Arvioitu lukuaika: 4 minuuttia

Johanna Mikkola: “Rohkeutta on tehdä työtä omalla persoonallaan”

Johanna-Mikkola-ja-koira-lappimaisemassa

Kittilän Könkäällä asuvalla Johannalla on takanaan varsin monipuolinen urapolku. Palkkatöissä hän on ollut ravintola-alalla, perhekodissa ja hotellisiivoojana. Hänellä on myös hevosenhoitajan koulutus, ja hän on pitänyt kevytyrittäjänä ratsastustunteja. Hän oli kuitenkin aina nauttinut erityisesti luonnossa liikkumisesta, ja suunnilleen kahdeksan vuotta sitten hän oivalsi, että voisi tehdä siitä itselleen työn.

Johanna lähti eräopaskouluun vuonna 2013, ja alkoi laskuttaa työstä kevytyrittäjänä kolme vuotta myöhemmin.

– Tämä oli hyvä väylä kyseiseen toimintaan. Olen tykännyt siitä, kun saan itse valita, millaisia töitä teen ja mihin. Kevytyrittäjänä ei välttämättä tarvitse alistua vain yhden yrityksen muottiin, vaan pystyy tekemään töitä useammallekin sellaiselle taholle, joiden toiminnassa haluaa olla mukana, kertoo tyytyväinen Johanna.

Eräoppaan työ sopii erityisesti varsinkin niille, jotka pitävät vaihtelua virkistävänä. Johanna huomauttaa, ettei yhtä tyypillistä työpäivää käytännössä ollut.

– Työ ei käynyt turhan yksitoikkoiseksi! Päivät vaihtelivat keskenään paljon: saattoi olla yksittäisiä muutaman tunnin lumikenkäretkiä, joiden jälkeen menin sitten palkkatyöhöni ravintolaan. Väillä taas meni kokonainen viikko asiakkaiden seurassa. Saatoimme yöpyä turistiryhmän kanssa kansallispuistossa ja viettää useamman päivän metsässä tai hiihtovaelluksella.

Toiminnassa oli toki haasteensakin. Varsinkin Lapin seudulla eräoppaan työ voi olla hyvin kausiluontoista, kun suuret turistimassat saapuvat paikalle nimenomaan talviaikaan.

– Minun osaltani työ olikin melko satunnaista. Joskus kuukauden aikana saattoi olla yksi työviikko, ja seuraava oli sovittuna vasta seuraavalle kuulle. Kun työlle oli enemmän tilausta, täytyi sitä tehdä kovalla tahdilla, koska osan vuodesta jäi taas työttömäksi. Näinä aikoina kuukauteen jäi vapaapäiviä yksi tai kaksi.

– Toisaalta työttömyysajan taas sai hengähtää ja olla rauhallisin mielin, kun tiesi, että työt tulevat taas myöhemmin jatkumaan.

Motivaatiota asiakkaiden kokemuksista

Johanna muistelee, kuinka eräoppaan työnkuva itsessään tuntui hänestä jännittävältä työtä aloitellessa; se, kuinka hän oli yksinään vastuussa turistiryhmästä ja heidän matkakokemuksestaan. Paineita toi ajatus siitä, että turistit saattavat säästää jopa vuosien ajan Lapin matkaansa varten. Hän toteaa olleensa rohkea siinä, että uskaltautui tekemään työtä omalla persoonallaan ja ottamaan vastuun asiakkaiden lomista.

– Tuntui hienolta saada tehdä juuri sitä, mihin minut oli koulutettu – vieläpä sellaisella tyylillä kuin halusinkin. Sain työllistyä pieneen yritykseen, jossa en ollut resurssien tai tietyn aikataulun armoilla. Pääsin itse vaikuttamaan työnkuvaani ja siihen, millaisen kokemuksen pystyin asiakkaille antamaan.

Juuri asiakkaiden kokemukset ja reaktiot olivatkin se, mikä Johannaa inspiroi työssä kaikkein eniten. Hän kuvailee, kuinka heidän kauttaan pääsi näkemään itselle jo kovin tutun ja arkisen lähimetsän tai muun luonnonpaikan aivan uusin silmin.

