Kolumni: Itsenäinen yrittäjä ei vuonna 2022 jätä lomiaan pitämättä tai aja itseään piippuun
Itsenäisen yrittäjyyden yleistyminen on ollut viime vuosien merkittävin työelämän trendi. Noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on Suomessa jo yksinyrittäjiä. Näihin itsensätyöllistäjiin lasketaan yksinyrittäjät, ammatinharjoittajat, freelancerit ja apurahansaajat. Maatalousyrittäjiä ei lueta ryhmään mukaan.
Vuosituhannen alussa yksinyrittäjiä oli Tilastokeskuksen mukaan 123 000, vuonna 2018 jo 183 000. Lisäksi moni toimii verokortilla ilman yritystä tai erilaisten laskutuspalveluiden kautta joko kokonaan tai palkkatyön ohessa. Näillä freelancereilla ei ole Y-tunnusta eivätkä he siksi tilastoidu yrittäjäksi, mutta heidän määräkseen on laskettu viimeksi vuonna 2020 olevan jo 200 000. Startupien osuus kaikista yrityksistä on Tilastokeskuksen mukaan vain 9,5%. Vertailun vuoksi: yksinyrittäjiä on 68% kaikista yrityksistä.
Tilastokeskuksen tutkimuksessa yksinyrittäjät on myös jaettu kolmeen ryhmään sen perusteella, miten he ovat päätyneet yrittäjiksi: 40 prosenttia kuuluu ryhmään yrittäjähakuiset, jossa ihmiset ovat itse halunneet yrittäjiksi. Toiset 40 prosenttia kuuluu ryhmään ajautuneet ja tilanteeseen tarttuneet, jossa sattumalla on ollut suuri merkitys yrittäjäksi ryhtymiselle. Loput 20 prosenttia kuuluu ryhmään olosuhteiden pakosta itsensätyöllistäjiksi ryhtyneet. Pakkoyrittäjien ryhmästä kuitenkin keskustellaan paljon, vaikka 80 prosenttia yrittäjistä lähtee yrittäjyyteen omasta halustaan tai halusta hyödyntää tilaisuus.
Itsenäinen yrittäjä ei ole yrittäjyyteen pakotettu hullu
Onko yrittäjä pakotettu raukka tai vähän hullu, joka laihaan leipäänsä takertuen yrittää seilata epävarmuuden ja satunnaisten keikkojen ristiaallokossa? Vai onko hän kunnioitettava tekijä, joka omalla riskillään raivaa omannäköisensä tien? Me sanomme, ettei se ole kumpikaan näistä: ei vain kahden ääripään kärkeä, ja siihen sisältyy kaikki mahdolliset sävyt. Itsenäinen yrittäjä ei myöskään muuta työllään koko maailmaa, mutta hän muuttaa väistämättä aina omansa. Vapaus olla oman itsensä herra ja valta määrätä omat aikataulunsa on jotain sellaista, mitä ei voi rahassa mitata.
Vuonna 2019 Suomen Yrittäjien kyselytutkimuksessa puolet yksinyrittäjistä kertoi tienaavansa alle 2000 euroa kuukaudessa. Kyselyyn osallistui 1900 yksinyrittäjää. Mielenkiintoista on se, että matalat tienestit eivät kuitenkaan saa yrittäjää vaihtamaan yrittäjyyttä pois, koska vapaus tehdä omannäköistä työtä on kenties liian makeaa pois annettavaksi. Onhan myös hyvin tyypillistä, että yrittäjä sietää ensimmäisen vuoden ilman merkittäviä rahallisia tuloksia vain yrittäessään saada homman pyörimään.
Me väitämme, että vuonna 2022 uusi itsenäinen yrittäjä on todennäköisemmin innostunut ja uutta paloa uhkuva tekijä kuin yrittäjyyteen pakotettu. Hänelle palkkatyön jättäminen ja yrittäjäksi lähteminen on ollut oma valinta, jota on lisäksi pohjustettu huolella.
Vuonna 2022 itsensätyöllistäjä haaveilee myös lyhyemmästä työajasta. Ideaali työviikon pituus olisi useammalla 4 päivää ja 5-7 tuntia päivässä. UKKO.fi:n kevytyrittäjille suunnatussa kyselyssä tuli näkyväksi, miten yrittäjät arvostavat omaa jaksamistaan ja hyvinvointiaan. Vuonna 2022 yrittäjä ei enää vedä itseään piippuun, jätä lomiaan pitämättä tai raada kellon ympäri.
Itsenäinen yrittäjä vuonna 2022 valmistautuu yrittäjyyteen huolella
Vuonna 2022 yrittäjä haluaa imeä kaiken saatavilla olevan tiedon ja ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa ennen tositoimiin ryhtymistä – ja se jos mikä on erittäin fiksua. UKKO.fin Yrittäjyyskoulussa käy parhaimmillaan kuukaudessa yli 75 000 yrittäjyydestä kiinnostunutta lukijaa. Viime vuoden luetuimmat ja suosituimmat artikkelit puhuvat sen puolesta, että yrittäjäksi aikovat ovat myös löytäneet tietopankista kaikista tärkeimmät jyvät ja vieläpä täysin oma-aloitteisesti.
