Blogi

11.5.2020

Mitä on sivutoiminen yrittäjyys?

Sivutoiminen yrittäjänainen läppärin kanssa

Saamme tasaisesti kysymyksiä siitä, kuinka sivutoiminen yrittäjyys ja päätoiminen yrittäjyys eroavat toisistaan. Tässä artikkelissa perehdymme mm. siihen, kuka on sivutoiminen yrittäjä, onko sivutoiminen yrittäjä oikeutettu saamaan työttömyyskorvaus, miten sivutoimista yrittäjyyttä verotetaan ja miten kevytyrittäjyys nähdään työttömyysturvassa.

Olisiko sivutoiminen yrittäjyys sinun juttusi? Onko harrastuksesta karttunut ammattitaitoa, jolle on kysyntää? Houkutteleeko lisätienesti? Syyhyäväkö sormet töiden pariin myös vapaa-ajalla? Lue artikkelistamme tärkeät vinkit ennen sivutoimisen yrittäjyyden aloittamista!

Sivutoiminen yrittäjyys kasvattaa suosiotaan suomalaisten keskuudessa; yhä useampi ansaitsee lisätuloja sivutoimisena yrittäjänä. Työelämä on muuttunut erityisesti 2000-luvulla niin, että jatkuvasti kasvava määrä ammattilaisia kerryttää tilipussiaan useasta lähteestä.

Nuorten, ja myös aikuisten, aiempaa myönteisempi suhtautuminen yrittäjyyteen sekä yrittäjyyskasvatus näkyvät yrityksen perustamistilastoissa ja uusien työmuotojen ja niitä tarjoavien palveluiden yleistyessä. Yleistymään päin on myös sivutoiminen yrittäjyys ja kevytyrittäjyys, joka mahdollistaa sivutoimisen yrittäjämäisen toiminnan harjoittamisen helposti ilman yrityksen perustamista. Sivutoimista yrittäjyyttä aloittaessa on hyvä olla tietoinen sivutoimisen yrittäjän velvollisuuksista ja oikeuksista, joihin perehdymme tässä blogikirjoituksessa.

Päätoiminen ja sivutoiminen yrittäjyys työttömyysturvassa

Se oletko sivutoiminen yrittäjä vai päätoiminen yrittäjä, vaikuttaa mahdollisuuksiisi saada työttömyysturvaa. TE-toimisto arvioi, oletko työttömyysturvalaissa tarkoitettu yrittäjä, ja selvittää sen jälkeen onko toimintasi pää- vai sivutoimista. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyysetuuteen kuin vasta yritystoiminnan päätyttyä. Sen sijaan sivutoimisella yrittäjällä (myös kevytyrittäjällä) voi olla oikeus saada soviteltua työttömyysetuutta.

Mikäli jäät työttömäksi, muistathan ensimmäiseksi ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Saadaksesi työttömyysetuutta työnhakusi tulee olla voimassa ja sinun pitää hakea kokopäivätyötä (paitsi jos olet osatyökyvyttömyyseläkkeellä) ja olla valmis vastaanottamaan työtä tai koulutusta sekä osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Ilmoittauduttuasi työnhakijaksi TE-toimisto tekee työvoimapoliittisen lausunnon.

Siihen, katsotaanko henkilön olevan yrittäjä työttömyysturva-asioissa vaikuttavat mm. yel- ja myel-vakuutus, työskentely yrityksessä tai toiminimellä ja omistusosuus yrityksessä. Yrittäjäksi voidaan osaomistajana lukea myös yrittäjän perheenjäsen, mikäli omistaa yritystä ja työskentelee yrityksessä. Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän puoliso tai samassa taloudessa asuva sekä sukua yrittäjälle suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva.

Sivutoiminen yrittäjyys ja työssäoloehto

Työttömyysetuuksia on kolmea laatua. Ansiosidonnainen päiväraha tulee kyseeseen jos työssäoloehtosi on täyttynyt. Jos et kuulu työttömyyskassaan, Kela voi maksaa sinulle peruspäivärahaa. Työmarkkinatuki puolestaan on tarkoitettu tilanteeseen, jolloin päivärahaa on saanut maksimiajan.

