Osakeyhtiön verosuunnittelu – näin sinulle jää eniten rahaa käteen 

Arvioitu lukuaika: 4 minuuttia

Osakeyhtion-verotuksen-suunnittelu

Niin yksilön kuin yrityksenkin on mahdollista suunnitella omaa toimintaansa niin, että käteen jää mahdollisimman paljon rahaa. Tämä onnistuu verosuunnittelun avulla: esimerkiksi ennakoimalla hankintoja ja tulojen jakautumista siten, että maksettujen verojen määrä on kokonaisuudessaan mahdollisimman pieni. 

Osakeyhtiö yritysmuotona mahdollistaa tällaisen ennakoinnin ja verosuunnittelun esimerkiksi toiminimeä paremmin. Osakeyhtiöyrittäjän on mahdollista esimerkiksi valita, minkä verran nostaa itselleen palkkaa ja näin säännöstellä maksamiensa tuloverojen määrää ja samalla estää veroprosenttiaan nousemasta turhan korkeaksi. Toiminimiyrittäjälle taas kaikki yrityksen tulot ovat automaattisesti veron alaista tuloa. 

Verosuunnittelua vai veronkiertoa? 

Verosuunnittelu on helppo sekoittaa veronkiertoon, ja välillä rajaa näiden välillä voikin olla vaikea erottaa, erityisesti jos ei ole vihkiytynyt veromaailmaan tavallista syvällisemmin. Osakeyhtiöyrittäjän on kuitenkin hyvä olla vähän tavallista tallaajaa paremmin perille verotuksensa kiemuroista ja siitä, mikä on sallittua verosuunnittelua, mikä taas ei. 

Kun perusteista on perillä, yrittäjän ei tarvitse olla huolissaan siitä, että vahingossa lipsahtaisi verosuunnittelusta veronkierron puolelle. Siksi avaammekin tässä artikkelissa erilaisia verosuunnittelun sallittuja keinoja. 

Verosuunnittelu on Verohallinnon hyväksymää toimintaa, jonka tarkoituksena on minimoida maksamiensa verojen määrä. Käytännössä verosuunnittelun keinot ovat sellaisia, joissa valitaan useammista vaihtoehdoista veronmaksajalle edullisin. 

Osakeyhtiön verosuunnittelu. Yrittäjä tarkastelee muistiinpanoja.

Veronkierto puolestaan eroaa verosuunnittelusta siinä, että vaihtoehdoista ei enää vain haluta valita edullisinta mahdollista vaihtoehtoa, vaan laista ja säännöksistä pyritään aktiivisesti löytämään porsaanreikiä, joilla verojen maksulta voidaan välttyä. 

Siinä, missä verosuunnittelussa pyritään hyödyntämään laillisia veroetuja mahdollisimman tehokkaasti, veronkierrossa taas havitellaan etuja, jotka eivät oikeasti kuuluisi veronkiertäjälle. Veronkiertoon voi lukeutua esimerkiksi sellainen toimi, jossa jokin kauppa jaetaan useampaan osaan vain siksi, että veroja voitaisiin maksaa vähemmän. 

Veronkierron tunnistaa siis siitä, että jokin toimenpide toteutetaan vain siksi, että sillä hetkellä tai myöhemmin vältyttäisiin veroilta. Verosuunnittelussa taas yritystoimintaa pyöritetään tavalliseen tapaan ja mahdollisuuden tullen valitaan verotuksen kannalta edullisin vaihtoehto. 

Verosuunnittelu yritystä perustaessa 

Jo yritystä perustettaessa kannattaa kiinnittää huomio verotukseen. Ensimmäinen askel on yritysmuodon valinta, sillä esimerkiksi eri suuruisilla tuloilla eri yritysmuodoilla on verotuksen kannalta erilaiset hyötynsä. 

Jos suunnittelemasi yritystoiminta on hyvin pienimuotoista, ei osakeyhtiö välttämättä ole paras ratkaisu, vaikka se mahdollistaakin verosuunnittelun tehokkaamman hyödyntämisen kuin esimerkiksi toiminimi. Pienillä yritystuloilla tuloveroprosenttisi ei nouse taivaisiin, vaikka kaikki kevytyrittäjän ja toiminimiyrittäjän yritystoiminnan tulot vaikuttavatkin suoraan tuloverotukseesi. 

Jos taas liiketoiminta on säännöllistä, sinulla on jo valmiiksi tiedossa muutamia asiakkaita, joita laskuta kohtuullisen isoilla summilla, voi osakeyhtiö olla oikea vaihtoehto. Esimerkiksi vuonna 2022 kuuden tuhannen euron kuukausituloilla tuloveroprosentti on 38,5 ja tulojen noustessa kahdeksaan tuhanteen euroon, veroa on maksettava jo 42,4 % eli lähes puolet tuloista. 

