Arvioitu lukuaika: 6 minuuttia

Oikeinkirjoitus – 7 tärppiä yrittäjälle

oikeinkirjoitus-tarpit-yrittajalle-yrittaja-kirjoittaa-vihkoon-kesapaivana-ulkona

Tässä kirjoituksessa annamme vinkit seitsemään kielioppikysymykseen, jotka usein nousevat esiin työelämän teksteissä!  Vaikka otsikossa mainitaankin tärppien olevan yrittäjille, voi niistä hyötyä kuka tahansa, jonka työ sisältää kirjoittamista.

Miksi oikeinkirjoitukseen ja hyvään kieliasuun oikein kannattaa panostaa – pääasiahan on, että itse asia menee perille, eikö niin? Tosiasia kuitenkin on, että oikeinkirjoituksen ja tekstin siisteyden kautta yrittäjä voi erottua myönteisesti. Kielioppivirheitä täynnä olevat ja muutenkin vähän huolimattomasti kirjoitetut tekstit antavat yrittäjästä ja hänen toiminnastaan helposti epäammattimaisen vaikutelman; lisäksi virheet voivat tehdä teksteistä vaikeaselkoisia, jolloin niiden sanoma saattaa mennä lukijalta täysin ohi.

Sen sijaan hyvien tekstien ansiosta voit jopa saada lisää asiakkaita! Tutustu alla oleviin 7 oikeinkirjoitusvinkkiin – niiden avulla voit jo parantaa tekstejäsi huomattavasti. Voit aina käyttää apunasi myös Kielitoimiston ohjepankkia, josta löytyy vastaus mihin tahansa oikeinkirjoituskysymykseen.

1. Alku- ja lopputervehdys

Tervehdykset ovat olennainen osa sähköpostiviestintää, kuten mitä tahansa kanssakäymistä. Kuinka ne sitten kirjoitetaan kieliopillisesti oikein? Tavallista on, että alkutervehdyksen jälkeen laitetaan pilkku ja seuraavalla rivillä oleva virke aloitetaan isolla alkukirjaimella tähän tapaan:

Hei Antti,

Kiitos yhteydenotostasi! Kerron sinulle mielelläni lisää yritykseni toiminnasta…

Moni sähköpostiohjelma myös korjaa alkukirjaimen automaattisesti isoksi rivinvaihdon jälkeen. Tämä kirjoitusasu ei kuitenkaan ole oikein, sillä vaikka rivi vaihtuukin, sama virke jatkuu kuitenkin edelleen. Oikea kirjoitustapa on siis jompikumpi näistä:

1) Hei Antti,

kiitos yhteydenotostasi! Kerron sinulle mielelläni lisää yritykseni toiminnasta…

2) Hei Antti!

Kiitos yhteydenotostasi. Kerron sinulle mielelläni lisää yritykseni toiminnasta…

Melko yleinen tapa on laittaa pilkku myös lopputervehdyksen jälkeen ja ennen oman nimensä merkitsemistä, mutta oikeasti se ei siihen kuulu. Sen sijaan tämä on oikea tapa:

Ystävällisin terveisin

Viivi Viestijä

2. Päivämäärät

Yksinkertaisin tapa merkitä päivämäärä on kirjoittaa se numeroin. Tällöin sekä päivän että kuukauden jälkeen tulee piste, ja kaikki kirjoitetaan ilman välilyöntejä: 10.6.

Usein näkee käytettävän myös kirjoitustapoja, joissa piste on vain päivän ja kuukauden välillä (17.5) tai välilyöntejä on käytetty (17. 5.). Kumpikaan näistä ei kuitenkaan ole oikein.