Yrittäjänä tehdyn työn voi vaikuuttaa vain yrittäjien kassassa (SYT) ja palkansaajana tehdyn työn palkansaajien kassassa. Jos työskentelet sekä yrittäjänä, että palkansaajana, sinun on valittava kumman työn vakuutat. Et voi kuulua yhtäaikaa sekä yrittäjien, että palkansaajien kassaan. Jos yrittäjyytesi on sivutoimista palkkatyön ohella, voit siis kuulua palkansaajien kassaan.

Sivutoiminen yrittäjyys työttömänä

TE-toimisto arvioi, onko työ päätoimista vai sivutoimista. Jos toiminta on sivutoimista, voidaan henkilölle maksaa soviteltua etuutta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeessa sanotaan seuraavaa:

“Ratkaisevaa arvioitaessa yritystoiminnassa työllistymistä on yritystoiminnan vaatima työmäärä. Jos työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, yritystoiminnassa työllistyminen on päätoimista. Arviointi perustuu kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon kaikki toiminnan työllistävyydestä saatu näyttö. Työmäärää koskeva arvio voidaan perustaa työnhakijan omaan kertomaan.

Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla tai tulojen puuttumisella ei ole suoranaista merkitystä arvioitaessa työllistävyyttä, sillä myös heikosti kannattava tai tappiollinenkin toiminta voi työllistää siten, ettei kokoaikatyön vastaanottaminen ole mahdollista.”

Sivutoimisen yrittäjän määritelmä työttömyysturvan osalta

Käytännössä arviointi suoritetaan siis pääasiassa kahden seikan perusteella:

  1. Kuinka paljon aikaa työn suorittamiseen kuluu
  2. Onko toimintaa tarkoitus laajentaa

Työstä saatavalla tulolla ei TE-toimiston arvioinnissa ole merkitystä. Jos työhön käytetty aika on niin vähäistä, ettei se estä kokopäiväisen työn vastaanottamista, on yleensä toiminta sivutoimista. Jos toimintaa ei ole markkinoitu, eikä tavoitteena ole kasvattaa toimintaa, on kyseessä yleensä sivutoiminen yrittäjyys.

Mikäli sivutoiminen yrittäjyys on alkanut vähintään 6 kk ennen työttömyyttä kokoaikatyön ohessa, tulkitaan usein yrittäjyys sivutoimiseksi. Muistathan kuitenkin, että TE-toimisto arvioi aina tapauskohtaisesti sen onko kyseessä sivutoiminen yrittäjä.

Lyhytkestoinen yrittäjyys

Vuonna 2017 voimaan tulleen lain mukaan lyhytkestoisesta yrittäjyydestä eli alle kaksi viikkoa tehtävästä yritystoiminnasta tai yrittäjämäisestä työstä ei tarvitse ilmoittaa erikseen TE-toimistolle, vaikka tehty työ olisikin päätoimista. Tällöin kevytyrittäjä lähtökohtaisesti säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen ja kevytyrittäjänä yrittäjyystoiminnasta saatu tulo sovitellaan työttömyysetuuden kanssa.

Kevytyrittäjyys ja työttömyysturva

Sen jälkeen kun työttömyysturvalaissa määriteltiin päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjän erot etuuksien kannalta, monet olivat huolissaan miten kevytyrittäjien työttömyysturvan käy ja lähtivät heti itse selvittämään TE-toimistojen kantaa asiaan. Vastaukset olivat aluksi melko kirjavia, mutta vähitellen ajan saatossa käytännöt ovat yhtenäistyneet, eikä alueellisia eroja enää juurikaan ole. Päätökset ovat kuitenkin edelleen tapauskohtaisia, eikä yhteistä yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta tai rajanvetoa ole freelancerin työttömyysturvasta voitu määritellä. Tässä kirjoituksessa käydään läpi, mitä laki käytännössä tarkoittaa. Esittelemme myös työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeen.