Osakeyhtiön verosuunnittelu. Suunnittelupöydän ääressä.

Yritystä perustaessa kannattaa siis tehdä vähän laskutoimituksia ja tarkistaa, mille tasolle ennakoit tulojesi asettuvan. Jos yritystoimintasi on sivutoimista ja teet myös palkkatyötä, muista laskea palkkatyön ja yrittäjyyden tulot yhteen, sillä ne molemmat vaikuttavat maksettavan tuloveron määrään. 

Toinen tärkeä pohdinta yritystä perustettaessa on se, liitytkö arvonlisäverorekisteriin. Sivutoimisen yrittäjän, jonka yrityksen kautta tienaamat tulot jäävät alle 15 000 euron, ei ole pakko liittyä ALV-rekisteriin. 

Kuitenkin pienelläkin liikevaihdolla arvonlisäveron keräämisestä voi olla hyötyä veroetujen kannalta: kuuluessasi rekisteriin, voit vähentää yrityksellesi tekemiesi ostojen arvonlisäverot verottajalle tilitettävästä ALV-potistasi. Lisäksi voit hyödyntää arvonlisäveron alarajahuojennuksen, jolloin verottaja palauttaa sinulle kaikki tai osan tilittämistäsi arvonlisäveroista tilikauden lopuksi. 

Viimeinen asia, joka kannattaa huomioida yritystoiminnan ensimmäisenä vuotena on arvio tuloista. Ensimmäisenä yritysvuonna ei kannata verosuunnittelun kannalta olla liian optimistinen tuloarvionsa suhteen. Verottaja nimittäin lähettää yrittäjälle ennakkoverolaskun tuloarvion perusteella ja vaikka liian optimistisen arvion mukaan maksetun veron saa myöhemmin takaisin, on ison veropotin maksaminen heti yritystoiminnan alussa merkittävä menoerä aloittavalle yrittäjälle. 

Palkkaa vai osinkoa? 

Usein kuulee neuvon, että osakeyhtiöyrittäjän kannattaa nostaa yhtiöstään palkkaa sen verran, ettei hänen tuloveronsa nouse yli 26 prosentin. Käytännössä tämä tarkoittaa kuukausitasolla noin 2800-2900 euron palkkaa. Tämä on ihan hyvä suuntaviiva sille, mikä on verotuksen kannalta järkevää. 

Osakeyhtiön verosuunnittelu. Ideointia.

Palkan nostamisessa omasta osakeyhtiöstä on hyvä muistaa myös, että palkanmaksu on osakeyhtiölle vähennyskelpoinen meno. Tämä tarkoittaa, että oman palkkansa voi merkitä kirjanpitoon ja se pienentää yrityksen maksamaa veropottia. 

Palkan lisäksi yrittäjä voi jakaa osinkoa itselleen ja mahdollisille muille osakkaille. Osinkoa verotetaan kevyemmin kuin palkkaa: osingosta pidätetään aina sama ennakonpidätys, joka on 7,5 %. Jos osinkoa maksetaan yli 150 000 euroa, ennakkoa pidätetään yli menevältä osalta 28 %. Lue tarkemmin osingosta tästä artikkelistamme. 

Hyödynnä verovapaat korvaukset ja luontoisedut 

Verovapaita korvauksia ovat esimerkiksi kilometrikorvaukset ja päivärahat. Kun yrittäjä ajaa asiakkaan luokse, tekemään hankintoja tai hoitamaan muita yritystoimintaan liittyviä toimenpiteitä, voi hän nostaa kilometrikorvauksia. Jos työmatka kestää koko päivän tai yön yli, voi hän hyödyntää myös päivärahat ja ateriakorvaukset työmatkan ajalta. 

Kilometrikorvaukset, päivärahat ja ateriakorvaukset ovat yrittäjälle verovapaata tuloa. On siis fiksua verosuunnittelua hyödyntää ne, kun se on mahdollista. 

Luontoiseduilla taas tarkoitetaan ”työsuhde-etuja”, joita osakeyhtiöyrittäjä voi tarjota itselleen. Tätä mahdollisuutta ei kevytyrittäjällä tai toiminimiyrittäjällä ole ollenkaan. Osakeyhtiöyrittäjä voi kuitenkin tarjota itselleen esimerkiksi puhelinedun, autoedun, lounasedun tai liikunta- ja kulttuuriedun. 

Osakeyhtiön verosuunnittelu. Yrittäjä pohtii.

Luontoisetujen hyödyntäminen kannattaa verotuksen kannalta, sillä nekin ovat yritykselle vähennyskelpoisia kuluja. Kun edut täyttävät Verohallinnon kriteerit, ne ovat myös yrittäjälle itselleen verovapaata tuloa. 