3. Kellonajat

Kyllä, myös kellonaikojen merkintä herättää monilla kysymyksiä. Oikea tapa niiden kirjoittamiseen on erottaa tunnit ja minuutit toisistaan pisteellä, ja kirjoittaa kaikki yhteen. Siis näin: 14.10

Jos kyse on tasatunnista, ei minuutteja ole tarpeen merkitä, vaan pelkkä tunti (esim. Tapahtuma alkaa kello 14) riittää. Minuutit voidaan kuitenkin merkitä, jos halutaan korostaa täsmällistä kellonaikaa.

Kellonaikoja voi nähdä kirjoitettavan myös kaksoispisteellä, mutta tätä tapaa ei suositella suomenkielisissä teksteissä. Kaksoispistettä käytetään lähinnä tietoliikenteessä ja digitaalista aikaa merkittäessä.

4. Iso vai pieni alkukirjain?

Kielet ja kansalaisuudet

Suomen kielessä kielet ja kansalaisuudet kirjoitetaan aina pienellä alkukirjaimella. Sen sijaan maat ja kaupungit toki isolla alkukirjaimella, ovathan ne erisnimiä.

Esimerkki: Suomi –> suomalainen, suomen kieli, suomenkielinen…

Myös paikkakuntalaisuus kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella: Tampere –> Olen tamperelainen

Viikonpäivät, kuukaudet ja juhlapyhät

Viikonpäivät, kuukaudet, juhlapyhät ja erikoispäivät (esim. juhannus tai helluntai) kuuluu suomen kielessä kirjoittaa aina pienellä alkukirjaimella. Poikkeuksena ovat kuitenkin erisnimen sisältävät pyhät ja erikoispäivät, kuten Lucian päivä tai Aleksis Kiven päivä.

Englannin kielessä viikonpäiviä, juhlapäiviä tai ajankohtia voi toisinaan nähdä kirjoitettavan isoin alkukirjaimin, ja tapa on päässyt jossain määrin hiipimään myös suomenkielisiin teksteihin. Tämä ei kuitenkaan ole oikeinkirjoitussääntöjen mukaista. Vaikka siis olisitkin nähnyt englanninkielisen jouluntoivotuksen "Merry Christmas", muista silti kirjoittaa asiakkaillesi suomeksi "Hyvää joulua", ei "Hyvää Joulua".

5. Yhdysmerkki ja ajatusviiva

Mitä niitä viivoja nyt olikaan? Teksteissä niitä käytetään pääasiassa kahta erilaista. Yhdysmerkki eli yhdysviiva (-) on vaakaviivoista se lyhyempi, ja sitä käytetään muun muassa yhdyssanan osien välissä sekä tavuviivana. Ajatusviiva (–) taas on pidempi, ja sitä käytetään esimerkiksi rajakohtailmoituksissa (kuten aukioloaikoja ilmoitettaessa) ja virkkeen välimerkkinä.

Yhdysmerkkiä käytetään usein kokonaisuuden hahmottamisen helpottamiseksi esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:

  • Yhdyssanan alkuosan loppuessa samaan vokaaliin, jolla jälkiosa alkaa (esim. ammatti-ihminen)
  • Selkeyden vuoksi voidaan käyttää silloinkin, kun vokaali on eri (esim. laulu-ilta; voi kirjoittaa myös yhteen lauluilta)
  • Käytetään usein, kun yhdyssanan toinen osa on jokin vieraskielinen sana (rap-musiikki, catering-ala)
  • Yhdyssanan toinen osa on lyhenne (esim. taulu-tv, alv-numero, YEL-vakuutus)
  • Yhdyssanan osana on kirjain, numero, koodi, merkki tai sana-aines (esim. A-vitamiini, 56-vuotias, @-merkki, ahaa-elämys, ei-toivottu)

Myös seuraavissa tapauksissa yhdysmerkki on mukana:

  • Sanaliiton sisältävät yhdyssanat: avaimet käteen -sopimus, Seitsemän veljestä -teos, tartu hetkeen -asenne, Sri Lankan -reissu
  • Rinnasteisten osien välissä: parturi-kampaaja, jääkaappi-pakastin
  • Toistamatta jätetyn sanan tilalla: aamu- ja iltavuoro, syntymäaika ja -paikka, 1990- ja 2000-luvuilla, maalis-huhtikuussa

