vaihtaa alaansa kokonaan. Avaamme alla muutamia näistä taidoista!

Empatia

Työelämässä pyritään entistä enemmän tehokkuuteen ja hyviin tuloksiin, ja vastapainoksi työyhteisöt kaipaavat ehdottomasti inhimillisyyttä. Empatia on keskeinen taito niin työpaikan johdolle kuin muullekin henkilöstölle; sen avulla on mahdollista lukea toisia ihmisiä paremmin ja asettua heidän asemaansa.

Esihenkilöllä tämä ei tarkoita tehottomuutta tai lepsuilua. Empaattinen johtaja osaa kuunnella alaisiaan, jakaa työtehtäviä heidän taitojaan ja luonteenpiirteitään kunnioittaen sekä asettaa heille sopivan aikataulun töiden suorittamiseen. Johto näyttää aina toimillaan esimerkkiä, joten esihenkilön suhtautuminen ja toimintatavat vaikuttavat koko työyhteisön ilmapiiriin.

Mukava ja inhimillinen ilmapiiri motivoi työntekijöitä ja sitouttaa heitä paremmin.

Henkilöstön joukossa empaattisuus näkyy siinä, että työntekijät kunnioittavat ja auttavat toisiaan tarpeen vaatiessa. Empaattisuus vaikuttaa myös asiakasymmärrykseen ja sitä kautta koko työpaikan menestymiseen; kun työntekijät osaavat asettua asiakkaiden asemaan ja ymmärtävät heidän toiveitaan, on toimintaa helpompi toteuttaa heidän tarpeidensa mukaisesti.

Viestintä- ja vuorovaikutustaidot

Viime aikoina olemme kirjoittaneet enemmänkin vuorovaikutustaidoista ja niiden tärkeydestä niin työssä kuin elämässä ylipäänsä. Sen lisäksi, että ilmaisemme niiden avulla itseämme sujuvasti, voimme myös ymmärtää toisia ihmisiä ja heidän toimiaan.

Vuorovaikutustaidot ovatkin pohja kaikille inhimillisille taidoille!

vuorovaikutus työelämässä

Kaikki me valitettavasti tulkitsemme toisiamme joskus väärin ja esitämme asiamme tökerösti. Hyvien viestintä- ja vuorovaikutustaitojen avulla tällaiset tilanteet kuitenkin vähenevät – ja silloinkin kun niitä tapahtuu, osaamme helpommin korjata ne. Voimme tällöin myös paremmin ymmärtää, ettei pahantuulisen johtajan tai kollegan töksäyttely ole välttämättä henkilökohtaista.

Näiden taitojen tärkeys korostuu erilaisissa kriisitilanteissa. Kun vahinko – oli se sitten kahden ihmisen tai organisaation ja yleisön välinen – on tapahtunut, ei voi oikein muuta kuin pahoitella tilannetta ja hyvittää se.

Oikeanlaisella viestinnällä ja aidolla anteeksipyynnöllä pystyy kuitenkin paikkaamaan paljon! Vuorovaikutustaitojen hyödyntäminen käytännössä ei aina ole yksinkertaista, mutta onneksi näitä voi hyvin kehittää.

Tiimitaidot

Diversiteetti on eduksi oikeastaan millaiselle työpaikalle tahansa; tämä voi työn laadusta riippuen tarkoittaa taitoja, luonteenpiirteitä, näkemystä tai koulutus- tai ammattitaustaa. Työntekijöiden monipuolisuus ja erilaiset tavat lähestyä asioita vaikuttavat usein positiivisesti organisaation menestykseen, ja sama koskee myös pieniä työtiimejä.

Monissa työyhteisöissä ovat nykyisin yleisiä erilaiset projektit, joita varten kootaan omat tiiminsä. Usein näihin kerätään osaavia jäseniä eri osastoilta. Näin erilaiset kyvyt – jotka eivät välttämättä muuten tee työtä keskenään koskaan tai ainakaan kovin usein – pääsevät pelaamaan yhteen.

Empatian ja hyvin vuorovaikutustaitojen avulla voi paremmin ymmärtää tiimin erilaisia jäseniä ja tulla heidän kanssaan toimeen.