Myös yritysmuodon vaihtaminen voi olla verosuunnittelua 

Joskus hyvää verosuunnittelua voi olla myös yritysmuodon vaihtaminen. Saatat aloittaa kevytyrittäjänä tai toiminimiyrittäjänä, kun yritystoimintasi tulot ovat vasta verrattain pieniä. 

Tällöin vaakakupissa voi painaa myös yritystoimintasi pyörittämisen helppous: kun toiminta on sivutoimista, ei ole aina järkevää perustaa suoraan osakeyhtiötä vaan säästää omia hermojaan joko työskentelemällä kokonaan ilman Y-tunnusta tai yksinkertaisen toiminimen kautta. 

Kun tulosi ja tarpeesi vaikkapa hankinnoille kuitenkin kasvavat, ensimmäinen askel voi olla kevytyrittäjyyden vaihtaminen toiminimeen. Toiminimiyrittäjä voi tehdä enemmän verovähennyksiä kuin kevytyrittäjä ja siksi muutos voi olla verosuunnittelun kannalta järkevä. 

Kun toiminimen tulot ja liiketoiminta kasvaa entisestään, yrittäjä voi huomata tuloveroprosenttinsa kasvavan hyvin suureksi. Kun veroja maksaa 30 tai 40 prosenttia tuloistaan, voi olla verosuunnitelmallista päivittää yhtiömuoto osakeyhtiöksi, jolloin voi maksaa itselleen vain sen verran palkkaa kuin oikeasti tarvitsee ja välttyä näin tuloveroprosentin jyrkältä nousulta, vaikka yrityksen tulot kasvaisivatkin. 

Lue myös

Perustaisinko osakeyhtiön?

Osakeyhtiön lopettaminen ja konkurssi – ja uuden yhtiön perustaminen

Osakeyhtiölaki yksinkertaisesti selitettynä – nämä asiat sinun on hyvä tietää

Milloin toiminimen muuttaminen osakeyhtiöksi kannattaa?

Ronja Norja

Ronja on sisällöntuottaja ja toiminimiyrittäjä, joka innostuu someilmiöistä ja muuttuvan työelämän uusista tuulista. Ronja haluaa kirjoituksillaan auttaa taitavia tekijöitä yrittäjyyden alkuun.

Muita artikkeleita aiheesta Verotus:

  • Verotus Uudistunut verokortti 2019 – Yksi tuloraja, sivuveroprosentit ovat historiaa

    Verokortit ovat uudistuneet kuluvalle vuodelle. Verokortteja on nyt vain yksi, ja palkkakausikohtaiset tulorajat ja sivutuloverokortti ovat poistuneet. Työnantajalle ei tarvitse enää antaa alkuperäistä verokorttia, vaan kopion esittäminen riittää. Myös verokortin ulkonäkö on hieman muuttunut. Vuoden 2019 verokortti tulee voimaan helmikuun alussa (1.2.2019). Muista tuloraja ja muutosverokortti Tänä vuonna on entistä tärkeämpää seurata omia tuloja vuoden aikana, jotta vuosituloraja ei ylity.…

    Lue lisää
  • Verotus Ennakkovero – Miten toiminimeä verotetaan?

    Palkkatöissä olevat ovat tottuneet siihen, että veroilmoituksen pelkkä vilkaisu saattaa riittää sen toteamiseen, että kaikki on verotuksen kannalta kunnossa. Verokortti on toimitettu työnantajalle ja verot menevät palkasta automaattisesti – yrittäjänä veroista joutuu kuitenkin pitämään vähän enemmän itse huolta. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät asiat ennakkoveroista ja niiden maksamisesta. Mikä on ennakkovero? Ennakkovero tarkoittaa nimensä mukaisesti sitä, että yrityksen tuloksen perusteella…

    Lue lisää
  • Verotus Esiintyvän taiteilijan arvonlisävelvollisuus

    Esiintyvä taiteilija voi nykyisin hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi! Huhtikuusta 2019 lähtien esiintyvät taiteilijat, julkiset esiintyjät sekä urheilijat voivat hakeutua vapaaehtoisesti arvonlisäverovelvolliseksi. Esiintyviin taiteilijoihin kuuluu esimerkiksi laulajat, soittajat, näyttelijät sekä juontajat. Urheilijoiksi voidaan luokitella perinteisten urheilulajien lisäksi myös golfaajat, kehonrakentajat tai Esport-urheilijat. Uusi lainsäädäntö on tehty helpottamaan taiteilijoiden ja esiintyjien taloudellista tilannetta. Arvonlisäverovelvollisuus tarkoittaa sitä, että esiintyvät taitelijat voivat vähentää liiketoimintaansa liittyvien kulujen…

    Lue lisää