Ajatusviivaa taas käytetään muun muassa seuraavissa tilanteissa:

  • Aukioloaikoja ilmoittaessa, Esim. Asiakaspalvelumme on auki arkisin kello 8–15.
  • Virkkeen välimerkkinä; ajatusviivalla voidaan osoittaa esimerkiksi jokin päätelmä, asian toinen puoli, täsmennys tai kommentti, joka on irrallinen lisäys muuhun virkkeeseen. Ajatusviivalla erotettava jakso voi olla yksi tai useampi sana tai useampi lausekin, ja se voi sijaita virkkeen lopussa tai keskellä. Alla pari esimerkkiä:

Tutkijoista monet myös palkittiin – ja varsin vakuuttavin perustein.

Esteettömässä ympäristössä kaikki ihmiset – niin vammaiset kuin vammattomatkin – pystyvät toimimaan yhdenvertaisesti.

Ajatusviivan voi tietokoneella kirjoitettaessa tuottaa usealla eri tavalla. Monissa Windows-ohjelmissa sen voi joko etsiä ohjelman merkkivalikosta tai näppäillä Ctrl + numeropaneelin miinusmerkki (ilman Num Lock -toimintoa). Ajatusviivan saa tehtyä myös yhdistämällä Alt-näppäimen ja numerosarjan 0150. Word-ohjelmalla ajatusviivan saa myös usein tuotettua vähemmän tehokkaasti kirjoittamalla sana[väli]-[väli]sana.

6. Yhteen vai erikseen?

Mistä sitten voi tietää, mikä on yhdyssana, tai milloin sanat voi kirjoittaa sekä yhteen että erikseen? Nyrkkisääntö on, että kun peräkkäiset sanat muodostavat yhdessä jonkin käsitteen tai nimityksen, tulee ne kirjoittaa yhteen yhdyssanana.

Esim. laskutuspalvelu, kevytyrittäjä

Milloin yhteen?

Sanajono kirjoitetaan yhteen, kun ensimmäinen osa on nominatiivissa oleva substantiivi (yleissana). Esimerkiksi aamupala, tulikuuma, toiminimi.

Jos taas ensimmäinen sana on jossain muussa sijamuodossa tai se on adjektiivi, se, kirjoitetaanko kokonaisuus yhdyssanaksi, vaihtelee. Jos kokonaisuus on vakiintunut ilmaisemaan tiettyä merkitystä tai jos se muuten hahmottuu termimäiseksi, kyseessä on yhdyssana. Muussa tapauksessa se on erillisten sanojen liitto.

Muistisääntö: kokeile, sopiiko sanojen väliin liitepartikkeli –kin. Jos ei sovi, kyseessä on yhdyssana. Esim. toiminimikinyrittäjä vs. tietokoneenkin näyttö

Huomaa, että vaikka esimerkiksi kielten nimet muodostavat kiinteän kokonaisuuden, ne ovat vakiintuneet erikseen kirjoitettaviksi. Esim. viron kieli, thain kieli Kuitenkin: englanninkielinen, suomenkielistää

Yhteen ja erikseen – kun kumpikin tapa käy

On useita tapauksia, joissa sekä yhteen että erikseen kirjoittaminen käy. Ratkaisu voi riippua siitä, hahmottuuko sanojen kokonaisuus termimäiseksi kokonaisuudeksi, vai luonnehditaanko ilmiötä tekstiyhteydessä väljemmin.

Erilleen kirjoittaminen saattaa korostaa myös sitä, että alkuosa viittaa johonkin tiettyyn yksilöön tai asiaan eikä lajiin yleisesti. Esim. ilmastonmuutos vs. Suomen ilmaston muutos

Toisinaan eroa yhdyssanan ja sanojen liiton välillä ei ole; tällöin voit päättää kirjoitustavan itse.