Laskuta ilman yritystä UKKO.fi:n kautta

Vuoden 2016 alussa työttömyysturvalakia uudistettiin siten, että aiemmin omassa työssä työllistyneitä käsitellään työttömyysturvassa yrittäjinä. Periaatteessa muutos on ainoastaan lakitekninen, mutta käytännön kautta huomattiin kuitenkin pian, että TE-toimistojen käsittelyssä asiat voivat muuttua vaikeiksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut ohjeen TE-toimiston tehtävistä työttömyysturvajärjestelmän toimeenpanosta. Käymme nyt läpi kevytyrittäjien, itsensä työllistäjien ja freelancerien kannalta tärkeimmät kohdat. Eli ne missä omassa työssä työllistyvä on tämän lain myötä yrittäjä.

Ohjeen sivulta 43 löytyy oma kappale laskutuspalveluiden kautta tehdystä työstä. Kappaleessa annetaan seuraavat toimintaohjeet:

“Laskutuspalveluosuuskunnan kautta tehdyn työn vaikutusta oikeuteen saada työttömyysetuutta arvioidaan lähtökohtaisesti toimeksianto (tai vast.) kerrallaan. Ellei muuhun menettelyyn ole aihetta, työnhakijalta pyydetään selvitystä toimeksiannosta kunkin työjakson alkaessa. Riittävä selvitys voi TE-toimiston harkinnan mukaan olla myös suullinen.

Saadun selvityksen perusteella ratkaistaan yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuus ja annetaan asiaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Lisäksi samalla voidaan antaa yritystoiminnan (toimeksiannon) jälkeistä aikaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Mahdollisuutta tehdä myöhemmin uusia toimeksiantoja ei oteta huomioon arvioitaessa, onko yritystoimintaa pidettävä lopetettuna kunkin toimeksiannon jälkeen (kts. TTL 2 luvun 8 §:n 2 mom).

Jos työnhakija tekee jatkuvasti toimeksiantoja laskutuspalveluosuuskunnan kautta, TE-toimisto voi arvioida yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta kokonaisuutena. Tällöin ensimmäisen työjakson alkaessa annetaan joko pää- tai sivutoimista yritystoimintaa koskeva työvoimapoliittinen lausunto. Lausunto annetaan lähtökohtaisesti toistaiseksi voimassa olevana. Uusi lausunto annetaan tilanteen muuttuessa, esimerkiksi yritystoimintaan liittyvän työmäärän kasvaessa merkittävästi tai toimeksiantojen loppuessa kokonaan.”

Eli käytännössä tämän ohjeistuksen perusteella toimeksiannon alkaessa TE-toimistolle tulee antaa selvitys. Tämän selvityksen perusteella TE-toimisto arvioi, onko toiminta päätoimista vai sivutoimista. Selvitys voi periaatteessa olla seuraavanlainen: “Tulen tekemään laskutuspalvelun kautta kaksi tuntia graafikon töitä Yritykselle AB OY”.

Ohjeistuksessa myös kerrotaan, että yritystoiminta loppuu kun toimeksianto on päättynyt. Eli tämän jälkeen henkilö voi saada työttömyysetuutta.

Laskuta ilman yritystä UKKO.fi:n kautta

Kevytyrittäjyyden aloittaminen työttömänä

Vuoden 2018 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen myötä TE-toimisto ei arvioi työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- tai sivutoimisuutta neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta.

Tältä ajalta työtön työnhakija on oikeutettu saamaan työttömyysetuutta. Jos yritystoimintana tehdystä työstä saadaan tuloja, maksetaan etuutta Kelan mukaan soviteltuna.

Neljän kuukauden jälkeen yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta kuitenkin arvioidaan TE-toimiston toimesta. Jos yritystoiminta arvioidaan sivutoimiseksi, mahdollisuus työttömyysetuuteen säilyy. Jos taas yritystoimintasi arvioidaan päätoimiseksi, oikeus työttömyysetuuteen päättyy.

Vaikutuksia vain työttömyysturvaan

Huomaathan, että yllä mainitut asiat koskevat siis ainoastaan työttömyysturvaa. Kevytyrittäjän ei siis tämän lain vuoksi tarvitse perustaa uutta yritystä tai muuten ryhtyä yrittäjäksi.

Kaikki tässä kirjoituksessa mainitut asiat kannattaa aina tarkistaa TE-toimistosta, sillä jokainen hakemus käsitellään tapauskohtaisesti. Suosittelemme ehdottomasti ottamaan nämä toimintaohjeet ja lainkohdat mukaan asioidessasi TE-toimistossa. Pidä oikeuksistasi kiinni!