 

Johannan omakuva

– He saattoivat vaikka ihastella sitä, kuinka lumi oli kertynyt jonkin oksan päälle – asia, johon ei itse kiinnittäisi muuten mitään huomiota. Oli myös mahtavaa nähdä, kuinka luontoa esittelemällä sai toisissa aikaan voimakkaita kokemuksia. Siinä tavallaan muutti hieman jotain asetuksia toisen ihmisen sisällä toivotunlaiseen suuntaan.

“Vaikuttaa paljon myös omaan työssä jaksamiseen, kun saa nähdä, kuinka paljon toinen ihminen saa tekemästäsi työstä itselleen.”

Hänen mieleensä on jäänyt erityisen hyvin eräs reissu, joka oli hänen ensimmäisiä itse vetämiään opastuksia. Asiakkaana oli uusiseelantilainen perhe, joka oli matkustanut keskeltä omaa kesäaikaansa joulukuiselle lomalle Suomen talveen. Johanna ei ollut etukäteen huomannut, että retkipäivä sattui olemaan juuri se päivä, jolloin aurinko nousee viimeisen kerran ennen kaamosta. Tuota hetkeä ei moni suomalainenkaan ole päässyt todistamaan.

– Kiipesimme retkellä tunturille, ja näimme sieltä puolen tunnin sisään sekä auringon nousun että laskun. Perheelle oli aivan käsittämätöntä, että molemmat voivat tapahtua niin pienen ajan sisään. Se oli todella vaikuttava kokemus heille ja samalla itselleni, kun näin heidän oivalluksensa ja ihmetyksensä.

Taustatuki ja -tieto keskeisiä yrittäjyystoiminnan aloittamisessa

Nyt Johanna on jättänyt kevytyrittäjyyden taakseen, mutta on tehnyt sen edelleen kutsumustaan seuraten. Hän siirtyi toukokuussa omistajaksi samaan osakeyhtiömuotoiseen yritykseen, jolle teki töitä eräoppaana. Jo viime talvena hän teki yritykselle kevytyrittäjänä myös hallinnollisia töitä.

– Yrityksen myynti tuli silloiselle omistajalle ajankohtaiseksi, ja hänestä tuntui luontevalta myydä se minulle. Lähdin mielelläni jatkamaan sitä, koska yrityksessä oli ollut mukava olla töissä, ja olin saanut olla mukana rakentamassa sitä alusta asti. Yritys vastaa myös omia arvojani, sitä mitä tykkään tehdä.

Koronakevät sai matkustuksen vähenemään huomattavasti. Johanna ei kuitenkaan ole kovin huolissaan, koska yrityksen toiminta on melko vähäriskistä.

– Toimintaan lähteminen ei sillä tavalla pelottanut. Tiesin, että jos meiltä jää vaikka yksi matkustuskausi välistä, niin pystyn sitten olemaan palkkatöissä muualla. Yritys on pieni, eikä meistä kenenkään toimeentulo nojaa siihen. Haastavinta on tämä odottelu, kun ei yhtään tiedä, mitä ensi talvena tapahtuu.

Lapin maisemaa talvella

Johanna toteaa hänen saamansa taustatuen olleen keskeistä osakeyhtiötoimintaan lähtemisessä, eikä hän ilman sitä olisi välttämättä rohkaistunut aloittamaan sitä. Hänen molemmat vanhempansa ovat yrittäjiä, ja heidän kauttaan hän on saanut valtavasti tietoa ja apua. Moni yrittäjyyteen liittyvä asia on esimerkiksi asiaan liittyvillä verkkosivuilla selitetty varsin monimutkaisesti, ja niiden itsenäiseen selvittelyyn voikin aloittelevalta yrittäjältä kulua todella paljon aikaa ja energiaa.

– Tämä voi olla monelle se kompastuskivi, jonka vuoksi ei lopulta lähde siihen hommaan ollenkaan. Tietoa on kuitenkin saatavilla, kun sitä vain osaa kysyä oikeista lähteistä – ja tämän toivoisin kaikkien yritystoimintaa harkitsevan tietävän. Tällainen taho on muun muassa Yritys-Suomi.

– Myös verovirasto on varsin avulias. Siispä vaikka yrityksen myötä paperityöt ja byrokratia lisääntyvät, niin apua on kyllä siihen saatavilla!

