Kevytyrittäjä ei ole oikea yrittäjä ja muut somessa kiertävät väitteet, joihin saat oikean vastauksen nyt
Kevytyrittäjänä et ole oikea yrittäjä eikä sinulla ole minkäänlaista työttömyysturvaa? Enemmän ja vähemmän totuutta ja virheellisiä käsityksiä yhdisteleviä väitteitä voi bongata erityisesti somekeskusteluista. Mikä tieto pitää paikkansa ja mikä on täyttä puppua? Me listaamme nyt yleisimmät väitteet ja kerromme totuuden väärinkäsitysten takaa.
Somen keskustelupalstoilla saa lukea usein väitteitä, joissa ei ole mitään perää ja toisia, jotka perustuvat vain yksittäiseen kokemukseen tai jopa väärinymmärrykseen. Somessa kuka vain voi kertoa omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan, kärjistää ja liioitella lähes ilman minkäänlaista suodatinta. Sieltä monet virheelliset käsitykset myös kevytyrittäjyyteen liittyen ovat lähtöisin.
(Mikä on kevytyrittäjä? Lue tästä!)
Päätimme selventää yleisimpien väitteiden taustat ja suoristaa virheelliset uskomukset. Tästä artikkelista löydät vastauksen siihen, mikä on totta ja missä ei ole lainkaan perää.
Väite: Kevytyrittäjä ei ole oikea yrittäjä
Vastaus: Osittain väärin
Kevytyrittäjällä ei ole omaa y-tunnusta ja sen takia ei myöskään omaa yritystä. Kevytyrittäjät kuitenkin työllistävät itse itsensä yrittäjämäisesti.
Tämän väitteen vastaus on siis vähän kaksipiippuinen juttu. Jos määrittelee yrittäjyyden sen mukaan, onko yrittäjällä oma y-tunnus, väite pitää paikkansa. Yrittäjyys voidaan kuitenkin määritellä myös niin, että työllistää itsensä hankkimalla asiakkaita, joille tekee töitä ja lähettää sitten laskun perään. Tämän määritelmän mukaan kevytyrittäjä on ehdottomasti oikea yrittäjä.
Väite: Kevytyrittäjä on oikea yrittäjä
Vastaus: Oikein
Esimerkiksi TE-toimisto tulkitsee kevytyrittäjän oikeaksi yrittäjäksi, sillä he perustavat näkemyksensä työskentelyn tapaan, ei siihen, onko henkilöllä y-tunnus. Kevytyrittäjä työllistää itsensä hankkimallaan työllä eli yrittäjämäisellä toiminnalla, mutta kuitenkin ilman y-tunnusta.
Käytännössä kevytyrittäjä on siis monessa mielessä ihan oikea yrittäjä ja työskentelee täsmälleen samalla tavalla kuin esimerkiksi pienyrittäjä, jolla on oma toiminimi.
Väite: Kevytyrittäjä ei voi hakea starttirahaa
Vastaus: Oikein
Kevytyrittäjä ei voi hakea starttirahaa, sillä hänellä ei ole omaa y-tunnusta. Toisaalta kevytyrittäjyys ei estä starttirahan hakemista myöhemmin, jos yrittäjä päättää perustaa toiminimen. Itse asiassa tässä kohtaa kevytyrittäjyys on jopa etu, sillä hakija voi todentaa aikaisemmalla kevytyrittäjyydellä liiketoimintaideansa toimivuutta ja kysyntää palvelulle.
Lue tästä tarkemmin starttirahasta.
Väite: Kevytyrittäjällä ei ole minkäänlaista työttömyysturvaa
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjyys vaikuttaa kyllä työttömyysturvaan, mutta ei automaattisesti poista sitä. Jos kevytyrittäjyydellä työllistää itsensä kokonaan, on työttömyysturva järjestettävä eri tavoin kuin palkansaajana ja tämä on voinut tuoda asiaan epäselvyyttä. Kevytyrittäjyyden ollessa päätoimista, tulee kevytyrittäjän muiden yrittäjien tavoin maksaa tulojaan vastaavaa YEL-vakuutusta ja liittyä tarvittaessa yrittäjien työttömyyskassaan työttömyysturvansa varmistamiseksi.
Lue lisää kevytyrittäjän työttömyysturvasta.
Väite: Kevytyrittäjä ei voi liittyä yrittäjäkassaan
Vastaus: Väärin
Tämä harhaluulo elää yhä sitkeänä, koska vielä vuonna 2017 asia tosiaan oli näin. Lakimuutos toi kuitenkin helpotuksen tilanteeseen ja nyt päätoiminen kevytyrittäjä voi liittyä yrittäjäkassan jäseneksi – ja hänen kannattaakin, sillä silloin hän saa ansiosidonnaisen päivärahan töiden loppuessa yllättäen tai sairastuessaan.
(Kevytyrittäjyys ja YEL – lue kattava tietopaketti.)