Esimerkiksi tupakansavu, energiankulutus, painonhallinta tai tupakan savu, energian kulutus, painon hallinta

7. Lyhenteet

Lyhenteet ovat käteviä, sillä esimerkiksi viesteissä ne säästävät hieman aikaa ja tilaa. Joitain niistä käytetään jopa useammin kuin koko sanaa tai sanaliittoa; tästä esimerkkeinä ALV, Kela ja TE-toimisto.

Lyhenteitä käyttäessä kannattaa kuitenkin varmistaa, etteivät ne tee viestistäsi lukijalle hankalammin ymmärrettävää. Jos käytät muita kuin kaikkein tavallisimpia lyhenteitä (joihin kuuluvat ainakin esim. tai mm.), on ne hyvä kirjoittaa auki ainakin ensimmäistä kertaa mainittaessa.

Esim. Minun tulisi ottaa YEL-vakuutus eli yrittäjän eläkevakuutus.

Harkitse siis lyhenteiden käyttöä; vaikka jonkin sanan voi lyhentää, se ei tarkoita, että se pitää lyhentää.

Lyhenteitäkin on eri tyyppejä:

  • Loppulyhenteet, joissa sana on katkaistu (esim., puh., huom.)
  • Koostelyhenteet, joissa on kirjaimia sanan, yhdyssanan tai sanaliiton osista (ks., jne.)
  • Sisälyhenteet, joissa sanan kirjaimia on jätetty pois, mutta alku ja loppu ovat mukana (tri, nro, klo)
  • Lyhennesanat (Kela, Akava, luomu)
  • Merkit (%, €, @, #)

Isoin kirjaimin kirjoitetaan tavallisesti yhdyssanan osien tai sanaliittojen alkukirjaimista koostetut lyhenteet, jotka luetaan kirjaimittain. Näihin kuuluu mm. instituutioiden, elinten ja järjestöjen nimiä tai nimityksiä.

Esim. YK, EU, WHO, THL, SAK, YEL

Monet alun perin isokirjaimiset lyhenteet ovat rakenteeltaan sellaisia, että ne on mahdollista lukea sanoina. Nämä lyhenteet ovat vakiintuneet arkikäyttöön, ja ne on myös mahdollista kirjoittaa kuin tavalliset erisnimet. Kumpikaan kirjoitustapa ei ole väärä!

Esim. KELA tai Kela, SITRA tai Sitra, UNICEF tai Unicef

Yleisnimistä ja adjektiiveista muodostettujen, kirjaimittain luettavien isokirjainlyhenteiden rinnalla on mahdollista käyttää myös pienikirjaimisia.

Esim. ALV tai alv, DVD tai dvd, TV tai tv

(Sanalla arvonlisävero on kolme rinnakkaista lyhennettä, jotka kaikki ovat oikein: alv., ALV ja alv ilman pistettä. Arkityylissä on vielä lyhennesana alvi.)

Moni kirjoittaja suosii näissä tapauksissa pienikirjaimista kirjoitustapaa, koska tiuhaan toistuvat isokirjaimiset lyhenteet tekevät tekstistä levottoman näköistä.

Siinä vinkkimme tällä kertaa – toivottavasti niistä oli sinulle apua ja ne tekevät kirjoitushommistasi hieman mukavampia!

Lue lisää

Sorrutko sinäkin näihin kielimokiin? 10 nyrkkisääntöä, joilla oikeinkirjoitus luonnistuu

Näin kirjoitat parempaa tekstiä verkkosivuille – 8 vinkkiä!

Blogin kirjoittaminen – 11 helppoa vinkkiä joilla pääset alkuun

Kevytyrittäjyys vai oma yritys?