Jotta yksittäinen henkilö menestyisi hyvin tiimityössä, on hänen omattava yhteistyökykyä – ja tähän liittyvät myös empatia ja vuorovaikutustaidot. Hänen tulisi olla utelias toisten jäsenten taitoja ja näkemyksiä kohtaan ja kunnioittaa niitä. Vaikka tiimiläisellä itsellään olisikin paljon ideoita ja sanottavaa, on hänen kuunneltava muitakin ja annettava heille tilaa.

tiimityötaidot

Tiimitöiden menestymiseen ehdoton on myös turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri. Monesti ainakin yksi jäsenistä haluaisi ottaa ohjat, mutta kukaan ei saa jyrätä toisia tai käyttäytyä epäasiallisesti; samoin luottamuksellisten asioiden on pysyttävä tiimin sisällä. Jäsenten tulisi myös tunnistaa, mitkä vastuut on paras jakaa kenellekin, ja tuettava toisiaan. Näin tiimi voi lähteä sujuvasti kulkemaan kohti yhteistä tavoitetta!

Organisointitaidot

Omaa aikaa olisi käytettävä mahdollisimman hyödyllisesti, mutta tämä käy niin työelämässä kuin muussakin arjessa usein haastavaksi. Me nykyihmiset joudumme kamppailemaan monien ärsykkeiden kanssa – näistä huomattavimpina yllättävät puhelut sekä ilmoitukset uusista sähköposteista ja sosiaalisen median julkaisuista.

Kiireitä, ilmoituksia ja muita ärsykkeitä tulisi kuitenkin pystyä hallitsemaan sen sijaan, että antaa niiden hallita itseään.

Olemme usein kiireisiä projektiemme parissa, eivätkä yllättävät lisätehtävät ja ärsykkeet ainakaan helpota asiaa. Siksi kyky organisoida on ehdoton; työasiat on osattava järkevästi järjestää niiden aikataulun ja tärkeyden mukaisesti. Sähköposteille ja muille ilmoituksille on hyvä varata jokin tietty aika, jolloin ne voi erikseen tarkistaa – esimerkiksi työpäivän aluksi, lounasajan päätyttyä tai sen jälkeen, kun on saanut yhden kiireisen työtehtävän valmiiksi.

Organisointia tulisi soveltaa myös töiden jakamiseen. Kuten aiemmin mainittiin, tiimeissä on tunnistettava, kuka on vahvimmillaan missäkin asiassa, ja jakaa tehtävät sen mukaan; tämä mahdollistaa töiden sujuvan etenemisen.

Tehtävien ulkoistaminenkin kannattaa!

Jos tunnet hukkuvasi töihin, kysy kollegoiltasi, voisivatko he auttaa sinua osassa niistä. Joku vähemmän kiireinen työkaverisi voi olla hyvinkin tyytyväinen, jos hän saa sinulta lisää tekemistä! Myös esimerkiksi yksinyrittäjien kannattaa hyödyntää ulkoistamista; kiireiselle ajanjaksolle voi ottaa avuksi vaikkapa freelancerin tai kevytyrittäjän, sillä heitä löytyy nykyisin paljon ja helposti.

Innovointi ja luovuus

Maailma muuttuu, ja niin muuttuvat myös tuotteet, palvelut ja toimintatavat. Organisaatioiden on niin ikään pysyttävä mukana näissä muutoksissa – ja sama koskee yksittäisiä ihmisiä.

Luova työntekijä erottuu aluksi omaksi edukseen, esimerkiksi rekrytointiprosessin aikana; tuolloin hänen on hyvä aloittaa persoonallisella hakemuksella tai ansioluettelolla, ja kertoa sitten haastatteluissa rohkeasti ideoistaan ja aiemmista luovista ratkaisuistaan. Myöhemmin hän voi kenties päästä vaikuttamaan ratkaisuillaan työpaikkansa toimintaan.

luovuuden käyttö työssä

Luovuutta voi hyödyntää muissakin kuin vain myyntiin tai markkinointiin liittyvissä ammateissa!