Väite: Kevytyrittäjänä ei voi toimia luvanvaraisella toimialalla
Vastaus: Pääosin oikein
Suurin osa luvanvaraisista toimialoista on senkaltaisia, että niillä toimimiseen vaaditaan oma y-tunnus tai kevytyrittäjyys ei aloilla muusta syystä onnistu. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi terveydenhuollon palvelut, taksinkuljettajana toimiminen, elintarvikkeiden myynti ja sähköasennustyöt (ellei sitten toimeksiantajalla ole sähköurakointilupaa). Kuitenkin esimerkiksi joitakin luvanvaraisia vartiointi- ja järjestyksenvalvonnan tehtäviä voi laskuttaa kevytyrittäjänä.
Tästä voit lukea tarkemmin, millä aloilla voit toimia kevytyrittäjänä.
Väite: Kevytyrittäjällä ei ole mitään vakuutuksia – jos hänelle sattuu tapaturma töissä, on hän pahassa pulassa
Vastaus: Väärin UKKO.fin käyttäjien kohdalla
UKKO-palvelun kautta laskuttava kevytyrittäjä on aina vakuutettu. Kun kevytyrittäjä tekee ennen työkeikkaa työnaloitusilmoituksen, ovat UKKO-palvelun tarjoamat tapaturva- ja vastuuvakuutus voimassa työntekohetkellä, eikä kevytyrittäjä joudu pulaan tai isojen laskujen maksumieheksi vaikka töissä sattuisikin vahinko.
Lue lisää UKKO-kevytyrittäjien vakuutuksista.
Väite: Kevytyrittäjälle ei jää palkasta mitään käteen
Vastaus: Väärin
Kuten kaikessa yritystoiminnassa, se mitä työstä jää käteen, riippuu pitkälti siitä, miten hinnoittelee oman työnsä. Yrittäjänä saa ihan luvan kanssa olla ylpeä omasta ammattitaidostaan ja ahkeruudestaan – usein oma työ ja osaaminen hinnoitellaan alakanttiin ja silloin voi jäädä sellainen tunne, että työstä jää liian vähän palkkaa käteen. Hinnoittele oma työsi siis rohkeasti, niin kevytyrittäjänä kuin toiminimiyrittäjänäkin!
Oman työn hinta kannattaakin laskea tarkkaan. Voit lukea oman työn hinnoittelusta tarkemmin artikkelistamme.
Väite: Toimeksiantaja määrittelee kevytyrittäjän palkan
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjä tarjoaa toimeksiantajalleen palveluitaan ja tekee tämän kanssa sopimuksen työn suorittamisesta. Kevytyrittäjän, kuten yrittäjänkin on mahdollista määritellä omat hintansa juuri niinkuin haluaa ja hylätä työtarjoukset, joissa toimeksiantaja ei ole valmis maksamaan sopivaa hintaa (kevyt)yrittäjän työpanoksesta.
Toimeksiantosopimus kannattaa yleensä tehdä kirjallisesti, jotta siihen voidaan palata myös myöhemmin, jos jostain sovitusta asiasta on epäselvyyttä.
Väite: Toimeksiantaja ei maksa kevytyrittäjän eläkemaksuja ja lomapalkkoja
Vastaus: Oikein
Kevytyrittäjä myy työpanoksensa toimeksiantajalle, mutta ei ole tähän työsuhteessa. Tällöin myöskään eläkemaksut ja lomapalkat eivät kuulu toimeksiantajan maksettaviksi.
Kevytyrittäjän eläkemaksuista huolehtii yleensä kevytyrittäjäpalvelu, esimerkiksi UKKO hoitaa kevytyrittäjiensä eläkemaksut ja tarjoaa myös päätoimisille kevytyrittäjille mahdollisuuden YEL-vakuutuksen ottamiseen palvelun kautta. Lomapalkat taas kevytyrittäjän kannattaa laskea mukaan oman työnsä hintaan, jotta voi yrittäjän tavoin päättää itse, milloin pitää lomansa.
Väite: Kevytyrittäjyys on kallista
Vastaus: Riippuu siitä, miten paljon yrittää
Kevytyrittäjä maksaa useimmiten pienen palkkion jollekin kevytyrittäjyys-palvelulle siitä hyvästä, että pääsee laskuttamaan asiakkaitaan palvelun kautta ja palvelu hoitaa kevytyrittäjän puolesta verot verokortin mukaan sekä pakolliset työnantajamaksut. UKKO-palvelussa palvelumaksulla saa lisäksi yrittäjän tapaturma- ja vastuuvakuutuksen sekä pääsyn erilaisiin asiakasetuihin.
Palvelumaksu veloitetaan useimmiten prosenttiosuutena laskutussummasta. Tämä tulee yleensä aika edulliseksi etenkin silloin kun laskutussummat pysyvät melko pieninä. Kun taas laskutettavat summat kasvavat, voi edullisempi vaihtoehto olla oman toiminimen perustaminen.