Yrittäjyyskoulun kymmenen luetuimman artikkelin joukosta neljä käsitteli verotusta, tarkalleen ottaen ennakkoveron maksamista, toiminimen verotusta, ennakkoperintärekisteriin liittymistä sekä arvonlisäveroa. Myös matkakustannusten korvausten laskeminen oli luetuimpia juttujamme. Ykköspaikalle kiilasi tietenkin yrityksen perustamisen vaiheet, sillä jokainen yrittäjäksi aikova haluaa tietää perustamisen askelmerkit etukäteen.
Meidän UKKO.fi:n omissa selvityksissä kävi ilmi, että toiminimiyrittäjä harkitsee ajallisesti noin puoli vuotta siirtoa lähteä yrittäjäksi, ennen kuin hän tekee lopullisen rekisteröinnin. Tämä kertoo hyvästä valmistautumisesta ja huolellisuudesta! Vuonna 2021 UKKO Toiminimiyrittäjyyden kautta saateltiin matkaan 3552 toiminimiyrittäjää, kun vastaava luku Uusyritysten kautta perustettavissa toiminimissä oli 3869.
Työlainsäädäntö ei vastaa nykypäivän työelämän tarpeisiin
Vuonna 2022 itsensätyöllistäjä on yhä harvemmin maatalousyrittäjä ja hän on yhä useammin muiden alojen yksinyrittäjä, freelancer ja ammatinharjoittaja. UKKO toiminimiyrittäjien keskuudessa suosituimmat alat ovat rakennusala, muu terveydenhuolto ja kauneudenhoito, kevytyrittäjiä eniten löytyy toimialoilta rakentaminen ja remointointi, kulttuurialat sekä markkinointi.
Entä miltä näyttää yhdenlaisen itsenäisen yrittäjän, eli kevytyrittäjän, arki vuonna 2022? UKKO.fi:n kyselyssä loppuvuodesta 2021 kävi ilmi, että 51 prosenttia kevytyrittäjistä tekee töitä palkkatyönsä ohessa. Usein ajatellaan, että yrittäjyys on pelkästään päätoimista yrittäjyyteen ja yhteen asiaan keskittymistä, mutta kyselytulokset kertovat toista.
Vanhentunut työlainsäädäntö ei pysty käsittelemään muuta kuin vallitsevaa normia, jonka mukaisesti ollaan palkansaajana 100-prosenttisella työajalla yhdellä työnantajalla tai yrittäjänä. Niin sanottu “puskurityö” eli harrastus tai sivutyö, josta voit tehdä itselleen kokonaan uuden työn tai josta saa lisätuloa pysyvästi tai tarpeen mukaan. Puskurityö on kuin varasuunnitelma, johon tukeutua työelämän yllättäessä. Tai sitten puskurityö antaa vain itselleen motivaatiota ja osaamista kehittää omaa uraansa. Työnteon tapoja on erilaisia, esimerkiksi palkkasuhde voi olla yhteen ja useaan työnantajaan sekä (kevyt)yrittäjyyttä ja näiden yhdistelmiä.
Haluaisimme myös esittää kysymyksen, miksi toisinaan ongelmaksi koetaan se, että ihminen työllistää vain itse itsensä eikä esimerkiksi muita? Meidän mielestämme malja tulisi kohottaa jokaiselle, joka lähtee omasta halustaan yrittäjäksi ja onnistuu tulemaan omalla työllään toimeen. Kun ihminen lähtee yrittäjäksi, hän vastaa kaikista itseensä kohdistuvista vastuista täysin itsenäisesti: laittaa tienesteistään rahat syrjään eläkevakuutusmaksuihin, säästää lomien ja sairastumisen varalle, sekä varautuu omasta pussistaan myös yllättäviin kuluihin. Ja tämä jos mikä on kunnioitettavaa.
Miltä itsenäinen yrittäjä näyttää sinun mielestäsi vuonna 2022?
Lähteita ja inspiraatiota:
Airaskorpi, Aurora (2022) Vapauden tavoittelijat – Miksi haluamme irti palkkatyöstä?
Klemetti, Pia (2021) Puskurityö – Vaurastumista, vaihtelua, valinnanmahdollisuuksia.
Suomen Yrittäjät (2019) 12 toimenpidettä yksinyrittäjyyden vahvistamiseksi.
UKKO.fi (2021) Kevytyrittäjyyskysely.
Pärnänen, Anna & Sutela, Hanna (2014) Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Helsinki: Tilastokeskus.
Tilastokeskuksen julkaisema raportti pohjautuu laajaan haastattelututkimukseen, jossa on ensimmäistä kertaa kattavasti tutkittu yksin yrittäjinä tai yrittäjämäisesti työskenteleviä. Raportissa tarkastellaan itsensätyöllistäjien työmarkkina-asemaa, työoloja, toimeentuloa ja sosiaaliturvaan liittyviä kysymyksiä.