Lisätietoa ja dokumentteja työttömyysturvalaista löydät hallintapaneelin dokumentit-osiosta.


Sivutoiminen yrittäjyys työn ohella

Sivutoiminen yrittäjyys voi kiinnostaa eri syistä, mutta usein taustalla on halu toteuttaa itseään tai tarve lisätuloille. Sivutoiminen yrittäjä voi päätoimekseen olla palkansaaja, eläkeläinen, opiskelija tai saada vaikka työttömyysetuutta. Sivutoiminen yrittäminen voi olla joko osa-aikaista tai kausiluonteista – joillakin aloilla sesonki voi kestää kerrallaan vain muutaman viikon tai vaikkapa talvikauden verran.

Jos nuorten yrittäjyys on kasvussa, voi samaa sanoa myös eläkeläisten yrittäjyysinnostuksesta. Yhä useampi eläkeläinen päätyy eläkkeelle jäämisen jälkeen takaisin töihin. Syitä tähän on monia: Suurten ikäluokkien myötä eläkeläisiä on yhä enemmän, he ovat aiempaa terveempiä ja vuodesta 2005 alkaen eläkkeellä työskenteleminen on kasvattanut myös työeläkettä.

Tilastojen mukaan paluu töihin ei johdu siitä, että eläketuloilla ei pärjäisi, vaikka moni rahoittaakin lisätienesteillä ylimääräiset menot, kuten pidemmät ulkomaanmatkat. Kaikki eivät palaa töihin myöskään sen vuoksi, koska heillä ei ole muuta tekemistä. Moni palaa, koska heitä toden teolla kaivataan töissä. Moni eläkeläinen ryhtyykin sivutoimiseksi yrittäjäksi laskuttaen esimerkiksi vanhaa työnantajaa tai uskollisia asiakkaita senioritason asiantuntemusta vaativista töistä.

Sivutoiminen yrittäjyys eläkkeellä

Myös työttömien yrittäjyyshaaveita on helpotettu vastikään. Vuodenvaihteessa 2018 voimaan tulleen lain mukaan työttömänä aloitetun yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioida ensimmäisen neljän kuukauden aikana lainkaan ja tämän jälkeenkin yrittäjyys voidaan katsoa sivutoimiseksi, jolloin työtön voi edelleen saada soviteltua työttömyysetuutta ja jatkaa sivutoimista yritystoimintaansa.

Intohimosta sivutyö

Moni tekee sivutöitä saadakseen hieman lisätuloja, mutta toisille sivutoiminen yrittäjyys on keino kokeilla, voisiko oma unelma kantaa niin, että siitä voisi tulla päätyö yrittäjänä. Tunnen itsekin useita monen alan ammattilaisia, jotka tekevät useampaa eri työtä, joista osaa tehdään palkkatyössä ja toisia taas yrittäjänä tai laskutuspalvelun kautta. Oma mielenkiinto voi suuntautua niin laajasti eri aloille, että vain yhden ammatin harjoittaminen kerrallaan tuntuu oman itsen kiusaamiselta.

Toisin sanoen sivutyö saattaa olla monille juuri se intohimo, jonka parissa he mieluiten työtuntinsa viettäisivät. Kaikki motiivit ovat kuitenkin yhtä arvokkaita sekä henkilökohtaisesta että kansantaloudellisesta näkökulmasta. Työ luo lisää työtä, joten sivutoiminen yrittäminen on myös oiva lääke Suomen talouden orastavan nousukauden ruokkimiseksi.

Kevytyrittäjyyspalvelut ovat tullet rytinällä muuttamaan työelämää. Monille kevytyrittäjyys on luonteva vaihtoehto kokeilla omaa liikeideaa vailla riskiä missä tahansa elämäntilanteessa. Koska kevytyrittäjyyden voi aloittaa ilman pääomaa eikä sitoumuksia ole, on se oivallinen vaihtoehto testata oma sivutoimisen yrittäjyyden idea.