Kevytyrittäjyys sopii sinulle kun:

  • Toimintasi on sivutoimista tai keikkaluontoista
  • Haluat testata liikeideaasi
  • Et halua miettiä ennakkoveroja, alveja tai muita ilmoituksia
  • Sinulla on keikka, josta haluat rahat nopeasti tilille
  • Haluat säästyä tilitoimiston kuukausimaksuilta
  • Haluat valita perustatko Y-tunnuksen vai et

Yrittäjyys on sinua varten kun:

  • Aiot toimia yrittäjänä päätoimisesti tai säännöllisesti
  • Sinulla on valmis yritysidea
  • Sinulla on paljon hankintoja, joiden arvonlisäverot haluat vähentää
  • Haluat perustaa toiminimen tai osakeyhtiön tai siirtää kirjanpitosi meille
  • Haluat hakea starttirahaa toimintasi alkuun
  • Tarvitset toimintaasi varten oman Y-tunnuksen tai sinulla on jo sellainen
Askarruttaako jokin? Jätä meille yhteydenottopyyntö >>
Milla-Maria Karvinen

Milla on teräväkynäinen sisällöntekijä, joka innostuu uuden ideoinnista, vanhan kehittämisestä ja vaikuttavasta viestinnästä. Vapaa-ajalla hän rentoutuu lenkkeilemällä lähimetsässä hyvä podcast tai musiikki kuulokkeissa.

Muita artikkeleita aiheesta Yrittäjyys:

  • Yrittäjyys Kuulakärkikynän käyttöohjeet ja mykkä asiakaspalvelija – kokosimme netin oudoimmat tarinat tiskin molemmilta puolilta

    Asiakaspalvelija tai asiakkaidensa kanssa viestivä yrittäjä pääsee tapaamaan työssään monenlaista väkeä ja vastaamaan mitä erikoisempiin kysymyksiin. Kokosimme tähän artikkeliin mielenkiintoisimmat löytämämme asiakaspalvelutarinat.  Voisinko ostaa ruudullista maalia? Tilaisin myös viherkasvin, jota ei tarvitse kastella, kiitos! Tällaiseen materiaaliin törmäsimme, kun metsästimme oudoimpia sattumuksia asiakaspalvelussa sekä asiakkailta että asiakaspalvelijoilta. Lähes jokaisella suomalaisella pääministeriämme myöten on kokemusta jonkinlaisesta asiakaspalvelutyöstä.  Myös yllättävän moneen työhön, jota…

    Lue lisää
  • Yrittäjyys Verkosto on yksin yrittävän ystävä

    Useimmat kevytyrittäjät mainitsevat itsensä työllistämisen parhaimmaksi puoleksi vapauden. Yksin yrittävän vapautta on saada itse päättää, kuinka paljon ja kenelle töitä tekee ja tämä onkin usein yksi isoimmista eroista yrittäjän ja tavallisen palkansaajan välillä.   Toinen ero löytyy työnteosta itsestään ja vielä tarkemmin työyhteisöstä. Yksinyrittäjä tai itsensä työllistäjä törmääkin jatkuvasti ennen kaikkea yhteen neuvoon: “Verkostoidu” Työelämässä verkostoitumisesta puhutaan usein ennen kaikkea…

    Lue lisää
  • Yrittäjyys Miltä tulevaisuus näyttää yrittäjille koronan jälkeen?

    Yrittäjät odottavat jo markkinoiden avautumista koronan hellittäessä. Tulevaisuus kiinnostaa, mutta yrittäjissä se herätti kasvaneessa määrin innokkuutta ja pelkoa, kertoo tuore kysely. Jos Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja saisi maistiaisia tulevaisuudesta, hän haluaisi jo nähdä, mitä koronasta todella opittiin. ”Tällä hetkellä mietin paljon sitä, että minkälaisia tulevaisuusloikkia ja edistysaskeleita organisaatioissa ja työelämässä otetaan. Kuinka paljon huomioidaan sitä, että mitä ollaan…

    Lue lisää