Yritteliään Joonas Kukkosen ja unelman välissä on vain 10 000 euroa – ”olisi sääli jättää matka kesken näin lähellä määränpäätä”
Voimistelija Joonas Kukkosen, 25, tarinasta moni yrittäjä voisi ottaa mallia. Se on tarina itsensä voittamisesta ja siitä, että unelmat on aina asetettava korkealle. Nyt matka seuraavaan saavutukseen on enää kymppitonnin päässä ja senkin voimistelija aikoo kasata sponsoreilta itse.
Moni Kukkosen tilalla olisi luovuttanut jo monta kertaa, mutta Kukkonen ei itse kuulu luovuttajiin. Oikeastaan koko luovuttaja-sana ei edes kuulu hänen repertuaariinsa.
Kukkonen muistaa hyvin, miten hän lapsena toi harva se päivä telinevoimistelukilpailuista kotiin mitalin tai pokaalin. Murrosiässä jokin meni vinoon ja nuorukainen ei saanut enää voimistelusarjoihinsa samanlaista vaikeutta kuin ikätoverinsa.
Ajatus omasta huonommuudesta alkoi väreillä jännityksenä, joka häiritsi etenkin kilpailusuorituksia. Siitä syntyi pitkään kestänyt kierre, sillä kilpaileminen lamaannuttavassa jännityksessä ei tuntunut lainkaan hyvältä.
”Mielessä oli vain ajatus siitä, mitä muut ajattelevat. Teini-iässä seuratoverit kilpailivat jo ulkomailla, kun minä vielä purin hammasta Suomessa.”
”Kuuluin kyllä salilla kaveriporukkaan ja minulla oli paljon ystäviä, mutta muut olivat silti niin paljon parempia kuin minä.”
Noista tapahtumista on jo yli kymmenen vuotta aikaa. Nyt etäyhteyden välityksellä ruudulla juttelee iloisesti kolminkertainen Suomen mestari. Vuonna 2020 Kukkonen oli myös ensimmäinen suomalainen 22 vuoteen EM-kilpailujen renkaiden finaalissa Turkissa.
Mitä tässä välissä oikein tapahtui?
Unelmissa Pariisin olympialaiset
”Pyrin aktiivisesti kehittymään ja kehittämään omaa osaamistani, enkä vastoinkäymisistä lannistu vaan niiden kokeminen vahvistaa ja opettaa”, Kukkonen sanoo.
Olihan se aikoinaan kova paikka huomata, että kaverit menevät kilpailuissa ohi ja oma kehitys junnasi paikoillaan. Silti Kukkonen muisti aina sen lahjakkaan lapsen, joka hän oli joskus ollut.
”Olin lapsena pärjännyt tosi hyvin, niin uskoin, että kyllä minusta on siihen. Tulen vielä pärjäämään ja kehittymään voimistelijana tosi paljon”, hän kertaa silloisia mietteitään.
Pienten kotimaisten saavutusten myötä into kilpailemista kohtaan alkoi muuttua. Kukkonen jättäytyi pois voimistelun kuusiottelusta ja päätti keskittyä vain renkaisiin. Se oli täydellinen valinta. Tulosta alkoi syntyä ja jännitys alkoi sen myötä muuttaa muotoaan.
”Jännitys ei poistunut, mutta pystyin valjastamaan sen positiiviseksi voimavaraksi. Ajatus siitä ”mitä muut ajattelevat” kääntyi haluksi näyttää itselleen, kanssakilpailijoille ja yleisölle mihin pystyn. Se oli iso käännekohta, jonka myötä kasvoin kilpailutilannetta vieroksuvasta kaverista kansainvälistä huippua tavoittelevaksi, päämäärätietoiseksi versioksi itsestäni”, Kukkonen kuvailee esittelytekstissä, jonka avulla hän etsii nyt sponsoreita.
Niin, sponsoreille on nyt suurempaakin suurempi tarve, sillä Kukkonen tarvitsee kansainvälisille kisamatkoille ja maajoukkueleiriä varten yhteensä 10 000 euroa. Tavoitteena on päästä maailmancupin kilpailujen myötä olympialaisiin Pariisiin vuonna 2024.
”Omat taloudelliset rahkeeni eivät siihen riitä. Kyvyt ja kisahermot riittävät kyllä, se on jo todistettu.”
Kukkonen kertoo etsivänsä yhteistyökumppania, joka uskoo unelmiin ja periksiantamattomuuteen samaan tapaan kuin hän itsekin.
”Olisi sääli jättää matka kesken näin lähellä määränpäätä. Yhteistyökumppanilta en odota kuuta taivaalta, vaan vaikkapa maltilliset 3500 euroa vuodessa, jolla kattaisin kansainvälisten kilpailujen matkakustannukset.”
Aina kannattaa yrittää
Kukkonen myöntää, että hänessä on paljon yrittäjämäisiä piirteitä. Hän kokee olevansa vastuullinen ja järjestelmällinen, mutta samaan aikaan hän haluaa rakentaa ympäristön, jossa pääsee hyödyntämään omia taitojaan. Hän kertoo sponsoria etsiessään laittaneensa jo satoja sähköposteja.
”Aina kun on aikaa, niin otan puhelimen käteen ja tarkistan, että onko jossain joku haku auki tai löytyykö yritys, johon itse haluisin olla yhteydessä.”
Kukkonen treenaa parhaimmillaan viisi tuntia päivässä. Seuraavat maailmancupin kilpailut ovat jo ensi vuoden maaliskuussa. Sponsoreiden löytämisen kanssa alkaa kohta tulla kiire.
”Sponsorihakemustani on kehuttu paljon, mutta toistaiseksi kaikki vastaukset ovat olleet kielteisiä. Pyydän aina palautteen ja kysyn oliko hakemuksessa jotain sellaista, jonka vuoksi ei haluttu lähteä mukaan.”
Kisamenestyksen myötä mediahuomiota on jo tullut ja Kukkonen valittiin myös tänä vuonna yleisöäänestyksellä Vuoden espoolaiseksi urheilijaksi.
Iloinen ja energinen mies ei ole toistaiseksi lannistunut sponsorietsinnästä, vaan hän näkee siinä myös hyvät puolensa: hän on oppinut lyhyessä ajassa paljon oman osaamisensa myymisestä ja markkinoinnista.
”Vastapalvelukseksi sponsorille annan sosiaalisen median näkyvyyttä, mutta sen ei tarvitse jäädä pelkästään siihen. Voin myös vierailla yrityksessä paikan päällä kertomassa omaa tarinaani sinnikkyydestä ja periksiantamattomuudesta. Haluan jokaiselle antaa uskoa omaan unelmaan, mikä ikinä se onkaan.”
Nuori urheilija on valmistunut fysioterapeutiksi, joten hän pystyy myös tarjoamaan konsultointia fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisestä.
”Etsin sponsoria, joka arvostaisi minua yksilöurheilijana”, hän päättää.
Lue myös