Intohimosta sivutyö

Erityisesti asiantuntija-asemassa olevilta kysellään usein mukaan erilaisiin lyhytkestoisiin projekteihin. Töistä saatetaan kuitenkin kieltäytyä, jos ajatellaan, että pienestä työstä kertyvien tulojen saaminen omalle tilille vaatii tuhottomasti aikaa ja valtavan määrän paperitöitä. Oman yrityksen perustaminen ei ehkä ole kannattavaa, jos keikat ovat satunnaisia tai niitä on ainakin aluksi hyvin harvoin. UKKO.fi on tietysti kevyin ratkaisu sivutöistä laskuttamiseen.

Pitääkö sivutoimiseen yrittäjyyteen pyytää lupa työnantajalta?

Sivutoimiseksi yrittäjäksi ryhtymisestä ei tarvitse ilmoittaa työnantajalle, ellei omassa työsopimuksessa niin määrätä. Työntekijällä on nimittäin lähtökohtaisesti oikeus harjoittaa vapaa-aikanaan toista työtä, myös sivutoimiyrittäjyyttä. Omalla ajallaan tehdyistä sivutöistä pitää ilmoittaa työnantajalle vain, jos asiasta on erikseen sovittu työntekijän ja työnantajan välillä. Vaikka työntekijällä ei työsopimuslain mukaan ole velvollisuutta ilmoittaa sivutoimistaan työnantajalleen, viranomaisilla on. Yrittäjäksi ryhtymisestä on siis ilmoitettava, mikäli olet virkasuhteessa.

Työsopimuslaki kieltää kuitenkin työntekijää harjoittamasta sellaista toimintaa, joka voisi vahingoittaa työnantajaa. Tällä voidaan tarkoittaa esimerkiksi kilpailevaa toimintaa. Tämä arvioidaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti. Työsuhteen päätyttyä kilpailevan toiminnan voi aloittaa, jos työnantajan ja työntekijän välillä ei oltu tehty erityistä kilpailukieltosopimusta.

Sivutoiminen yrittäjyys vaatii voimavaroja

Sivutoiminen yrittäjyys voi olla ihanaa, mutta usein se on myös varsin rankkaa. Yrityksen asioita hoidetaan iltaisin, kun ensin päivällä on käyty töissä tai opiskeltu. Yrityksen pyörittämiseen liittyy usein paljon muutakin kuin varsinainen ydintoiminta: on huolehdittava laskutuksesta, kirjanpidosta, vakuutuksista, markkinoinnista ja myynnistä. Kannattaakin miettiä, mitä asioita haluaa tehdä itse ja mitkä kenties ulkoistaa. Omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta on tärkeää muistaa pitää huolta.

Sivutoimisesta yrittäjyydestä taloudellista turvaa

Sivutoiminen yrittäjyys voi olla hauska harrastus tai vakavan bisneksen siemen. Se vähentää taloudellista riskiä niin palkansaajalle kuin yrityksen perustamista suunnittelevallekin. Jokainen tienattu ja säästetty euro lisää taloudellista vakautta ja vähentää riskiä. Sivutoimisen yrittäjyyden tai sivutulojen tienaamisen parhaita puolia on se, että se tarjoaa vapauksia. Päivätyössä käyminen on mukavampaa, kun tiedät, että voit halutessasi vähentää töitä tai vaihtaa maisemaa kokonaan. Mitä enemmän säästöjä sivutuloista kertyy, sitä turvallisempi on oma asemasi taloudellisesti.

Sivutoiminen yrittäjyys tarjoaa myös toisenlaista turvaa: Työmarkkinoiden jatkuvasti muuttuessa monipuolinen osaaminen voi tarjota juuri sitä muutosturvaa, jonka avulla voit löytää uuden uran, vaikka toinen työpolku päättyisikin.

Sivutoiminen yrittäjyys ja verotus

Verotuksen kannalta kevytyrittäjän, sivutoimisen tai päätoimisen, tuloja verotetaan kuten palkkatyötä eli henkilökohtaisen ennakonpidätysverokortin mukaan.

Y-tunnuksella toimivan yrittäjän tulojen verotus riippuu yhtiömuodosta. Sivutoimista yrittäjää koskevat samat velvollisuudet alv-rekisteriin liittymisessä kuin päätoimistakin yrittäjää.