Selvitä, kumpi sopii sinulle paremmin: kevytyrittäjyys vai toiminimi.
Väite: Kevytyrittäjällä on y-tunnnus
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjyys tarkoittaa yrittäjämäistä itsensä työllistämistä ilman omaa y-tunnusta. Tähän kuuluu siis omien töiden hankkiminen, asiakassuhteiden luominen ja laskutus – mutta laskutus tehdään jonkin kevytyrittäjyys-palvelun kautta. Tällöin esimerkiksi UKKO-palvelussa luodaan lasku, johon tulee UKKO-konsernin y-tunnus ja asiakkaan maksettua laskun, UKKO hoitaa summasta lakisääteiset maksut ja verot ja tilittää sitten jäljelle jääneen palkan kevytyrittäjälle.
Väite: Kevytyrittäjiä ei ole olemassa ollenkaan
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjyys on käsitteenä UKKO.fin käsialaa. Se kehitettiin kuvaamaan itsensä työllistämisen tapaa, jonka UKKO-palvelu mahdollistaa joustavammin ja helpommin, kuin aiemmat laskutuspalvelut. Totta on, että esimerkiksi Verohallinto tai Suomen lainsäädäntö ei vielä erottele kevytyrittäjiä omaksi työllistymisen tavakseen, mutta termi on vakiitunut käyttöön kuvaamaan itsensä ilman omaa yritystä työllistäviä yritteliäitä henkilöitä.
Kevytyrittäjiä siis epäilemättä on olemassa, mutta virallisissa yhteyksissä termiä ei vielä käytetä. Sana on yhtäkaikki vakiintunut käyttöön ja konsepti saumaton osa työelämän murrosta.
Väite: Kevytyrittäjä ei voi itse määrätä miten työskentelee
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjyyden hienous piilee juuri siinä, että oman työskentelytapansa ja -aikataulunsa voi määritellä itse – yrittäjän tapaan. Kevytyrittäjästä itsestään on kiinni, haluaako hän työskennellä kevytyritäjänä kokoaikaisesti vai palkkatyön ohessa, eläkkeellä tai äityislomalla, aamuisin, iltaisin vai viikonloppuisin, kotona vai asiakkaan tiloissa.
Kevytyrittäjä sopii työnteosta suoraan omien asiakkaidensa kanssa ja voi näin päättää kaikesta työskentelyyn liittyvästä. Kevytyrittäjä myös hinnoittelee itse oman työnsä ja ammattilainen voi laskuttaa saman hinnan toimi sitten yrittäjänä tai kevytyrittäjänä.
Väite: Kevytyrittäjä joutuu tekemään kirjanpidon
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjällä ei ole kirjanpitovelvoitteita, sillä hänellä ei ole y-tunnusta, johon kirjanpitovelvollisuus liittyisi.
Väite: Kevytyrittäjän pitää maksaa työnantajamaksuja
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjän ei tarvitse itse huolehtia työnantajamaksuista, vaan kevytyrittäjyyspalvelu hoitaa ne hänen puolestaan.
Väite: Kevytyrittäjyyttä on vaikea lopettaa
Vastaus: Väärin
Kevytyrittäjyyden lopettamiseen ei liity minkäänlaista byrokratiaa – sen kuin lopettaa vain laskuttamisen ja ilmoittaa asiakkailleen, ettei enää tarjoa palveluita. Esimerkiksi UKKO-palvelussa palvelumaksu veloitetaan ainoastaan laskutuksen yhteydessä. Silloin kun laskutusta ei ole, ei kevytyrittäjällä ole myöskään kuluja. Jos toiminnan haluaa keskeyttää, voi UKKO-tilinsä jättää odottelemaan toiminnan jatkumista ilman mitään kuluja.
Se, että kevytyritttäjyys on niin mukavaa, että sitä on vaikea lopettaa, voi sen sijaan pitää paikkansa. Kevytyrittäjänä kannattaakin tehdä sitä, mitä rakastaa.
Väite: Yrittäminen ei ikinä kannata
Vastaus: Väärin
Aina kannattaa yrittää! On totta, että jos ei yritä, ei voi epäonnistua – mutta ei myöskään onnistua. Yrittämisen lopputulos voi olla suuri menestys tai tärkeä oppitunti, ja kannattaa siksi aina.
Mietityttääkö vielä jokin kevytyrittäjyydessä? Tästä voit ladata Kevytyrittäjän oppaan, josta löydät paljon käytännön neuvoja kevytyrittäjyyteen.
Lue myös
Lisäduuni on helpointa kevytyrittäjänä
YEL ja kevytyrittäjyys – nämä asiat sinun tulee tietää siitä
Kevytyrittäjä ja ulosotto – estävätkö menneisyyden rahaongelmat kevytyrittäjyyden?
Kevytyrittäjyys ja starttiraha – Saako kevytyrittäjä starttirahaa?