Johanna haluaa kannustaa kaikkia itsensä työllistämisestä kiinnostuneita kokeilemaan rohkeasti:

– Muistakaa oman työnne arvo ja lähtekää tekemään asioita siitä käsin; pitkässä juoksussa tämä on kannattava tapa toimia, varsinkin asiakastyötä tehdessä! Kun seisot itse oman asiasi takana ja teet sitä omista lähtökohdistasi käsin, on kokemus asiakkaallekin parempi ja aidompi.

– Ja vaikka aloittaisikin toiminnan jollain itselle aivan uudella alalla, niin niihin omiin vahvuuksiin ja taitoihin keskittyen tulee varmasti hyvää aikaiseksi.

Johannan tarina on osa UKKO.fi:n Patsas rohkeudelle-kampanjaa. Kampanjan tarkoituksena on nostaa esille itsenäisiä yrittäjiä, joita ilman Suomi ei pyörisi. Osallistu keskusteluun itsenäisen yrittämisen mahdollisuuksista ja haasteista Twitterissä tunnisteilla #rohkeusyrittää #näeuusityö #teesitämitärakastat.

Lue lisää kampanjasta: ukko.fi/rohkeus
Lue lisää kevytyrittäjyydestä: ukko.fi/kevytyrittajyys

Milla-Maria Karvinen

Milla on teräväkynäinen sisällöntekijä, joka innostuu uuden ideoinnista, vanhan kehittämisestä ja vaikuttavasta viestinnästä. Vapaa-ajalla hän rentoutuu lenkkeilemällä lähimetsässä hyvä podcast tai musiikki kuulokkeissa.

Muita artikkeleita aiheesta Yrittäjätarinat:

  • Yrittäjätarinat Tutkijasta joogayrittäjäksi - Stephanie Freeman

    Yliopistossa tutkijana työskenteleminen on omanlaista yrittäjyyttään. Apurahojen hankkiminen on rankkaa myyntityötä. Tämän on omakohtaisesti saanut kokea Stephanie Freeman. Nämä kokemukset ovat kuitenkin ainoastaan valmistaneet häntä nykyiseen yrittäjän arkeen. Stephanie kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 91. Hän haki neljä kertaa Jyväskylän liikuntatieteelliseen, mutta jäi aina pisteen tai parin päähän opiskelupaikasta. Samaan aikaan hän teki psykologian avoimia opintoja ja opetti hiphop-henkisiä tunteja. Koko Stephanien…

    Lue lisää
  • Yrittäjätarinat Hollannissa opiskeleva Ville on myös kevytyrittäjä: “Nykyään olisi enemmän hommaa kuin mitä ehtii tekemään”

    Olen Ville Vaajanen, 22-vuotias freelance-copywriter. Opiskelen toista vuotta yritysviestintää Arnhem Business School -nimisessä oppilaitoksessa Arnhemin kaupungissa Alankomaissa. Mitä teet? Kirjoitan asiakkailleni ja heidän asiakkailleen tekstiä, pääasiassa nettisivuille ja blogeihin. Suunnittelen tekstit markkinointitoimiston antaman briiffin perusteella, etsin aihetta tukevaa taustatietoa tarvittaessa ja kirjoitan jutut puhtaaksi. Kirjoitan sekä suomeksi että englanniksi. Miten päädyit kevytyrittäjäksi? Olen toiminut freelancerina reilut kaksi vuotta. Aloitin urani…

    Lue lisää
  • Yrittäjätarinat Artun harrastuksesta tuli ammatti – viikon kevytyrittäjä selostaa työkseen

    Olen Arttu Hämäläinen, vuonna 1986 syntynyt savolainen, Jyväskylässä asuva urheiluselostaja. Perheeseeni kuuluu koirien lisäksi kaksi tytärtä ja yksi vaimo. Mitä teet? Teen työkseni sitä mitä rakastan. Harrastuksesta on nyt tullut ammatti, ja sehän on parasta mitä ihmiselle voi tapahtua! Teen tällä hetkellä pääasiassa urheiluselostuksia toimeksiannosta ja toimin jääkiekon parissa sekä Liigassa että Mestiksessä. Satunnaisesti selostan myös E-sportsia sekä tarvittaessa muita…

    Lue lisää