Jokaisen on toki itse mietittävä, millaiset luovat ratkaisut ja uudet innovaatiot toimivat juuri hänen työssään. Kaikissa organisaatioissa työntekijä ei välttämättä pääse vaikuttamaan niin, että hänen luovat ratkaisunsa näkyvät ulospäin suurelle yleisölle – mutta ainakin hän voi hyödyntää niitä omissa toimissaan ja osastollaan.

Yrittäjänä luovia päätöksiä pääsee tietysti usein toteuttamaan helpommin itse.

Aito läsnäolo

Empatian ja hyvien vuorovaikutustaitojen lisäksi läsnäolo on tärkeää. Jokaisen tavasta puhua ja käyttäytyä on melko helppo erottaa, onko hän tilanteessa läsnä vai ei. Erityisesti esihenkilön tehtävissä tai tiiminvetäjänä tai valmentajana toimiville aidon läsnäolon välittyminen on olennaista.

Läsnäoloon pätee sama periaate kuin esimerkiksi anteeksipyynnössäkin; on näytettävä, että tilanteessa on todella mukana ja että omia sanomisia tarkoitetaan.

Läsnäoloa voi osoittaa muille tilanteessa oleville esimerkiksi aktiivisella keskustelulla ja katsekontaktilla. Tilanteeseen – kuten kahdenkeskiseen keskusteluun tai isompaan palaveriin – on tietysti huomattavasti helpompi päästä sisälle, kun keskittyy vain siihen. Puhelimen selaaminen tai työtehtävien multitaskaaminen on siis syytä jättää sikseen.

Into oppia

Elinikäisestä oppimisesta puhutaan paljon, ja ilmaisu saattaa tuntua jo loppuun kalutulta. Se ei kuitenkaan poista asian tärkeyttä, sillä se on ehdottomasti keskeisimpiä taitoja modernissa työelämässä.

oppiminen työssä

Harva meistä viettää enää koko elämäänsä samassa työpaikassa tai asemassa. Monet työt ovat muuttuneet projektimuotoiseksi, ja ne päättyvät aikanaan; samoin moni tahtoo vaihtaa työnkuvaansa tai -paikkaansa kokiessaan, että on kehittänyt osaamisensa huippuunsa nykyisessä toimessaan.

Uteliaisuus ja oppisen halu ovat työntekijälle tärkeitä; näin sekä hän että hänen organisaationsa voivat helpommin kohdata työelämän erilaisia muutoksia!

Omalla työpaikalla onkin hyvä osallistua aktiivisesti keskusteluihin, kokeilla uusia tehtäviä ja osallistua mahdollisuuksien mukaan erilaisiin projekteihin; näin pääsee oman mukavuusalueen ulkopuolelle, jossa oppii aina uutta väkisinkin! On myös kannattavaa pysyä mukana oman alan kehityksessä seuraamalla siihen liittyviä uutisia.

Varsinainen opiskelu on niin ikään kannattavaa, ja moni työnantaja kannustaakin alaisiaan tähän. työntekijät voivat paitsi lukea alaansa liittyviä tietokirjoja ja käydä hyödyllisissä seminaareissa, myös ottaa täydentäviä lisäopintoja.

Nyt kun tiedät ainakin nämä tärkeät tulevaisuuden työtaidot, voit alkaa soveltaa niitä toimintaasi – tai jos sinusta tuntuu, että tarvitset niissä harjoitusta, aloita vähittäinen treenaaminen! Muista varata tähän kunnolla aikaa ja olla lempeä itseäsi kohtaan.

Milla Alhanen
Kirjoittaja

Milla-Maria Alhanen

Milla-Maria on Porista kotoisin oleva, sittemmin espoolaistunut kynäniekka, joka inspiroituu vaikuttavista viestinnän ilmiöistä, koukuttavasta tarinankerronnasta sekä lennokkaista keskusteluista. Hän pyrkii pitämään tasapainon luovan tiimityön ja itsenäisen flow-tilan välillä.

Rekisteröidy nyt – Se on ilmaista, nyt ja aina. Saat tunnukset välittömästi.

Kerro mielipiteesi

Kerro mitä ajattelet!

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.

Lisää aiheesta