Sivutoiminen yrittäjyys ja YEL-vakuutus

Yrittäjän eläkevakuutus on pakollinen myös sivutoimiselle yrittäjälle, mikäli YEL-vakuuttamiselle asetetut ehdot täyttyvät. Lue lisää YEL-vakuutuksesta.

Kevytyrittäjyys on vaivaton tapa aloittaa sivutoiminen yrittäjyys

Kevytyrittäjyys mahdollistaa sivutoimisen yrittäjyyden aloittamisen helposti matalalla kynnyksellä. UKKO.fi-laskutuspalvelu hoitaa paperityöt ja byrokratian ja kevytyrittäjä voi keskittyä laskutettavaan työhön. Palvelussa ei ole kiinteitä kuukausikuluja ja liittyminen on maksutonta. Voit  tehdä työkeikkoja juuri niin paljon tai vähän kuten haluat. Maksat palvelumaksun ainoastaan kun sinulla on laskutettavaa työtä. Katso alta oheinen vertailu oman yrityksen ja kevytyrittäjänä toimimisen välillä.

Laskuta ilman yritystä UKKO.fi:n kautta

 

  • Ei kiinteitä kuluja
  • Et tarvitse y-tunnusta
  • Tee työt, luo lasku ja nosta palkka!
Liity kevytyrittäjäksi 

 

 

Milloin täysipäiväiseksi yrittäjäksi?

Milloin sitten sivutoiminen yrittäjyys kannattaa muuttaa päätoimiseksi? Tätä kannattaa harkita tarkkaan ja tarkastella useasta näkökulmasta, jotta hetki osuu oikeaan. Sopivan hetken valintaan voivat vaikuttaa lukuisat eri asiat riippuen henkilöstä sekä toimialasta.

  • Henkilökohtainen elämäntilanne
  • Oma tai puolison työtilanne
  • Alan kilpailutilanne tai sen muutos
  • Oma taloudellinen tilanne
  • Lakimuutos tai viranomaistahojen tekemä muutos
  • Yritystoiminnan liikevaihto
  • Asiakaskunnan kasvu
  • Sesongin aikataulu
  • Investointien tarve

Kaikille oman yrityksen perustaminen tai päätoimiseksi yrittäjäksi lähteminen ei kuitenkaan sovi. Esimerkiksi kevytyrittäjyys voi tuntua niin mukavan helpolta ilman yrittäjän byrokratiaa, että henkilö jää kevytyrittäjäksi, vaikka taloudellisesti oman yrityksen perustaminen voisikin olla jo järkevää ja asiakkaitakin on riittävästi oman yrityksen perustamista ajatellen.

Me UKKO.fi:ssä kuitenkin kannustamme käyttäjiämme yrittäjyyteen, jos se vain on kevytyrittäjän itsensä mielestä hyvä vaihtoehto hänen oman tulevaisuutensa kannalta. (UKKO.fi:n käyttäjät perustivat vuonna 2017 arviolta 860 uutta yritystä Suomeen!)

Milloin täysipäiväiseksi yrittäjäksi kannattaa lähteä?

Sekä sivutoiminen yrittäjyys, että laskutuspalvelun käyttö päätyön ohella, ovat hyviä tapoja opetella yrittäjyyttä. Laskutuspalvelua käyttämällä tulevat monet yrittäjyydelle ominaiset asiat tutuiksi ja mieleen saattaa muotoutua ajatuksia, jotka helpottavat yrittämistä. Oman osaamisen markkinointiin ja oman työn hinnoitteluun saa apua oppaista ja kursseiltamme.

Tuomme myös kevytyrittäjästä yrittäjäksi ryhtyneiden tarinoita esiin täällä blogissamme; oletko muuten jo tutustunut Yrittäjätarina-osiosta löytyviin henkilöihin kuten Marikaan, Miikkaan, Tarmoon ja Cristaan?


Lähteet:

  • Perustuu Piia Peiposen (1.3.2018) ja Olli Kopakkalan (7.1.2019) blogikirjoituksiin.
  • http://www.finlex.fi/data/normit/42440-TEM2435ohje.pdf 
  • https://www.te-palvelut.fi/te/fi/tyonhakijalle/jos_jaat_tyottomaksi/tyottomyysturva/yrittaja_tyottomyysturva/index.html

sanna
Kirjoittaja

Sanna Laitinen

Sannalla on kokemusta useilta eri markkinoinnin osa-alueilta. Erityisesti Sannaa kiinnostaa digitaalinen markkinointi ja asiakaskokemuksen kehittäminen. Vapaa-ajalla Sanna tykkää rauhoittua luonnon hiljaisuudessa, tappaa viherkasveja ja heilua järjestelmäkamera kädessä.

Lisää aiheesta

Kommentit

  1. näin meilläpäin sanoo:

    Sira Moksi, vaikka viestisi on vanha, toivottavasti luet vielä tämän vastauksen:

    Työttömyysturvalaissa todetaan, että “Henkilön katsotaan työllistyvän yrittäjänä tai sitä vastaavalla tavalla omassa työssään päätoimisesti, jos toiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että se on esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle. Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työllistyminen katsotaan sivutoimiseksi ainakin silloin, kun henkilö on ollut vähintään kuusi kuukautta kyseiseen yritystoimintaan tai omaan työhön liittymättömässä kokoaikatyössä.”

    Eli jos olet kokopäivätyössä ollessasi keikkaillut laulajana 6kk, niin mikäli jäät työttömäksi kerro, että olet valmis ottamaan kokoaikatöitä vastaan ja haet kokoaikatöitä. Kerro samalla, että olet tehnyt laulukeikkoja työsi ohessa. Sinulta pyydetään luultavasti selvitys näistä töistä, johon sitten perustele hyvin yllä mainitut tekijät, niin mitä luultavimmin saat työttömyysetuutta kunhan asia on käsitelty.

  2. Janne T. sanoo:

    Tässähän käytännössä mikään ei muuttunut. Mahdollisuus työttömyysetuuteen ja soviteltuun päivärahaan säilyy mikäli laskutuspalvelun kautta työskentely todetaan sivutoimiseksi. Edelleenkään työskentely ei kerrytä työssäoloehtoa joten ansiosidonnaiselta tippuessa edessä on työmarkkinatuen piiriin siirtyminen. Mielestäni tämä on se suurin epäkohta verrattuna normaalissa palkkatyössä olevaan. Palkasta otetaan kaikki samat kulut mutta edut jää saamatta.

  3. Sira Moksi sanoo:

    Koskeeko tämä lakimuutos ja sen mahd. vaikutus työttömyysturvaan vain sellaista tilannetta, että henkilö on työttömänä työnhakijana ja sinä aikana tekee satunnaisia itsensätyöllistäjä-töitä?
    Jos on kokopäivätyössä ihan TES-mukaisen sopimuksen tehneenä ja tekee sinä aikana vaikka laulajan keikkoja ja laskuttaa ne UKKO-palvelun kautta tai oman toiminimen kautta onko näillä kokoaikaisen työssäoloajan puitteissa tehdyillä laskutuksilla vaikutusta tulevaan oikeuteen saada työttömyysturvaa tässä yrittäjastatus-määrittelyssä sitten kun kokopäivätyö päättyy esim. määräaikaisena ja työttömyys alkaa?

  4. Sanna T. sanoo:

    Minä avasin asiaa Lännen Median toimittajalle ja juttu tuli ulos 11.1. 8 lehdessä. 24.1. olemme näköjään samassa tilaisudessa puhujina. 😉

  5. Arja sanoo:

    Jos tekee pari päivää kuukaudessa toimittajan työtä vuokratyöntekijänä eli liiton hyväksymän 300 euroa brutto. Miten se katsotaan. Onko kyse uuden lain mukaan yrittäjyydestä vai mistä.

  6. Marja-leena sanoo:

    Voinko edelleen joka toisen kuukauden tehdä töitä laskutuspalvelun kautta, ja joka toisen kuukauden lepäillä työmarkkinatuella?

Kerro mielipiteesi

Tilaa blogikirjoitukset sähköpostiisi!

Syötä sähköpostiosoitteesi alla olevaan kenttään ja saat tuoreimmat blogikirjoituksemme suoraan sähköpostiisi kerran viikossa.
Lähetämme uusimmat kirjoitukset joka keskiviikko. Voit lopettaa tilauksesi milloin tahansa.